Nivel-malli – Onnistunut siirtyminen kuntouttavaan työtoimintaan

Nivel-malli on kehitetty vastaamaan tarpeeseen, jossa haastavassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt jäävät vaille riittävää tukea. Nivel-malli tarjoaa yksilöllistä tukea ja luo vahvan pohjan arjen taitojen, toimintakyvyn ja työelämävalmiuksien vahvistamiseen. Kehittämistyö toteutettiin Sininauhaliiton ja sen jäsenjärjestöjen yhteistyönä Kuntoutussäätiön tuella.

Nykyinen palvelurakenne ei tavoita kaikkia tuen tarpeessa olevia, kuten esimerkiksi henkilöitä, joilla on pitkittyneitä mielenterveys- tai päihdehaasteita, elämänhallinnan vaikeuksia ja/tai pitkittynyttä työelämän ulkopuolisuutta.

Sininauhaliiton selvitysten mukaan Suomessa on arviolta 35 000–50 000 henkilöä, jotka hyötyisivät sosiaalisen kuntoutuksen kaltaisesta matalan kynnyksen tuesta, sillä kuntouttava työtoiminta on heille usein liian vaativa ensivaiheen palvelu (Sininauhaliitto 2021–2023, Tampereen työllisyyspalvelut 2022).

Nivel-malli jakaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL 2023) sosiaalisen kuntoutuksen mallin perusperiaatteet, kuten asiakaslähtöisyyden, suunnitelmallisuuden, yksilöllisen tuen ja monitoimijayhteistyön. Toisin kuin THL:n malli, joka kattaa koko sosiaalisen kuntoutuksen prosessin, Nivel-malli kohdentuu erityisesti kuntoutumisen alkuvaiheeseen. Se on kehitetty kolmannen sektorin näkökulmasta täydentämään viranomaispalveluja.

Nivel-mallin kehittäminen käynnistyi syksyllä 2022 tunnistetusta tarpeesta. Kokemustemme mukaan kuntouttava työtoiminta oli monelle kohderyhmän henkilölle liian vaativa ensivaiheen palvelu. Kehittämistyö pohjautui Sininauhasäätiön Toimintaa ja toivoa -hankkeessa (2020–2022) saatuihin havaintoihin matalan kynnyksen tuen merkityksestä sekä Sininauhaliton jäsenjärjestöjen pitkään kokemukseen ja asiantuntijuuteen kohderyhmän tuen tarpeista (Sininauhasäätiö 2022, Sininauhaliitto 2021–2024).

Kehittämistyöhön osallistui kuusi Sininauhaliiton jäsenjärjestöä: Jyväskylän Suvanto ry, Manna-apu ry, Suomen Caritas ry, Sininauhasäätiö, Tukikohta Diakonia ry ja Vihreä keidas ry. Kuntoutussäätiö toimi kehittämiskumppanina ja fasilitoi työpajoja, joissa muotoiltiin mallin rakenne, periaatteet ja arviointiajattelu.

Työ eteni vaiheittain:

1. Tarpeiden kartoitus ja mallin suunnittelu: määriteltiin kohderyhmä, etenemisen vaiheet ja suhdeperustainen työote.
2. Ensimmäinen pilotti (2023): Manna-Apu ja Vihreä Keidas ry testasivat mallia omissa toimintaympäristöissään. Pilotit toteutettiin järjestöjen toiminnassa järjestöjen ja osallistujien vapaaehtoisuuteen pohjautuen.
3. Vuosi 2024: Manna-Apu jatkoi pilotointia, mallia kohdennettiin nyt erityisesti maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kotoutumisen tukemiseen ja työllistymisedellytysten vahvistumiseen. Vihreä Keidas ei toteuttanut pilottia yhdistyksen sisäisten muutosten vuoksi.
4. ESR-hankevalmistelut:
   • Manna-Apu ry jätti vuonna 2024 ESR-hankehakemuksen, joka kohdistui erityisesti maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden tukemiseen. Hakemus ei saanut myönteistä päätöstä, mutta sen perusteella saatua palautetta on hyödynnetty uuden, sisällöltään ja kohderyhmiltään laajemman hakemuksen valmistelussa. Tämä uusi hakemus jätetään elokuussa 2025. Prosessi kuvaa järjestön sitkeyttä ja halua viedä kehitettyä mallia eteenpäin. Sininauhaliitto tukee valmistelua aiesopimuksella ja on mukana suunnitellun hankkeen ohjausryhmässä, mikäli rahoitus toteutuu.
   • Sininauhaliiton, hyvinvointialueen ja ammattikorkeakoulun yhteinen ESR-hankevalmistelu oli vuonna 2024 laajempi sosiaalisen kuntoutuksen kehittämiskokonaisuus. Tässä valmistelussa Nivel-malli olisi ollut tärkeässä roolissa. Valmistelu kariutui lokakuussa 2024 juuri ennen hakemuksen jättämistä.
5. Vuosi 2025: Mallia jalkautetaan uusille toimijoille. Tavoitteena on asemoida se osaksi työllisyyden ja osallisuuden edistämisen ekosysteemiä.

