sininauha_logo

Tietoa mielenterveydestä

Mitä on mielenterveys?

Mielenterveys on eräs ihmisen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn perusta. Mielenterveys ei ole staattinen tila, vaan muovautuu koko elämän ajan persoonallisen kasvun ja kehityksen myötä.

Suotuisissa olosuhteissa mielenterveyden voimavarat kasvavat ja epäsuotuisissa ne voivat kulua enemmän kuin uusiutuvat. Nuorten kehitysyhteisöjen, kuten koulujen ja oppilaitosten tulee tukea mielenterveyttä. Mielenterveyteen liittyviä tietoja ja taitoja voi myös oppia ja opettaa.

Mielen hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät:
– yksilölliset tekijät:identiteetti, sopeutumiskyky ja itseluottamus
– sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset tekijät: perheen, työn, ja koulun muodostamat yhteisöt
– yhteiskunnan rakenteelliset tekijät: palvelut ja yhteiskuntapolitiikka
– kulttuuriset tekijät: vallitsevat yhteiskunnalliset arvot ja mielenterveyden sosiaaliset kriteerit
– biologiset tekijät.

Maailmassa on joskus haastavaa elää ja löytää oma paikkansa. Vastoinkäymiset ovat osa elämää, eikä kaikki aina mene suunnitelmien mukaan. Joskus saattaa kohdata hyvin vaikeitakin asioita eikä aina tiedä, miten selviytyä. Tärkeintä on puhuminen vaikeista asioista, tabuistakin. Jos vaikeista asioista ei puhuta, niihin ei myöskään voida löytää ratkaisua eikä niihin kohdistuvia mahdollisia ennakkoluulojakaan pystytä murtamaan.

Mieli voi sairastua

Ihmisen mieli voi sairastua siinä missä kehokin. Yhdellä on vikaa keuhkoissa tai sydämessä, toisella voi olla sairautta mielessä. Masennus on Suomen yleisin psyykkinen sairaus.

Mielen sairauksista voi parantua. Vaikka ei kokonaan paranisikaan, voi elää hyvää elämää myös lääkkeiden ja muun hoidon avulla. Mielen sairautta ei tarvitse hävetä, vaikka sairastunut käyttäytyy joskus eri tavalla kuin mikä on tapana. Erilainen käytös voi olla sairauden yksi oire. Mielen sairastuminen ei ole kenenkään syytä. Kaikki ihmiset voivat sairastua, myös lapset ja nuoret.

Mielen sairauksia voidaan hoitaa, ja niistä voi parantua. Toisaalta on myös sairauksia, jotka eivät koskaan parane kokonaan, mutta oireita voidaan yhä paremmin lievittää. Näin voi sairaudesta huolimatta elää elämää hoidon ja läheisten tuen avulla. Välillä jokainen tuntee olonsa huonoksi, yleensä se on ohimenevää ja luonnollista. Jos tilanne kuitenkin kestää kauan ja vaikeuttaa elämää, kannattaa hakea apua.

Vähän tietoa, paljon luuloja

Mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä, mutta ihmiset tietävät niistä vähän – uskomuksia puolestaan on vallalla sitäkin enemmän. Siksi sairastunut joutuu liian usein ikävän leimautumisen ja stereotypioihin nojaavien asenteiden kohteeksi. Sairastuneiden mielestä leimautuminen on yksi suurimpia toipumisen esteitä. Yhdessä voimme muuttaa suomalaisten asenteita myönteisemmäksi henkilöitä kohtaan, joilla on psykiatrinen sairaus.

Yleisiä mielenterveyteen liittyviä ennakkoluuloja:

Henkilö, jolla on psykiatrinen sairaus, on useimmiten väkivaltainen

Esimerkiksi skitsofreniapotilas on ennemminkin sulkeutunut ja arka kuin väkivaltainen. Suomessa tapahtuneista henkirikoksista vain noin 14 prosenttia tehdään mielenterveyden häiriössä.

Psykiatrisesta sairaudesta ei voi parantua.

Kehittyneiden hoitojen myötä useimpiin psykiatrisiin sairauksiin on saatavilla tehokasta hoitoa (terapia, lääkehoito ja kuntoutus yhdessä), ja sairastuneet voivat hoidon avulla viett. ää täysipainoista elämää. Osa toipuu täysin.

