Asia: VN/36135/2023
Lausunnonantajan lausunto
Onko ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoiman periaatteista säätämisestä kannatettava?
Kyllä.
Periaatteiden säätäminen lakiin on kannatettavaa, koska se lisää läpinäkyvyyttä ja yhdenvertaisuutta palveluiden järjestämisessä. Tarve, vaikuttavuus ja turvallisuus ovat perusteltuja kriteereitä.
Perustelut ja lisähuomiot:
Sininauhaliitto kannattaa periaatteiden kirjaamista, mutta korostamme seuraavia täydennyksiä:
- Heikoimmassa asemassa olevien huomioiminen: Kuten olemme aiemmin lausuneet toimeentulotuen ja työllisyyspalveluiden uudistuksista, erityisryhmät (päihde- ja mielenterveysongelmaiset, asunnottomat, osatyökykyiset, nuoret) jäävät usein ilman heidän yksilöllisiin tilanteisiin soveltuvia palveluja.
- Matalan kynnyksen palvelut: Aiemmissa lausunnoissa olemme painottaneet, että ilman matalan kynnyksen tukea ja yksilöllistä ohjausta periaatteet eivät toteudu käytännössä.
- Resurssit ja ohjaus: Kuten olemme aiemmissa lausunnoissamme todenneet ohjausresurssien puute, ja palvelujen riittämätön kesto ovat merkittäviä riskejä.
- Ennakointi: Hyvinvointialueuudistuksen ja leikkausten vaikutuksia ei ole arvioitu riittävästi ja siksi olemme jo aiemmin varoittaneet palvelujen sirpaleisuuden lisääntymisestä.
- Yhdenvertaisuus tulee varmistaa käytännön tasolla, ei vain periaatteena.
Antaako esitysluonnos riittävän ja oikean kuvan lakiehdotusten taloudellisista vaikutuksista?
Ei täysin.
Esityksessä ei arvioida riittävästi, miten periaatteiden toteuttaminen edellyttää konkreettisia resursseja ohjaukseen ja palvelujen riittävään kestoon. Ilman riittävää henkilöstöä ja rahoitusta periaatteet jäävät abstrakteiksi eivätkä turvaa palveluja erityisryhmille. Käytännössä tämä tarkoittaa:
- Ohjausresurssit: Hyvinvointialueilla on oltava riittävästi osaavaa henkilöstöä, jotta asiakkaat ohjataan oikeisiin palveluihin.
- Palvelujen kesto ja laatu: Vaikuttavat palvelut, kuten esim. kuntouttava työtoiminta ja matalan kynnyksen tuki, vaativat riittävän pitkän keston ja yksilöllistä ohjausta. Lyhyet tai katkeavat palvelut eivät toteuta esityksen periaatteita.
Antaako esitysluonnos riittävän ja oikean kuvan lakiehdotusten muista vaikutuksista?
Osittain.
Vaikutukset yhdenvertaisuuteen ja palvelujen saavutettavuuteen on kuvattu yleisellä tasolla, mutta ei riittävästi erityisryhmien näkökulmasta. Riskinä on, että velvoitteet lisääntyvät ilman yksilön tilanteeseen soveltuvia palveluja.
Onko lakiehdotuksilla vaikutuksia, joita ei ole otettu huomioon?
Kyllä.
- Hyvinvointialueuudistuksen ja leikkausten yhteisvaikutuksia palvelujen saatavuuteen.
- Riskiä syrjäytymisen lisääntymisestä, jos matalan kynnyksen palveluja ei turvata.
- Järjestöjen toimintaedellytysten heikkenemistä, mikä vaikuttaa muun muassa työllistymisen tukipalveluihin.
Kommentit pykälistä ja perusteluista:
Terveydenhuoltolaki 7 a §
Kannatamme periaatteiden kirjaamista, mutta yhdenvertaisuuden periaate tulee vahvemmin kirjata esitykseen, jotta se myös toteutuu käytännössä.
Sosiaalihuoltolaki 30 a §
Lisättävä velvoite huomioida erityisryhmät ja matalan kynnyksen palvelut.
Sote-järjestämislaki 36 §
Velvoite ennakoida hallinnollisten muutosten vaikutukset palvelujen saatavuuteen.
Liittyykö soveltamiseen haasteita?
Kyllä.
- Haaste: periaatteet jäävät abstrakteiksi ilman resursseja ja ohjausta.
- Ratkaisu: on varmistettava riittävä rahoitus, ohjausresurssit ja matalan kynnyksen palvelut.
Muita näkemyksiä ja täsmennysehdotuksia:
- Yhdenvertaisuus tulee nostaa ensisijaiseksi arvoksi, ei vain yhdeksi periaatteeksi.
- Periaatteiden toimeenpanoa on seurattava ja arvioitava säännöllisesti.
- Olemme aiemmissa lausunnoissamme korostaneet johdonmukaisesti yksilöllistä tarveharkintaa ja palvelujen turvaamista erityisryhmille.