Nivel-malli etenee kolmivaiheisesti, mikä tukee tavoitteellisesti asiakasta siirtymässä kohti kuntouttavaa työtoimintaa tai muuta hänen tilanteeseensa sopivaa palvelua. Malli soveltuu erityisesti tilanteisiin, joissa asiakkaan toimintakyky ja/tai elämäntilanne ei vielä mahdollista osallistumista vaativampiin palveluihin.

3.1 Periaatteet

• Yksilöllinen eteneminen asiakkaan voimavarojen ja elämäntilanteen mukaan.
• Suhdeperustaisessa työotteessa luottamus ja vuorovaikutus ovat keskiössä.
• Joustavuus mahdollistaa etenemisen muokkaamisen tilanteen mukaan.
• Monitoimijayhteistyössä järjestöt, hyvinvointialueet, työllisyyspalvelut ja muut toimijat tukevat asiakasta yhdessä.

3.2 Mallin vaiheet

Vaihe 1. Aktivointi

• Tavoite: vahvistaa arjen rakenteita, osallisuutta ja perusvalmiuksia.
• Keinot: päivärytmin rakentaminen, vuorovaikutustaitojen harjoittelu, matalan kynnyksen osallistuminen.
• Tulokset: asiakkaan toimintakyky ja valmius osallistua tavoitteellisempaan toimintaan kasvavat.

Vaihe 2. Voimaantuminen

• Tavoite: vahvistaa identiteettiä, toimijuutta ja tavoitteellisuutta.
• Keinot: vahvuuksien tunnistaminen, vertaistuki, ryhmätoiminta, kielen ja kulttuurin oppiminen (tarvittaessa).
• Tulokset: motivaatio ja itsevarmuus lisääntyvät, palvelupolku alkaa hahmottua.

Vaihe 3. Siirtyminen seuraavaan palveluun

• Tavoite: suunnitelmallinen siirtymä kuntouttavaan työtoimintaan tai muuhun sopivaan palveluun.
• Keinot: yksilöllinen siirtymäsuunnitelma, yhteistyö työllisyys- ja sote-palvelujen kanssa.
• Tulokset: asiakas kiinnittyy seuraavaan palveluun tai työelämäpolun vaiheeseen.

 

 

3.3 Työvälineet ja käytännöt

Mallia tukevat asiakasseurantalomake, ryhmätoimintamallit ja järjestöjen matalan kynnyksen palvelut. Asiakkaan etenemistä seurataan vaiheiden mukaisesti ja tukitoimia mukautetaan yksilöllisesti tilanteen mukaan.

Nivel-mallia pilotoitiin vuosina 2023–2025 Manna-Apu ry:ssä ja Vihreä Keidas ry:ssä. Pilotit toteutettiin järjestöjen omana toimintana, jolle ei ollut osoitettu erillistä rahoitusta tai henkilöstöresurssia. Myös asiakkaiden osallistuminen tapahtui ilman etuuksia tai palvelupäätöksiä, toisin kuin esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa, jossa on sovitut rakenteet ja korvaukset. Nämä tekijät vaikuttivat sekä pilotoinnin laajuuteen että osallistujamääriin.

4.1 Manna-Apu ry

Vuosi 2023

• Mukana oli kaksi asiakasta.
• Positiivisia muutoksia tapahtui mm. arjenhallinnassa, toiveikkuudessa ja vuorokausirytmissä. Alkuvaiheen tuen merkitys ja pidempiaikainen rinnalla kulkeminen osoittautuivat keskeisiksi positiivisten muutosten säilymisessä.
• Haasteena oli löytää mallin kohderyhmään kuuluvia osallistujia, sillä Manna-Avun asiakaskunnasta suurin osa on maahanmuuttajataustaisia.
• Pilotin aikana syntyi ajatus mallin hyödyntämisestä ja jatkokehittämisestä myös maahanmuuttajataustaisille asiakkaille.

