sininauha_logo

Toimintamuodot

Toimintamuodot

Luku kertoo, kuinka suuressa osassa (%) Sininauhaliiton jäsenyhteisöjä on kyseistä toimintaa. Tiedot perustuvat Sininauhaliiton syksyllä 2016 tekemään kyselyyn, johon vastasi 57 jäsenyhteisöä.

Asumisen palvelut

Sininauhaliiton jäsenyhteisöt tarjoavat asumisen palveluita ja asumisen tukeen liittyviä toimintoja. Asuntopolitiikan valtavirraksi on omaksuttu humaani lähtökohta: Pysyvä asunto on ihmisen perusoikeus. Asumisen palvelut jakautuvat Asunto Ensin -periaatteen mukaiseen asumiseen, joissa päihteiden käyttö on sallittua ja kuntouttavaan asumiseen tähtäävään asumiseen, joissa päihteiden käyttö ei ole sallittua.

Asumiseen liittyviä palveluiden muotoja ovat asumisyksiköt, joissa on useita keskitettyjä asuntoja ja hajasijoitettu asuminen, joka tarkoittaa irrallista asuntoa esimerkiksi omistustaloyhtiössä, jossa asumiseen tarjotaan tukea ja asumisneuvontaa. Lisäksi asumisen palveluihin kuuluu myös jonkin verran tilapäistä asumista, kuten kriisiasumista, joka ei perustu vuokrasopimukseen kuten edelliset. Pysyvä asunto ja asumisen tuki voivat olla ihmisille ensimmäinen askel kohti osallisuutta ja kokonaisvaltaisempaa elämänhallintaa.

Päiväkeskustoiminta

Päiväkeskus on kaikille avoin arjen elämistä tukeva kohtaamispaikka, jonka toiminnassa noudatetaan matalan kynnyksen ja avoimuuden periaatetta. Vaikeaan tilanteeseen joutuneelle ihmiselle päiväkeskus voi tarjota ainoan yhteyden yhteiskuntaan ja tukeen, sillä se on paikka jonne moni uskaltaa tulla. Päiväkeskus lisää ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia: se vastaa sekä lämmön, puhtauden ja ravinnon kaltaisiin fyysisiin tarpeisiin, että yhteyden, luottamuksen ja arvostetuksi kokemisen kaltaisiin henkisiin tarpeisiin.

Päiväkeskus voi olla päihteetön tai se voi sallia päihtyneenä paikalle tulemisen. Päiväkeskuksella on kiinteät tilat ja säännölliset tiedossa olevat aukioloajat. Päiväkeskuksia on monenlaisia ja niiden asiakaskunnat ja toimintamuodot vaihtelevat paikallisen ympäristön mukaan. Asiakaskunta voi olla kirjavaa: kodittomia, päihdeongelmaisia, ikääntyneitä eläkeläisiä, työttömiä, maahanmuuttajia, yksinhuoltajia tai vain yksinäisiä ja/tai köyhiä ihmisiä. Päiväkeskus tuo rytmiä elämään ja tarjoaa paikan, jossa olla muiden kanssa. Päiväkeskuksessa saatetaan järjestää esimerkiksi erilaisten ryhmien toimintaa ja/tai kuntouttavaa työtoimintaa.

Päiväkeskukset ovat keskenään erilaisia, mutta niitä yhdistävät mahdollisuudet vain olla, syödä, jutella, viettää aikaa, tavata ihmisiä ja osallistua järjestettyyn toimintaan. Ne ovat paikkoja, joissa ihmiset voivat kohdata ja keskustella, saada tukea arkipäiväisissä asioissa sekä mahdollisesti myös löytää uuden suunnan elämälleen. Päiväkeskus voi lisätä osallisuutta, ehkäistä päihdehaittoja, edistää kuntoutumista ja auttaa   takaisin yhteiskuntaan ja, ihmisarvoiseen elämään.

