75 vuotta täyttävän Sininauhaliiton juhlavuoden huipensi tiistaina 8.11. kauppakeskus Kampissa järjestetty kansalaistapahtuma. Tapahtumassa keskusteltiin asunnottomuudesta ja suomalaisesta päihdekulttuurista. Ohikulkijat saivat halutessaan myös laastaroida juhlavuoden kampanjatunnuksena olevaa murtunutta sydäntä. Se muistutti jokaisen mahdollisuudesta auttaa. Tapahtuman musiikista vastasi Tommi Läntinen.
Asunnottomuudesta keskustelivat Sininauhasäätiön toimitusjohtaja Satu Taiveaho, erityisasiantuntija Peter Fredriksson ja Sininauhasäätiön asukas Köpi Salomäki juontajana toimineen Nina Malmbergin johdolla.
Sininauhaliitto ja sen 87 jäsenjärjestöä ovat merkittäviä asunnon tarjoajia Suomessa. Ne tarjosivat esimerkiksi viime yönä turvallisen yösijan noin 1600 henkilölle. Yksi näistä järjestöistä on Sininauhasäätiö, joka toimii pääasiassa pääkaupunkiseudulla.
Sininauhasäätiön toimitusjohtaja Satu Taiveaho korosti puheenvuorossaan yhteiskunnan tärkeää roolista asunnottomuuden vähentämisessä. Hänen mukaansa asunnottomuutta voidaan vähentää turvaamalla asumislähtöisten palvelujen rahoitus sekä ratkaisemalla asunnottomuuden taustalla olevien sosiaalisia ongelmia.
– Näiden lisäksi tarvitaan lisää kohtuuhintaisia vuokra- ja tukiasuntoja sekä erilaisia tukipalveluja kuten asumisneuvontaa, palveluohjausta ja elämänhallinnan tukea, hän totesi ja muistutti, ettei asunnottomien auttamisessa riitä pelkkä asunto.
Taiveaho toivoi myös lainsäädännön vahvistamista siihen suuntaan, että jokaisella olisi todella oikeus omaan asuntoon.
Elämän tarkoituksen löytäminen on tärkeää
Päihdepalvelujen laatusuosituksissa (STM 2002) todetaan, että "asiakkaan ilmaisemat eksistentiaaliset ja uskonnolliset tarpeet" tulee ottaa huomioon. Elämän tarkoitukseen liittyvien kysymysten pohtiminen on tärkeää jokaiselle ihmiselle, ja se on luonteva osa myös Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen tarjoamia palveluja.
Erityisen tärkeää pohdinta on silloin, kun elämä on kolhinut ja elämän halut ovat menneet. Jos vastausta elämän tarkoitusta koskeviin kysymyksiin ei löydy, on omien elämäntapojen muuttamiseen lähes mahdotonta motivoitua.
Kirjailija Eva Kanerva muistutti, että päihteiden käyttö voi olla sekä elämän tarkoituksettomuuden kokemuksen syy että sen seuraus.
– Moni päihteistä kärsivä ihminen kokee elämänsä tyhjäksi ja tarkoituksettomaksi. Tyhjyyden ja tarkoituksettomuuden kokemusta kohti menemällä - joko asioita sanoittamalla tai elämyksellisest i- ihmisellä on mahdollisuus saada kosketus elämänsä tarkoituksiin. Elämän tarkoitusten käsittelemisellä voi olla jonkun toipumisen kannalta ratkaiseva merkitys.
Vastuu päihdeongelmista kuuluu jokaiselle
Suomalaisesta päihdekulttuurista keskustelivat peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson, ylilääkäri Jan Schugk, Panimoliiton toimitusjohtaja Elina Ussa ja Sininauhaliiton toiminnanjohtaja Aarne Kiviniemi sekä muusikko Tommi Läntinen.
Sininauhaliitto ja sen jäsenjärjestöt tekevät työtä päihdeongelmaisten parissa ja tarjosivat viime vuonna yhteisöjä noin 12000 päihteiden kanssa kamppailevalle.
Kiviniemi peräänkuulutti puheenvuorossaan kaikkien vastuuta päihdeongelman hoitamisessa. Hän muistutti, että jokainen voi käyttäytyä vastuullisesti, olipa kysymyksessä sitten yhteisö, yritys tai yhteiskunta.
Tapahtumassa jaettiin myös sininauhaliikkeen sinistä nauhaa, joka on ollut liikkeen tunnuksena toiminnan ensimmäisistä vuosista lähtien. Tosin sinisen nauhan merkitys on nykyään toinen kuin toiminnan alkuvuosikymmeninä.
– Alkuvuosikymmeninä liikkeen jäsenet käyttivät sinistä nauhaa osoituksena henkilökohtaisesta sitoutumisestaan päihteettömyyteen. Nykyisin se tarkoittaa Suomessa sitä, että vastuu päihdeasioista kuuluu jokaiselle, Kiviniemi muistutti.
Vahvinkin meistä voi murtua
Kansalaistapahtumassa käynnistettiin virallisesti myös Sininauhaliiton juhlavuoden mediakampanja. Kampanjan teemaksi valittu ”Vahvinkin meistä voi murtua” muistuttaa, ettei kukaan ole suojassa elämän kolhuilta. Vahvinkin voi joutua tilanteeseen, jossa elämä murtaa ja omat voimat loppuvat. Tällaisissa tilanteissa tarvitaan ihmisiä, jotka ovat valmiita auttamaan.
Kiviniemen mukaan meidän on herättävä laajempaan yhteisvastuuseen. Kansalaismielinen saarna siitä, että olemme maailman paras valtio, jossa kaikilla on tasapuoliset oikeudet ja mahdollisuudet, ei pidä paikkaansa.
– Emme voi enää ummistaa silmiämme syrjäytetyiltä. Yhteiskuntarauhamme kannalta ydinkysymys on, kannammeko vastuuta niistä, jotka eivät kykene itse auttamaan itseään. Tarvitaan vapaaehtoisia ja aktiivisia auttavia käsiä. Juhlavuotemme keräys panostaa vapaaehtoisten tukemiseen. Heitä tarvitaan juuri nyt, hän muistutti.
Ensimmäisistä vuosista lähtien vapaaehtoisten tekemä auttamistyö on ollut Sininauhaliitossa merkittävää. Tällä hetkellä toiminnassa mukana olevista noin 3000 työntekijästä kolmasosa on eri tavoin työllistettyjä asiakkaita ja yhtä moni toimii vapaaehtoisena.
Olli Kariniemi
---
Tietokulma
Juhlavuoden keräys on voimassa 1.11.–31.12.2011 välisen ajan. Tarkemmat tiedot keräyksestä löytyvät osoitteesta: .
---
Aikaisempia uutisia aiheesta
4.11.2011
28.10.2011
26.10.2011
21.10.2011
3.10.2011
29.9.2011
9.9.2011
2.9.2011
16.5.2011
11.5.2011