Vuosi 2024

• Käynnistettiin erillinen pilotti maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kotoutumisen tukemiseksi.
• Mukana oli noin 50 osallistujaa, joista 12 pidempiaikaisia.
• Toiminta sisälsi kotouttamisneuvontaa, 80 ryhmätuokiota suomen kielen ja palvelujärjestelmän sanaston vahvistamiseksi sekä työelämävalmiuksien harjoittelua.
• Tuen painopiste oli kielitaidon vahvistamisessa, palvelujärjestelmän tuntemuksessa ja työelämävalmiuksissa.
• Pilotista syntyi myös idea hakea ESR-rahoitusta mallin laajempaan kehittämiseen, mutta se ei saanut myönteistä rahoituspäätöstä. Hakemuksesta saatu palaute ohjasi kuitenkin jatkovalmistelua.

Vuosi 2025

• Manna-apu valmistelee uutta ESR-hankehakemusta.
• Uuden hakemuksen tavoitteena on mm. laajentaa toimintaa sekä kohderyhmien että sisältöjen osalta, hyödyntäen aikaisemmasta hakemuksesta saatua palautetta.
• Sininauhaliitto tukee valmistelua aiesopimuksella ja on mukana suunnitellun hankkeen ohjausryhmässä, mikäli rahoitus toteutuu.

4.2 Vihreä Keidas ry

Vuosi 2023

• Asiakaskunta on monimuotoista, pilotissa oli mukana kolme asiakasta.
• Kuntoutumisessa havaittiin myönteistä kehitystä useilla osa-alueilla mm. arjen rakenteissa, fyysisessä terveydessä, rahankäytön ja tunteiden hallinnassa ja kyvyssä toimia erilaisten ihmisten kanssa.
• Lisäksi asiakkaiden toiveikkuus tulevaisuuden suhteen lisääntyi.
• Haasteena oli, kuinka tehdä toimintaan osallistuminen asiakkaille houkuttelevaksi ilman välittömiä hyötyjä asiakkaalle (esim. kuntouttavassa työtoiminnassa saatu matkalippu ja kulukorvaus/toimintaraha).

Vuosi 2024

• Pilotoinnissa pidettiin tauko yhdistyksen sisäisten muutosten ja henkilöstövaihdosten vuoksi.

Vuosi 2025

• Malli aktivoitiin uudelleen toukokuussa, jolloin mukaan tuli yksi asiakas.
• Tavoitteena on juurruttaa mallin käyttö pysyväksi osaksi yhdistyksen toimintaa.

4.3 Asiakkaiden tilanteissa tapahtuneet muutokset

Pilotointien aikana havaittiin useita myönteisiä muutoksia:

• Manna-Apu ry: erityisesti kielitaidon ja palvelujärjestelmän tuntemuksen vahvistuminen helpotti asiointia ja osallistumista muuhun toimintaan sekä kiinnittymistä yhteiskuntaan.
• Vihreä Keidas ry: arjen rakenteet, fyysinen terveys, psyykkinen jaksaminen, rahankäytön ja tunteiden hallinta ja kyky toimia erilaisten ihmisten kanssa paranivat.
• Sosiaaliset taidot vahvistuivat sekä toiveikkuus ja luottamus omaan tulevaisuuteen lisääntyivät.

4.4 Henkilöstön kokemukset

Henkilöstön mukaan suurimmat haasteet liittyivät asiakkaiden sitouttamiseen vapaaehtoisuuteen perustuvaan toteutukseen sekä välittömien hyötyjen (esim. matkaliput, muut etuudet) puuttumiseen.

Vaikka kokemukset ovat toistaiseksi rajallisia, Nivel-mallin nähtiin tarjoavan hyvän toimintatavan alkuvaiheen kuntoutumiseen tai mahdollisena valmentavana vaiheena ennen työkokeilua.

4.5 Yhteistyörakenteet

Mallin kolmannen vaiheen eli yhteistyön kehittäminen hyvinvointialueen ja kuntouttavaan työtoimintaan ohjaavien viranomaisten kanssa ei edennyt tavoitteen mukaisesti.

• Länsi-Uusimaa ja Helsinki: organisoitumisen haasteet ja henkilöstövaihdokset estivät yhteiskehittämisen käynnistymisen.
• Keski-Suomi: valmisteltiin ESR-hankehakemusta yhdessä hyvinvointialueen ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa, mutta hyvinvointialue vetäytyi hankeaikeesta ennen hakemuksen jättämistä.