Työllistämistoiminta

Monet Sininauhaliiton jäsenyhteisöt toteuttavat työtoimintaa ja tarjoavat aktivoivaa osallistavaa toimintaa. Jäsenyhteisöt työllistävät työntekijöitä joko työvoimahallinnon ja/tai kunnan toimenpiteillä. Työvoimahallinnon tukitoimenpiteillä (palkkatuki ja työkokeilu) on tavoitteena parantaa työllistetyn ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja tätä kautta edistää pääsyä avoimille työmarkkinoille. Kunnan tukitoimenpiteisiin puolestaan kuuluu kuntouttava työtoiminta, jonka tavoitteena on ylläpitää toimintakykyä ja parantaa elämänhallintaa sekä vahvistaa työllistymisen edellytyksiä.

Kolmannen sektorin erityisyyttä työllistäjänä kuvaa se, että työtoiminnan ohella vahvistetaan myös kansalaisyhteiskuntaa ja edistetään heikommassa asemassa olevien kansalaisten osallisuutta. Sininauhaliiton jäsenyhteisöjen toiminta on rakentunut aikojen saatossa tukityöllistämisen varaan, sillä järjestöjen perustoimintaa toteutetaan useimmiten hyvin niukoilla resursseilla. Tukityöllistetyt ovat tärkeä osa kolmannen sektorin ylläpitämiä kohtaamispaikkoja, joissa ihmiset voivat saada tukea arjessa selviytymiseen.

Hengellinen toiminta

Hengellinen toiminta jäsenyhteisöissä on lähtökohdiltaan usein kokonaisvaltaista. Siinä työntekijät, vapaaehtoiset ja vertaiset soveltavat monesti koko elämänhistoriaansa, osaamistaan, tietoaan ja taitoaan.

Käytännössä hengellinen toiminta jäsenyhteisöissä vaihtelee. Osassa järjestetään hartauksia hengellisine lauluineen, yhteistä raamatunlukua ja/tai hengellisiä ryhmiä toipumisen tueksi tai muutoin. Asiakkaiden kanssa ja puolesta voidaan rukoilla ja käydä sielunhoidollisia keskusteluja. Osassa hengellisyys ilmenee seurakuntien työntekijöiden ja/tai muiden hengellisen työntekijöiden vierailuina ja valmiutena kuulla ihmistä ja keskustella hengellisistä kysymyksistä asiakkaan halutessa. Osassa järjestetään muistohetkiä yksiköissä menehtyneille asukkaille, jolloin akuutissa surussa on sekä yksilön, että koko yhteisön vahvistumiseksi mahdollisuus käsitellä myös oman elämänsä muita menetyksiä.

Ruoka-apu

Ruoka-apu on ihmisarvoa kunnioittavaa humanitaarista ensiapua, joka on yksi Sininauhaliiton jäsenyhteisöjen yleisimmistä toimintamuodoista.  Ruoka-apu on tukea, jossa ruokaa ja usein myös muuta tukea ja ohjausta annetaan niitä tarvitsevalle.  Valtaosa tukea tarvitsevista on huono-osaisia, mutta joukossa on myös muita vähävaraisia, kuten opiskelijoita ja väliaikaisesti tukea tarvitsevia. Jaettava ruoka on saatu ruokakauppojen hävikeistä ja/tai muilla avustuksilla tai se on yhteisön vähävaraisimmille suunnattua EU-ruokaa. Ruoka-apu on usein jaettava ruokakassi tai tarvike, mutta se voi olla myös yhdessä syöty ateria tai kotiin tuotava ruoka-apu.