Henkilö, jolla on psykiatrinen sairaus, on aina myös luulosairas

Monet psykiatrisesti sairaat pystyvät erittäin hyvin havaitsemaan somaattiset sairautensa. Ongelmana onkin, että psykiatrisesti sairasta ihmistä ei aina oteta vakavasti, joka voi johtaa hänen somaattisen sairautensa hoidon viivästymiseen.

Tärkeää on ymmärtää, että useimmat psykiatrisesti sairaat henkilöt ovat olleet aiemmin terveitä. Ja moni myös toipuu sairaudestaan takaisin normaaliin arkeen, kuten muihinkin sairauksiin sairastuneet potilaat. Mitä enemmän leimaamme potilaita sairausvaiheissa, sitä korkeammaksi muodostuu kynnys palata takaisin yhteiskunnan jäseneksi.

Suositeltavia käsitteitä:

Mielenterveyskuntoutuja

käsite viittaa henkilöön, jonka sairaus on hallinnassa ja hän on toipumassa.

Mielenterveyspotilas

Henkilö, jolla on mielenterveysongelma/-häiriö/psykiatrinen sairaus

Psyykkisesti sairastunut

Mielenterveyshäiriö, mielenterveysongelma tai psykiatrinen sairaus

(Lähteet: Mielenterveyden keskusliitto ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL)

Hyödyllisiä linkkejä:

Mielen hyvinvointia opiskelijoille

Mielenterveyden keskusliitto

Mielenterveystalo

Suomen mielenterveysseura

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL

HUOM! EMPAN sivuilta löytyy tällä hetkellä tietoa vain auttavista puhelimista ja nettipalveluista. Esteettömistä paikoista tulee tietoa sivuille myöhemmin.

Vammaisille henkilöille tarkoitetut kuljetuspalvelut

Vammaisen tai pitkäaikaissairaan henkilön on muita vaikeampaa saada apua mielenterveyspalveluista, jos hän ei voi käyttää julkisia liikennevälineitä.

Kela voi korvata matkan omavastuun ylittävältä osalta, jos matkan katsotaan kuuluvan terveydenhuollon piiriin. Matkakorvauksen saamiseksi voidaan vaatia lähete. Lisäksi terveydenhuollon tulee kirjoittaa SV 67 todistus erityisajoneuvon käyttämisestä.

Voit varmistaa, kuuluko matkasi Kelan matkakorvauksen piiriin soittamalla numeroon 020 692 204. Kysy samalla tarvitaanko SV 67 todistus ja/tai lähete.  Jos Sinulla on verkkopankkitunnukset, voit kysyä myös netin kautta. Katso Kelan etusivu . Valitse oikeasta reunasta vihreä laatikko Asioi verkossa ja klikkaa siitä valikko Lähetä viesti Kelaan. Kirjaudu ja lähetä sitten viesti. Kelan matkakorvauksiin liittyvät yleisohjeet, kuten omavastuuosuuden suuruus ja taksin tilaaminen jne. löytyvät tästä. HUOM! Taksiliikenne vapautuu 1.7.2018 ja yleisohjeisiin tulee muutoksia.

Kunnan vammaispalveluista kannattaa kysyä lisämatkoja vertaisryhmässä käymistä varten. Lisämatkat ovat harkinnanvaraisia, eikä kunnan ole pakko niitä myöntää. Hyvin perusteltu hakemus voi kuitenkin tuottaa tulosta!  Jos olet vammainen henkilö, joka ei pysty käyttämään julkisia liikennevälineitä, etkä tiedä vammaispalvelulain kuljetuspalveluista mitään, ota heti yhteys oman kotikuntasi sosiaalitoimistoon vammaispalveluiden sosiaalityöntekijään.

Tietoa ja neuvontaa vammaispalveluista ja muusta sosiaaliturvasta

Invalidiliitto

Järjestöjen sosiaaliturvaopas

Kehitysvammaisuuden verkkopalvelut

Kuuloliitto

Näkövammaisten liitto

Viittomakielistä neuvontaa ja tietoa kuurojen oikeuksista ja palveluista

Kuurojen Liitto

Kela

Tietoa 112 hätätekstiviestistä

Kuurojen papit ja diakoniatyöntekijät

Papit

Diakoniatyöntekijät