Mallin kolmannen vaiheen kehittäminen ja integroiminen osaksi osallisuuden ja työllisyyden edistämisen ekosysteemejä edellyttää

• yhteisen tilannekuvan rakentamista
• verkostotyön vahvistamista ja rakenteiden kehittämistä
• hallinnollista sitoutumista ja mahdollisesti ulkopuolista rahoitusta.

Yhteistyö on rakennettava aluekohtaisesti, sillä käytännöt ja organisointi vaihtelevat.

4.6 Arviointi, seuranta ja arviointityökalun hyödyntäminen

Pilottien tueksi kehitettiin asiakasseurantalomake, jossa on 19 kysymystä viidestä teemasta:

1. koettu terveys ja elintavat
2. toiveikkuus ja elämänhallinta
3. toimintakyky ja suoriutuminen
4. sosiaaliset suhteet ja vapaa-aika
5. kielitaito.

Asiakas ja työntekijä arvioivat teemat asteikolla 1–5 ja määrittelevät muutostavoitteen. Lomakkeeseen sisältyi lisäksi kolme avointa kysymystä: 1) Vahvuuteni, 2) Työelämä, koulutus ja valmiudet sekä 3) Muuta huomioitavaa.

Seuranta toteutettiin asiakastyön alussa, puolivälissä ja jakson lopussa. Näin voitiin kohdentaa tukitoimet yksilöllisten tarpeiden mukaisesti sekä dokumentoida mahdollisia muutoksia asiakkaan tilanteessa. Havaittuja kehittämistarpeita olivat mittareiden täsmentäminen, vertailutiedon keruu sekä seurantakäytäntöjen juurruttaminen osaksi arjen työtä.

Pilotointien ja asiakasseurannan pohjalta saatiin arvokasta tietoa Nivel-mallin toimivuudesta, asiakkaiden muutoksista ja henkilöstön kokemista haasteista. Havaintojen perusteella voidaan todeta, että Nivel-malli tarjoaa järjestöille rakenteen ja työvälineen matalan kynnyksen toiminnan tukemiseen. Sen laajempi hyödyntäminen edellyttää kuitenkin mittareiden ja seurantakäytäntöjen vahvistamista sekä yhteistyörakenteiden kehittämistä.

4.7 Yhteenveto

Pilotit osoittivat mallin vahvuudet matalan kynnyksen tukimuotona, mutta samalla resurssien ja asiakkaiden välittömien hyötyjen puuttuminen rajoittivat sen laajuutta ja osallistujamääriä. Näistä lähtökohdista tarkastella seuraavaksi pilotoinnin aikana syntyneitä tuloksia ja mallin vaikuttavuutta.

Tässä tarkastellaan pilotoinneissa havaittuja tuloksia ja vaikutuksia. Nivel-mallin pilotoinnit ja jatkokehittäminen tuottivat useita käytännön oppeja sen toimivuudesta ja soveltamisesta eri kohderyhmille.

5.1 Mallin vahvuudet

• Asiakkaan ja työntekijän välille rakentuu luottamusta.
• Asiakkaan yksilöllisen etenemisen tukeminen on joustavaa.
• Malli täydentää palvelujärjestelmää erityisesti tilanteissa, joissa viranomaispalvelut eivät tavoita asiakasta.
• Tarjoaa mahdollisuuden soveltaa mallia eri kohderyhmille.

5.2 Keskeiset pilotointien havainnot

• Vaiheittainen eteneminen on toimiva lähestymistapa, kun asiakkaan tilanne on monimutkainen tai hänellä on pitkittynyt palveluvaje.
• Suhdeperustainen työote mahdollistaa tavoitteiden asettamisen asiakkaan ehdoilla ja vahvistaa sitoutumista prosessiin.
• Maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kohdalla korostuivat kielituen, palvelujärjestelmän tuntemuksen ja kulttuurisen sensitiivisyyden merkitys.
• Pilotointien tulokset loivat pohjan myös hakea uusia hankkeita, joiden avulla tavoitellaan mallin kehittämistä ja laajempaa levittämistä.
• Malli toi järjestöille rakenteen ja välineen työn systematisointiin ja dokumentointiin.
• Yhteistyön organisointi eri toimijoiden kesken on ratkaisevaa palvelupolkujen sujuvoittamiseksi, mutta edellyttää selkeitä rakenteita ja vastuunjakoa.