Ruoka-avussa ei ole kyse ainoastaan ruoan saamisesta, sen hakeminen voi tarjota myös mahdollisuuden sosiaalisuuteen, vuorovaikutukseen ja toisten ihmisten tapaamiseen. Yhä useammin ruoka-avun jonottamisen sijaan voi osallistua mukavaan tekemiseen ja yhteisölliseen toimintaan. Ruoka-aputoiminnassa on mukana myös lukuisia vapaaehtoisia työntekijöitä, joiden elämään toiminta luo sisältöä ja rytmiä. Ruoka-avusta hyötyvät siis useat tahot monella eri tavalla.  Ruoka-apu voi taloudellisen selviytymisen lisäksi parantaa myös sosiaalista selviytymistä ja tarjota ruokakassin lisäksi yhteisön, johon kuulua ja integroitua.

Vertaistukitoiminta

Vertaistukitoiminta on samankaltaisia elämänkulkuja kokeneiden ihmisten ohjattua keskinäistä tukea. Se on kokemustiedollista tukea, jossa jaetaan ja kuunnellaan. Samanlainen elämänkulku mahdollistaa parhaimmillaan toisen ymmärtämisen. Vertaistukisuhde on ihmisten välinen, vastavuoroinen ja tasa-arvoinen suhde. Vertaistukisuhteessa voidaan olla samaan aikaan sekä tuen antajan, että saajan roolissa. Vertaistukitoiminta toteutuu usein vertaisryhmissä, mutta myös yksittäisten ihmisten kesken.

Palveluohjaus

Palveluohjaus tarkoittaa tukea tarvitsevan ihmisen ohjaamista hänen kannaltaan relevanttien palveluiden pariin. Jäsenyhteisöt tavoittavat usein kansalaisia, jotka eivät ole palvelujärjestelmän, esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden, piirissä eivätkä osaa itse hakeutua oikeisiin palveluihin. Palveluohjaus tukee tarkoituksenmukaisten palveluiden tunnistamisessa ja tavoittamisessa.

Mielenterveystyö

Sininauhaliiton jäsenyhteisöt kohtaavat paljon henkilöitä, joilla on mielenterveyden ongelmia. Vaikka historiallisesti Sininauhaliitto on ollut nimenomaan päihdejärjestöjen keskusliitto, jäsenyhteisöjen työ on mukautunut palvelemana apua hakevien ihmisten tarpeita. Mielenterveysongelmien yleistyessä jäsenyhteisöt ovat kohdistaneet toimintaansa, apua, tukea, neuvontaa, kohdennetusti myös mielenterveyden ongelmien kanssa kipuileville.

Rikosseuraamustyö

Työ rikostaustaisten kanssa sisältää vankeusrangaistusta suorittavien ja vankilasta vapautuvien kanssa ja hyväksi tehtävää työtä. Kriminaalityö kattaa tuen yhdyskuntapalvelun ja valvotun koevapauden aikana sekä vapautuneiden vankien arjen-, asumisen ja työllistymisen tukemisen. Työ rikostaustaisten kanssa aloitetaan usein jo ennen tuomiota tai viimeistään tuomion aikana vankilassa – täten pyritään mahdollistamaan vapautuvalle vangille luottamuksellinen kontakti siviilissä, jota kautta omia asumis- ja muita asioitaan voi lähteä selvittämään.

Rikostaustaisten asiakkaiden kanssa työskentely perustuu vahvasti moniammatilliseen työhön ja laajoihin, vapautuvaa asiakasta parhaiten tukeviin verkostoihin ja niiden hyödyntämiseen. Kriminaalityö kohtaa ja pyrkii tukemaan myös normaalisti rikostaustaisille suunnattujen palveluiden ulkopuolelle jääviä asiakkaita: Lyhytaikaisvankeja, pyöröovivankeja ja vapautuvia, jotka eivät kykene sitoutumaan päihteettömään elämään.

