Ohita valikko

Apua asumisen ongelmiin - Kaakkois-Suomen Sininauhan Kotikoodi

Kotikoodi-työssä keskeistä on ihmisarvoinen kohtaaminen ja kohtelu, kunnioitus jokaista ihmistä kohtaan ja jokaisen asiakkaan yksilöllinen huomioiminen, sanovat Kaakkois-Suomen Sininauhan toiminnanjohtaja Satu Toivanen (vas.) ja Kotikoodi- työntekijä, palveluohjaaja Laura Kristoffersson.
JAA

Asunnottomuus tai asunnon menettämisen uhka kietoutuu monenlaisiin elämäntilanteisiin. Oman elämän haasteet, taloudelliset vaikeudet sekä luottotietomerkinnät jarruttavat halukkuutta etsiä uutta asuntoa ja myös vaikeuttavat pääsyä kohtuulliseen vuokra-asuntoon. Asuntomarkkinat ovat monella alueella keskittyneet vahvasti yksityisille vuokranantajille, ja haastavassa elämäntilanteessa elävien ihmisten voi olla vaikeaa saada asuntoa vapailta markkinoilta.

Kaakkois-Suomen Sininauha ry on tehnyt Haminassa ja Kotkassa työtä asunnottomuuden vähentämiseksi vuodesta 2011. Kehittämishankkeena alkanut toiminta saa tätä nykyä STEA:n kohdennettua toiminta-avustusta, minkä turvin yhdistys on voinut palkata työhön yhden työntekijän molemmissa kaupungeissa.

Vaikeassa asunto-, työllisyys- tai perhetilanteessa olevia saatetaan virallisten palvelujen piiriin, ja yhdessä alueen vuokranantajien ja vuokra-asuntovälittäjien kanssa helpotetaan asunnon saamista ja sen pitämistä.

 

Kaksi naista kahvikuppien kanssa pöydän äärellä
Kotikoodi-työssä keskeistä on ihmisarvoinen kohtaaminen ja kohtelu, kunnioitus jokaista ihmistä kohtaan ja jokaisen asiakkaan yksilöllinen huomioiminen, sanovat Kaakkois-Suomen Sininauhan toiminnanjohtaja Satu Toivanen (vas.) ja Kotikoodi- työntekijä, palveluohjaaja Laura Kristoffersson.

Vierellä kulkemista

Kotikoodi-työntekijä, palveluohjaaja Laura Kristoffersson on kohdannut työssään monenlaisia ihmisiä. Tyypillistä asiakasta ei hänen mukaansa ole.

– Asiakkaita on ollut 18-vuotiaasta nuoresta iäkkäisiin asti, yksinäisiä, parisuhteessa olevia, perheitä, työssä käyviä ja työttömiä, hän kuvailee.

Asiakkuuteen voi syntyä tarve, kun asuinolot ovat puutteelliset tai kun asumisen kanssa on muita ongelmia. Esimerkiksi häätö saattaa uhata siksi, että asunto on liian kallis ja vuokrarästejä
alkaa kertyä.

Suurin juttu on se, että työntekijä kulkee asiakkaan rinnalla. Ei sanota ihmiselle, että mene ja tee yksin, vaan mie voin lähteä Kelaan tai sosiaalitoimistoon mukaan.

– Se ehkä painottuu, että on päihde- ja mielenterveysongelmia, luottotiedoissa on merkintöjä ja siksi on tavallista vaikeampaa saada asuntoa. Hienoa tässä työssä on se, ettei tarvitse olla mitään asiakkuutta mihinkään eikä tarvitse lähetettä mistään, täydentää Kaakkois-Suomen Sininauha ry:n toiminnanjohtaja Satu Toivanen. Hän on itse ollut käynnistämässä työmuotoa vuonna 2011.

Kotikoodi-työntekijöillä on sosiaalialan sekä päihde- ja mielenterveystyön koulutus sekä lainsäädäntöön ja alueen verkostoihin liittyvää asiantuntemusta. Suurin osa asiakkaista ohjautuu tuen piiriin sosiaalitoimiston kautta, mutta myös nuorisotyön, seurakuntien ja tuttavien suositusten perusteella.

Turvaa asumisen jatkuvuuteen

Kaikki lähtee asiakaskeskeisyydestä, Satu Toivanen toteaa. Palveluohjaaja tapaa aina asiakkaan, ja yhdessä mietitään, millaista tukea ihminen tarvitsee saadakseen asunnon ja myös oppiakseen selviytymään asumiseen liittyvistä haasteistaan.

– Suurin juttu on se, että työntekijä kulkee asiakkaan rinnalla. Ei sanota ihmiselle, että mene ja tee yksin, vaan mie voin lähteä Kelaan tai sosiaalitoimistoon mukaan. Tai soitetaan vuokranantajalle
ja mennään yhdessä katsomaan asuntonäyttö.

Kotikoodilaiset kohtaavat noin 200 asiakasta vuodessa. Kaikki eivät välttämättä tarvitse asuntoa tai saa sitä Kotikoodin avustuksella, mutta jokaista tuetaan ja ohjataan eteenpäin. Vuonna 2019 lähes sata asiakasta myös sai uuden vuokra-asunnon.

– Jos asiakas haluaa, tehdään tarvittaessa kotikäyntejä ja turvataan se, että asuminen lähtee hyvin käyntiin ja kaikki kotona toimii, Laura Kristoffersson kertoo.

Teksti: Päivi Heimonen

Valokuvat: Jukka Erätuli / Nousussa Oy 

Piirrokset: Pixabay Suxu

Juttu on ilmestynyt Sininauhaliiton Toivo-lehdessä 2 / 2020.