5.3 Asiakkaiden edistymisen teemat

Seurantatiedon ja palautteiden perusteella edistymistä tapahtui erityisesti asiakkaiden

1. kielitaidossa: parantunut suomen kielen osaaminen helpotti asiointia ja osallistumista muuhun toimintaan ja yhteiskuntaan
2. palvelujärjestelmän tuntemuksessa: asiakkaat osasivat hakea tukea oikeista paikoista ja käyttää palveluja itsenäisemmin
3. elämänhallinnassa ja toimintakyvyssä: arjen rakenteet, itseluottamus ja vuorovaikutustaidot vahvistuivat
4. osallisuudessa: osallistuminen ryhmätoimintaan ja yhteisön toimintaan lisääntyi.

Monella asiakkaalla muutos tarkoitti sosiaalisen kuntoutumisen vahvistumista ja valmiuksien lisääntymistä, mikä mahdollistaa myöhemmin siirtymän kuntouttavaan työtoimintaan tai muihin palveluihin.

5.4 Vaikuttavuuden arvioinnin kehittämistarpeet

• Seurantakäytännöt tulee systematisoida, jotta muutoksia voidaan arvioida myös ryhmä- ja pitkittäistasolla.
• Tarvitaan selkeät mittarit ja dokumentointikäytännöt, jotka mahdollistavat tulosten esittämisen uskottavasti rahoittajille ja hyvinvointialueille.
• Jatkohankkeiden valmistelussa arviointikäytäntöjen vahvistaminen on noussut keskeiseksi tavoitteeksi.

5.5 Arvioinnin kehittäminen ja laskentatyökalun hyödyntäminen

Sininauhaliiton ja jäsenjärjestöjen sekä Sosped Keskuksen kevään 2025 arviointiyhteistyön tuloksena syntyi laskentatyökalu kuntouttavan työtoiminnan kustannusvaikuttavuuden arviointiin. Työkalun kehittäminen pohjautui Sininauhaliiton Päiväkeskus 2025 -hankkeessa mallinnettuun työkaluun. Kehitetyn laskentatyökalun avulla voidaan arvioida kuntouttavan työtoiminnan taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia sekä tukea vaikuttavuusperusteista päätöksentekoa.

Tätä laskentatyökalua ei ole vielä hyödynnetty Nivel-mallin pilotointivaiheessa, mutta sen käyttöönotto jatkossa voisi olla keskeistä mallin hyvinvointivaikutusten ja vaikuttavuuden osoittamiseksi.

Työkalu perustuu ilmiöpohjaiseen kustannuslaskentaan ja mahdollistaa esimerkiksi

• hyvinvointivaikutusten osoittamisen
• sosiaali- ja terveyspalvelujen käytön vähenemisen arvioinnin
• etuuksien tarpeen muutosten seuraamisen
• työllistymiseen ja työelämävalmiuksiin liittyvien hyötyjen näkyväksi tekemisen.

5.6 Nivel-malli osana työllisyyden ekosysteemiä

Sosiaali- ja terveysministeriö kehittää sosiaalihuollon työllistymistä edistäviä palveluita osana laajempaa sosiaaliturvan ja hyvinvoinnin edistämistä.

Nivel-malli voidaan asemoida osaksi työllisyyden ja osallisuuden edistämisen palvelukokonaisuutta, erityisesti matalan kynnyksen tukena ja siirtymien mahdollistajana. Sen rooli suhteessa sosiaalihuollon, työllisyyspalvelujen ja kolmannen sektorin toimintoihin perustuu joustavaan, suhdeperustaiseen tukeen ja yksilöllisten polkujen rakentamiseen.

Nivel-malli on osoittanut potentiaalinsa matalan kynnyksen ja joustavan tuen välineenä erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. Pilotoinneissa vahvistui käsitys siitä, että vaiheittainen eteneminen ja suhdeperustainen työote tukevat asiakkaiden sitoutumista ja mahdollistavat tavoitteellisen etenemisen kohti kuntouttavaa työtoimintaa tai muita palveluja. Johtopäätökset perustuvat sekä pilotoinneissa tehtyihin havaintoihin että arvioinnin kehittämistarpeisiin.