Kirpputoritoiminta

Kirpputoritoiminnan avulla jäsenyhteisöt voivat hankkia varoja toimintaansa sekä tarjota mielekkäitä työtehtäviä kuntoutuville asiakkaille. Kirpputori voi työllistää palkkatuetun henkilön, tarjota työkokeilu mahdollisuuksia ja tarjota mahdollisuuden työelämä valmiuksia tai osallisuutta edistävään sosiaaliseen kuntoutukseen. Kun päiväkeskus ja kirpputori toimivat samoissa tiloissa, voi päiväkeskuskävijälle löytyä sieltä tarvittaessa edullisia vaatteita, esimerkiksi silloin kun pitovaatteet menevät päiväkeskuksen pesukoneeseen.

Kirpputorilla käynti voi olla joillekin myös ensiaskel ja väylä tulla yhteisölliseen päiväkeskustoimintaan mukaan. Useilla kirpputoreilla on pöytäryhmä istahtamista varten ja tarjolla kahvia. Jotkut kävijöistä käyvät siellä säännöllisesti, tapaavat tuttaviaan ja henkilökuntaa. Kirpputori voi näin olla mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Kotiin vietävä tuki

Monet ihmiset tarvitsevat tukea kotonaan selvitäkseen arjestaan ja asumisestaan. Kotiin vietävä apu voi sisältää erilaista asumisen tukea, ruokailuun liittyvää avustamista kuten ruuan kuljettamista, sekä kotona tapahtuvaa palveluissa asioimisen tukea. Kotiin vietävä tuki tähtää sujuvan arjen järjestämiseen ja asunnon säilyttämiseen. Tuki voi jalkautua asukkaan kotiin tai myös aktivoida asiakasta, jolloin tapaamiset järjestetään kodin ulkopuolella, esimerkiksi kahviloissa tai yhteisissä harrastuksissa.

Vankilatyö

Vankilatyö tapahtuu vankiloissa, joissa pidetään hartauksia, käydään sielunhoidollisia keskusteluja ja autetaan vapautumisen jälkeisten polkujen järjestämisessä.

Ehkäisevä työ

Ehkäisevä työ tarkoittaa elämänhallinnan ja hyvinvoinnin edistämistä sekä ei-toivotun käyttäytymisen ja ongelmien ehkäisemistä. Käytännössä ehkäisevä työ tarkoittaa varhain annettua tukea, jonka tarkoitus on ennalta ehkäistä erilaisten ongelmien syntyminen tai mahdollinen syveneminen. Ehkäisevän työn tarkoitus on siis edistää yksilön tai yhteisön hyvinvointia. Ehkäisevä työ voi kohdistua ihmisryhmiin, joilla ei vielä ole ehkäistävää ongelmaa, kuten päihdeongelmaa, mutta myös riskiryhmiin tai niihin, joilla on jo ongelma, jolloin kyse on ongelmien vaikeutumisen tai niistä aiheutuvien haittojen ehkäisystä.

Huumetyö

Huumetyö auttaa huumausaineita käyttäviä henkilöitä neuvonnan, tuen, palveluiden ja palveluohjauksen keinoin.

Terveysneuvonta

Terveysneuvonta voi tarkoittaa yleisesti terveyteen liittyvää neuvontaa, mutta erityisesti sillä tarkoitetaan huumeiden käyttöön liittyvän terveysinformaation jakamista. Terveysneuvonta jakaa tietoa huumeiden käyttöön liittyvistä terveysriskeistä, sekä itse aineisiin, niiden annostukseen ja pitkäaikaiseen käyttöön, että huumeiden käytössä tarvittavaan välineistöön, kuten ruiskuihin ja neuloihin liittyvistä riskeistä. Terveysneuvonta auttaa huumeiden käyttäjiä hallitsemaan näitä riskejä.

Terveysneuvontatyö tapahtuu matalan kynnyksen paikoissa, joissa voi asioida toimintakyvystä riippumatta. Terveysneuvonnan tavoitteena on sosiaalisten ja terveydellisten haittojen väheneminen huumeita käyttävien ihmisten elinpiirissä.

