Luottamus Jumalaan saa auttamaan toisiakin

- Kaikki on pyydetty ja annettu anteeksi. Ex-vaimon ja tyttären kanssa on hyvät välit. Löysin myös elämääni toisen ihmisen, nykyisen vaimoni.

Vapaaehtoisena vankilalähettinä Erkki on jakanut toivostaan 16 vuoden ajan muille vaikeuksiin joutuneille.
- Oma vapautumiseni kierteestä oli rukousvastaus. Kun olin joutunut kaltereiden taa, kysyin äidiltäni, että jos Jumala on olemassa, miksi minä tänne jouduin. Äiti vastasi: "Rukoile, niin saat tietää." Nyt autan toisia. Pyrin rakentavaan toimintaan. Meille on jokaiselle annettu oma palvelutehtävä.

Jakamista omana itsenään

Kun Erkki piti vapaaehtoistyönsä alkuaikoina raamattutuntia Riihimäen vankilassa, hän ymmärsi, miksi oli ollut tarpeen olla 10 vuotta kokonaan pois näistä ympyröistä. Hän tunsi, kuinka "vanha Erkki" nosti päätään ja vankila-aikainen ajattelutapa palautui elävänä mieleen. Työn alkuaikoina hän yritti myös tuntikaupalla kirjoittaa hienoja puheita vangeille esitettäväksi.
- Nykyään en saarnaa, Erkki sanoo. Kerron todistuksia omasta elämästäni, vaelluksestani Jumalan yhteydessä. Usko Kristukseen kantaa työssä eteenpäin. Tulokset eivät, ainakaan heti, ole aina näkyviä. Koen olevani kylväjä.

Erkki toimii erään miehen tukihenkilönä. Tämä on ollut kaksi vuotta raittiina, ja miehet tapaavat toisiaan viikoittain.
- Hyväksyn hänet omana itsenään enkä tuputa hänelle mitään. Meidän pitäisi oppia enemmän kuuntelemaan päihteistä kuntoutuvia ihmisiä ja muita lähimmäisiä, jotka tarvitsevat vierelläkulkijaa. Vankilalähettien tapaamisissa kuulemani kokemukset saivat aikaan sen, että uskalsin lähteä mukaan tukihenkilötoimintaan.

Levollisuus sydämessä

Myös muita seurakuntalaisia Erkki on yrittänyt saada mukaan vankilatyöhön, mutta se on vaikeaa. Kuitenkin jokin aika sitten hän sai jumalanpalveluksessa eräältä nuorelta kortin, jossa annettiin tunnustusta arvokkaasta työstä. Hän sanoo sen lämmittävän erityisesti sydäntään, että nuoretkin arvostavat hänen työtään.
- Minulla oli jokin aika sitten sydäninfarkti, Erkki kertoo. En lainkaan pelännyt vaan olin rauhallinen. Olen saanut kaiken Jumalalta. Mitä ylä- ja alamäkiä elämässä onkin, luotan niistä huolimatta Häneen. Olen kokenut sen, mitä kuulin erään uskoon tulleen vangin sanovan: "Meihin eivät vaikuta pelottelut ja uhkailut. Vain Jumalan rakkaus saattoi muuttaa minut."

Markus Jalonen