6.1 Keskeiset johtopäätökset

• Nivel-malli vastaa palvelujärjestelmän aukkoihin: Malli tavoittaa ihmisiä, jotka ovat vaarassa jäädä palveluiden ulkopuolelle ja joille nykyiset palvelut ovat liian raskaita.
• Nivel-malli tukee moninaisia kohderyhmiä: Malli on helposti mukautettavissa eri kohderyhmille, kuten esimerkiksi maahanmuuttajataustaisille asiakkaille, kun kieli- ja kulttuurituki huomioidaan.
• Nivel-mallissa on selkeä rakenne järjestöille: Toimintamalli auttaa jäsentämään ja dokumentoimaan työtä sekä osoittamaan sen vaikuttavuutta.
• Nivel-mallissa yhteistyö ratkaisee: Hyvinvointialueiden, työllisyyspalvelujen ja järjestöjen välinen rakenteellinen yhteistyö on edellytys mallin laajamittaiselle hyödyntämiselle.
• Nivel-mallin resurssit vaikuttavat skaalautumiseen: Ilman rahoitusta ja henkilöstöresursseja toteutuksen laajuus ja osallistujamäärät jäävät rajallisiksi. Pilotoinneista saadut kokemukset ovat kuitenkin jo johtaneet ESR-hankehakemusten valmisteluun, mikä osoittaa, että mallin kehittämistä ja levittämistä tavoitellaan aktiivisesti.
• Nivel-mallissa vaikuttavuuden osoittaminen on keskeistä: Seurantamittarit ja arviointityökalun hyödyntäminen ovat olennaisia, jotta mallin hyvinvointi- ja kustannusvaikutukset voidaan tehdä näkyviksi.

6.2 Kansallisen jatkokehittämisen suositukset

• Kansallinen ohjaus ja tunnustus: Nivel-malli tulisi asemoida osaksi sosiaalihuollon ja työllisyyden palvelukokonaisuuksia, erityisesti alkuvaiheen tukena.
• Pysyvä rahoitusratkaisu: Järjestöjen mahdollisuudet toteuttaa mallia laajasti edellyttävät vakaata rahoituspohjaa.
• Vaikuttavuustiedon vahvistaminen: Kehitetään yhtenäiset seurantamittarit ja otetaan käyttöön arviointityökalu hyvinvointi- ja kustannusvaikutusten osoittamiseksi.
• Kohderyhmien tarpeet: On huomioitava erityisesti kieli- ja kulttuurituki maahanmuuttajataustaisille asiakkaille.
• Aluekohtainen yhteistyörakenne: Yhteiset tilannekuvat, verkostot ja selkeät vastuunjaot tukevat mallin juurtumista.
• Jatkohankkeiden hyödyntäminen: Pilotoinnin pohjalta valmistellut ESR-hankkeet tarjoavat mahdollisuuden syventää mallin kehittämistä ja laajentaa sen käyttöä kohderyhmien tarpeiden mukaisesti.

6.3 Lopuksi

Nivel-malli on osoittanut kykynsä vastata sosiaalisen kuntoutuksen tarpeeseen ja tavoittaa ne ihmiset, joille nykyiset palvelut ovat liian raskaita. Tilanne on ajankohtainen, sillä kuntouttavan työtoiminnan nykyinen muoto päättyy vuoden 2027 alussa, ja ilman uusia ratkaisuja moni on vaarassa jäädä palvelujen ulkopuolelle.

Nivel-malli tarjoaa hyvinvointialueille konkreettisen välineen järjestämisvastuun toteuttamiseen. Sen laajamittainen hyödyntäminen edellyttää kansallista ohjausta, pysyvää rahoituspohjaa ja alueellista yhteistyötä. Sininauhaliitto ja sen jäsenjärjestöt ovat valmiita hyvinvointialueiden kumppaneiksi, jotta sosiaalinen kuntoutus voidaan rakentaa yhdessä vaikuttavaksi väyläksi osallisuuteen ja työllistymiseen.

• Kuntoutussäätiö 2023. Ideoita järjestöjen työllistymisedellytyksiä parantavaan toimintaan. AK16-miniopas. Helsinki: Kuntoutussäätiö.
• Sininauhaliitto 2021–2023. Jäsenkyselyt ja selvitykset Nivel-mallin kohderyhmistä ja palvelutarpeista. Helsinki: Sininauhaliitto.
• Sininauhasäätiö 2022. Toimintaa ja toivoa -hankkeen loppuraportti. Helsinki: Sininauhasäätiö.
• Sosiaali- ja terveysministeriö 2025. Sosiaalihuollon palvelu-uudistus.
• Tampereen työllisyyspalvelut 2022. Henkilökohtainen keskustelu työllisyyspalveluiden johtajan kanssa [30.3.2022].
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2023. Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli suunnitelmallisen aikuissosiaalityön tukena. Helsinki: THL.