Nuorisotyö

Nuorisotyö kohdistuu alle 30 vuotiaisiin nuoriin. Itse työ voi olla ehkäisevää työtä, etsivää työtä, korjaavaa työtä tai vaikka päiväkeskustoimintaa; oleellista on sen kohdistuminen nuoriin. Kiireetön nuorta arvostava kohtaaminen, kasvun ja itsenäistymisen tukeminen, myönteiset palautteet ja kannustaminen ovat tärkeitä voimavaroja nuorten elämässä.

Etsivä työ

Etsivän työn lähtökohta on tavoittaa henkilöitä, jotka eivät itse hakeudu tai osaa hakeutua tarvitsemiinsa tuki- tai palvelumuotoihin. Etsivä työ löytää tällaisia henkilöitä jalkautumalla, liikkumalla ja etsimällä.

Ylivelkaantuneiden tukeminen/Talousneuvonta

Talousneuvonta ja ylivelkaantuneiden tukeminen tarkoittavat ylivoimaisissa talousvaikeuksissa elävien ihmisten auttamista taloudesta ja veloista käytävin keskusteluin, neuvoin sekä esimerkiksi erilaisin velkajärjestelyin. Asiakkaan kanssa kartoitetaan sitä, millä tavalla taloudellinen tilanne saataisiin tasapainotettua. Tavoitteena on, että ihminen saa uudelleen taloudenpidosta ja elämänhallinnasta kiinni.

Perhe- ja läheistyö

Perhe- ja läheistyö kohdistuu sellaisiin perheisiin, joissa esiintyy ongelmallista päihteiden käyttöä, ja päihteiden käyttäjien läheisiin. Päihdeongelmat, peliongelmat ja mielenterveyden ongelmat koskettavat aina muitakin kuin häntä, joka käyttää päihteitä paljon tai ongelmallisesti. Perheet ja läheiset tarvitsevat tukea, kuten keskusteluapua, vertaistukea ja palveluohjausta.

Kaksoisdiagnoosipotilaille suunnattu toiminta

Monilla ihmisillä on sekä päihde- että mielenterveysongelma. Näiden niin sanottujen kaksoisdiagnoosipotilaiden huomioimen tarkoittaa sitä, että heidän auttamisessaan otetaan vakavasti yhtä aikaa sekä päihde- että mielenterveyden ongelmat.

Kansainvälinen työ

Monet jäsenyhteisöt toimivat myös Suomen rajojen ulkopuolella. Kansainvälinen työ voi tarkoittaa esimerkiksi valtioiden rajat ylittäviä kehittämishankkeita tai avustustoimintaa.

Luontolähtöiset toimintamuodot

Luontolähtöisillä toimintamuodoilla (Green Care -toiminta) tarkoitetaan luontoympäristöjen käyttöä hyvinvoinnin, kuntoutumisen ja oppimisen tukena: puutarhatoiminta, maatilaympäristöt, eläimet, metsä, kalastus ja luonnonmateriaalit tarjoavat voimaantumisen mahdollisuuksia kaiken ikäisille toimintarajoitteista huolimatta. Luontoympäristö ei ole ehdoton edellytys toiminnan toteuttamiselle, vaan luonto voidaan tuoda myös kaupunki- ja laitosympäristöihin.

Luontolähtöinen toiminta tarjoaa mukavaa ja vaihtelevaa tekemistä arkeen sekä mahdollistaa yhteisöllisyyden ja onnistumisen kokemuksia. Luontoympäristöissä ihmisen stressitaso laskee, fyysinen vastustuskyky kasvaa ja mieli lepää. Luontolähtöistä toimintaa voidaan yhdistää ja soveltaa lähes kaikkiin muihin toimintamuotoihin.

Toimintamuotojen otsikointi noudattaa Sininauhaliiton jäsenyhteisöille tehtyjen kyselyiden muotoilua. Kirjoitetut kuvaukset perustuvat Sininauhaliiton julkaisuihin sekä Sininauhaliiton työntekijöiden asiantuntemukseen.