Rahapelihaittojen parissa työskentelevät järjestöt sekä tutkijat pitävät tätä kehitystä erittäin todennäköisenä. On hallituksen ja eduskunnan vastuulla varmistaa riittävä rahoitus, jolla voidaan vastata haittojen kasvuun ja sen vaikutuksiin yhteiskunnassa.
Julkisen talouden suunnitelmassa ei rahoitusta lain tavoitteille
Valtion julkisen talouden suunnitelma (JTS) vuosille 2026–2029 julkaistiin 30.4.2025. Suunnitelma ei ole linjassa hallituksen rahapelilakiesityksen eikä hallitusohjelman tavoitteiden kanssa. JTS ei sisällä lainkaan rahoitusta rahapelilain 9 luvun mukaisille valtionavustuksille eikä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tehtäville, jotka on kirjattu hallituksen esityksen pykälään 98.
Hallituksen esitykseen kirjattu rahoituksen tarve on noin 6 miljoonaa euroa. Tämä säilyttäisi pelihaittojen ehkäisyn kokonaisuuden nykyisellä tasolla. Julkisen talouden suunnitelmassa tästä rahoituksesta on kuitenkin mukana ainoastaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoihin osoitettu 2,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 suomalaiset hävisivät rahapeleihin noin 1,58 miljardia euroa. Seuraavana vuonna rahapelit tuottivat valtiolle 625 miljoonaa euroa.
Kriittiset palvelut ja tutkimus vaarassa jäädä ilman rahoitusta
Rahoituksen puute vaarantaa keskeisiä toimintoja, kuten:
• Valtakunnalliset sähköiset tukipalvelut (nyk. Peluuri)
• Alueellisen pelihaittatyön kehittäminen
• Pelihaittoihin liittyvä riippumaton tutkimus THL:n ulkopuolella
• STM:n asiantuntijatyö rahapelihaittojen ehkäisyssä
Ilman rahoitusta esimerkiksi Peluurin yli 20-vuotinen toiminta on vaarassa päättyä. Tämä heikentäisi merkittävästi tukea rahapelihaittoja kokeville sekä heidän läheisilleen ja lisäisi painetta hyvinvointialueiden palveluille. Peluuri on vuodesta 2004 alkaen tarjonnut tukea, apua ja neuvontaa ongelmallisesti pelaaville, heidän läheisilleen sekä työssään peliongelmia kohtaaville ammattilaisille. Tänä aikana Peluurin palveluita on hyödyntänyt lähes 35 000 apua tarvitsevaa.
”Tuntuu käsittämättömältä, että samanaikaisesti ollaan viemässä läpi lakia, joka lisää rahapeliongelmia ja ajamassa alas auttavia palveluita. On vaikea nähdä millä tavalla tämä vastaa hallitusohjelman ja hallituksen esityksen tavoitteisiin pelihaittojen ehkäisystä ja palveluiden turvaamisesta,” toteaa Peluurin yksikön päällikkö Inka Silvennoinen.
Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ulkopuolinen tieteellinen rahapelitutkimus uhkaa loppua päätöksen myötä. Tutkimuksen alasajo olisi vakava uhka tilanteessa, jossa tarvitaan riippumatonta ja puolueetonta tietoa historiallisen suuren muutoksen vaikutuksista ja rahapelihaitoista poliittisen päätöksenteon tueksi. Ruotsissa vastaava rahoitusvajaus on johtanut siihen, että osa tutkimuksesta on siirtynyt teollisuuden rahoitettavaksi – kehitys, jota ei voida pitää kestävänä ja josta on huonoja esimerkkejä tupakkateollisuudessa.
Myös järjestöjen työ tarvitsee tuekseen kestävän rahoituksen
STEA-rahoitukseen kohdistuneet leikkaukset ovat jo heikentäneet rahapelihaittatyötä tekevien järjestöjen toimintaa. Hallitus on leikkaamassa STEA-rahoitusta hallituskauden aikana 140 miljoonalla eurolla. Järjestöjen työ on usein joustavampaa ja nopeammin reagoivaa kuin viranomaistoiminta – ja sille on nyt kasvavaa tarvetta.
Rahapelihaittatyötä tekevät järjestöt esittävät, että rahapelilain 94 §:ää tulee laajentaa niin, että se mahdollistaa rahoituksen myös järjestöjen ehkäisevälle ja korjaavalle työlle. Yhtenä vaihtoehtona voidaan harkita peliyhtiöiltä kerättävää haittaveroa tai -maksua, jota sovelletaan esimerkiksi Hollannissa ja Iso-Britanniassa.
Vastuullinen rahapelipolitiikka edellyttää sitoutumista lain tavoitteisiin
Myös oikeuskansleri nosti esiin ennakkotarkastuslausunnossaan 7.2.2025 mahdollisuuden ohjata osa peliyhtiöiden voitoista pelihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen. Tämä ehdotus jäi toteuttamatta valmistelun kiireen vuoksi – syy, jota järjestöt pitävät valitettavana.
Rahapelihaittojen ehkäisy ja vähentäminen tulee nähdä keskeisenä osana vastuullista rahapelipolitiikkaa. Siksi tarvitaan poliittista tahtoa, kestävää rahoitusta ja sitoutumista hallituksen esityksen tavoitteisiin.
Lisätiedot:
Inka Silvennoinen, yksikön päällikkö, Peluuri
p. 040 760 8507, inka.silvennoinen@peluuri.fi
Juha Mikkonen, toiminnanjohtaja, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
p. 050 527 4780, juha.mikkonen@ehyt.fi
Hannu Jouhki, toimitusjohtaja, A-klinikkasäätiö
p. 040 669 0519, hannu.jouhki@a-klinikkasaatio.fi
Pekka Lund, toiminnanjohtaja, Sininauhaliitto
p. 050 522 3906, pekka.lund@sininauha.fi
Juha Pantzar, toimitusjohtaja, Takuusäätiö
p. 050 313 0523, juha.pantzar@takuusaatio.fi
Lassi Rajamäki, toiminnanjohtaja, Sosped-säätiö
p. 050 566 2414, lassi.rajamaki@sosped.fi