Uskoontulo voi muuttaa kaiken

 

- Söin lääkkeitä ja join viinaa miltei joka päivä, sillä minulla oli tosi tuskainen ja paha olla. Pian tuli lääkkeiden ja viinan yliannostustapauksia. Kerran koitin hirttäytyä, mutta ei siitäkään tullut mitään.

 

Keidashetkiä Kan-kodissa

 

Jukka oli mennyt nuorena naimisiin ja perheeseen oli syntynyt myös poika. Se ei kuitenkaan rauhoittanut hän. 1990-luvun alussa hän joutui liikenneonnettomuuteen, jossa selkä ja kallo murtuivat pahasti. Jukka joutui olemaan pitkään sairaalassa. Kipuihin hän sain opiaatteja ja nautti niitä yhdessä alkoholin kanssa.

 

Vuosikymmenen puolivälissä hän joutui ensimmäistä kertaa vankilaan ja istui reilun vuoden kakusta noin seitsemän kuukautta.
- Sen jälkeen perheemme joutui ikään kuin tarkkailuun ja poikamme uhattiin ottaa huostaan. Saimme toisen vaihtoehdon, joka merkitsi hoitoon lähtöä. Menin puhumaan asiasta sosiaalitoimistoon ja sanoin heti haluavani lähteä KAN-kotiin jos vaan sellainen olisi mahdollista. Meille järjestettiin paikka Kortesjärven perhekodilta ja kyllä se olikin ihanaa aikaa, kun sai olla selvinpäin ja kuulla Jumalan Sanaa. Ehkäpä paras oli se, että kuului johonkin. Tiedä häntä.

 

Hoidon päätyttyä Jukka muutti perheineen työn perässä toiselle paikkakunnalle.
- Luulin kaiken olevan hyvin. Kun työni loppuivat, kävin välillä hengellisissä tilaisuuksissa ja välillä otin viinaa. Senhän tietää miten siinä käy, kun juoppo alkaa leikkimään viinan kanssa. Pian hain jo reseptejä lääkäriltä ja vauhti kiihtyi uhkaavasti.

 

Yhtenä kauniina keväisenä päivänä ryyppyporukassa riitaa ja Jukka löin yhtä miestä puukolla kaksi kertaa niin, että tämä kuoli. Hän sai tuomion taposta. Tappeleminen jatkui myös vankilassa, jonka seurauksena hänen vankitoverisa menehtyi ja Jukan tuomio piteni.

 

Pitkä pakomatka päättyy

 

Kaksi vuotta sitten Jukka paloi henkisesti loppuun. Hän vaihtoi vankilaa ja hakeutui kristilliselle päihdekuntoutusosastolle Vaasaan.
- Sain hyvää hoitoa ja jätin siellä koko elämäni Herralle. Tuntui aivan mahtavalle, kun sain vihdoinkin syntini anteeksi. Kuntoutus oli vankilassa hyvin suunniteltu, sillä puolet päivästä saimme olla muiden vankien seurassa normaaleissa töissä. Meitä ei eristetty kuten tiedän joissain päihteettömillä osastoilla olevan käytäntönä. Myös se oli tärkeää, että vankilähetit pääsivät selleihin ja sai kunnolla jutella heidän kanssaan.

 

Jukka suorittaa parhaillaan tuomionsa loppuun Keski-Suomalaisessa Itsenäistymiskeskuksessa, josta hän on hyvillään.
- Keskuksessa on hyvä ilmapiiri. Siellä saa apua moniin ongelmiinsa ja ennen kaikkea saa tuntea olevansa uskovien yhteydessä. Mitäpä muuta sitä ihminen kaipaa. Suhde poikaanikin on säilynyt hyvänä, vaikka erosin vaimostani vuonna 1999. Pääasia on kuitenkin riippua kiinni Kristuksessa, sillä se on tie mikä vie perille.

 

Jukka