Suomen tulee olla yhteiskunta, jossa myös vaikeissa elämäntilanteissa olevat ihmiset voivat luottaa ja suuntautua tulevaan. Suomi on perinteisesti ollut luottamuksen maa, mutta viimeaikainen luottamuksen heikkeneminen on turvallisuuden kannalta huolestuttavaa.¹ Eriarvoisuuden kasvu ja ihmisten välisten kuilujen syveneminen heikentävät luottamusta, mikä uhkaa sekä hyvinvointia että yhteiskuntarauhaa.
Kolme keinoa vahvistaa turvallista arkea
1. Tehdään arjen turvallisuutta vahvistavaa päihdepolitiikkaa
Päihteistä aiheutuu valtava lasku sote-sektorille ja ne heikentävät osallisuutta, luottamusta, työllisyyttä ja hyvinvointia. Päihteiden-käyttö heikentää myös yleistä turvallisuutta niin kodeissa kuin kadulla.
Päihteitä ongelmallisesti käyttävien ihmisten lisäksi Suomessa jopa kaksi miljoonaa² ihmistä kärsii läheistensä päihderiippuvuudesta ja mahdollisia ikääntyneiden päihdepalvelujen tarvitsijoita saattaa vuoteen 2030 mennessä olla lähes 500 000³.
Ongelmallisesti päihdepolitiikka nähdään tällä hetkellä alkoholin osalta elinkeinopolitiikkana ja huumausaineiden osalta kriminaalipolitiikkana. Oikeasti meillä pitää olla yksi päihdepolitiikka ja sen on oltava ensisijaisesti sosiaali- ja terveyspolitiikkaa – ja sitä kautta myös sisäisen turvallisuuden politiikkaa.
Keinot, joilla käännämme päihdepolitiikan sosiaali- ja terveyspolitiikaksi:
- Panostetaan ehkäisevään päihdepolitiikkaan: Turvataan Alkon monopolin toimintaedellytykset ja kiristetään alkoholin markkinointia. Varmistetaan ehkäisevän päihdetyön rahoitus.
- Vahvistetaan korjaavaa päihdepolitiikkaa: Tarjotaan apua, ei rangaistuksia. Poistetaan esteitä, jotta päihteitä käyttävillä ihmisillä on pääsy terveysneuvontaan sekä huumekuolemia ehkäiseviin valvottuihin käyttötiloihin.
2. Rakennetaan turvaa erityisesti vaikeissa elämäntilanteissa oleville ihmisille
Turvallisuuden tunteella on vahva yhteys luottamukseen ja demokratiaan. Siksi yhteiskunnan kannalta on suuri merkitys, miten turvassa ihmiset ovat, ja miten turvassa he kokevat olevansa.
Erityisen vaikeisiin elämäntilanteisiin voi liittyä esimerkiksi päihteidenkäyttöä, pitkäaikaistyöttömyyttä, työllistymisen haasteita, yksinäisyyttä, osattomuutta, köyhyyttä, asunnottomuutta jne. Elämäntilanne, johon liittyy monia vaikeita asioita lisää myös ihmisen riskiä joutua eri tavoin turvattomaksi.
Arjen turvallisuus rakennetaan paikallisella tasolla. Järjestöt tarjoavat turvallisia lähiyhteisöjä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Ne tavoittavat ihmisiä, jotka ovat vaarassa jäädä syrjään, ja mahdollistavat kiinnittymisen yhteisöön ja yhteiskuntaan.
Keinot, joilla rakennamme turvallista arkea:
- Turvataan järjestöjen auttamistyö riittävän kattavalla valtionapujärjestelmällä.
- Käännetään asunnottomuuskehitys takaisin laskevalle käyrälle, erityisesti varmistetaan jokaiselle nuorelle asunto.
- Ruoka-avun toimintaedellytysten vahvistamista tulee jatkaa. Samanaikaisesti ruoka-avun tarvetta tulee vähentää esimerkiksi sosiaaliturvaa parantamalla.
3. Turvataan oikeus yhteiskunnalliseen osallisuuteen myös työn kautta
Merkityksellinen tekeminen vahvistaa yhteiskunnallista osallisuutta ja ehkäisee syrjään jäämistä. Avoimien työmarkkinoiden täysipäiväiset työt eivät ole ratkaisu kaikille tai kaikkeen.
Yhteiskunnan ja yksilön kannalta on tärkeää pitää mahdollisimman moni osana työn tekemistä, vaikka polku avoimille työmarkkinoille olisi vielä pitkä tai saavuttamaton. Tarvitaan hyvin resursoituja ja toimivia välityömarkkinoita.
Palkkatuettu työ, työkokeilu tai muu tuettu työn tekeminen vahvistavat arjen turvallisuutta. Se tuo arkeen rytmiä ja merkitystä, lisää taloudellista turvaa sekä tarjoaa mahdollisuuden kuulua yhteisöön ja yhteiskuntaan.
Keinot, joilla turvaamme yhteiskunnallisen osallisuuden myös työn kautta:
- Turvataan hyvin resursoidut ja valtakunnallisesti saavutettavat välityömarkkinat osana työllisyydenhoitoa.
- Varmistetaan ettei työllistymisen edellytyksiä heikennetä sanktioilla, jotka katkaisevat kuntoutumisen tai osallisuuden polkuja.
- Turvataan järjestöjen rahoitus ja asema työllisyydenhoidon ekosysteemissä. Ilman järjestöjä moni jää kokonaan palvelujen ulkopuolelle.
Rahapelipolitiikka
Ehkäistään pelihaittoja vahvemmilla toimenpiteillä
Vuonna 2027 voimaan tuleva laki ei pelihaittojen ehkäisyn osalta vastaa sille asetettuja tavoitteita. Pelihaittojen ehkäisemiseksi tulee käynnistää mahdollisimman nopeasti seuraava lainsäädäntövaihe, joka nojautuu tutkittuun tietoon.
Tulevassa lakivalmistelussa tulee keskittyä erityisesti seuraaviin:
- Tiukennetaan markkinoinnin ja mainonnan sääntelyä valmistautuen asteittaiseen kaiken rahapelimarkkinoinnin kieltämiseen.
- Asetetaan keskitetty kaikki yhtiöt kattava kulutusraja (vrt. Saksa).
- Määritellään tarkemmin nykyisessä esityksessä epämääräisesti kuvattu huolenpitovelvollisuus (velvoittavuus).
- Nostetaan haitallisimpien pelien ikäraja 20-vuoteen.
- Otetaan käyttöön kattavat peliestot (IP- ja maksublokeeraus) järjestelmän ulkopuolisille toimijoille.
Nykyisen lain puitteissa toteutettavia toimenpiteitä:
- Yksittäisten yhtiöiden tappio- ja kulutusrajat (päivä-, kuukausi- ja vuositasolla) tulee määritellä asetuksilla ennen rahapelitoiminnan käynnistymistä (huom. nuoret pelaajat).
- Asetustasolla tulee säännellä pelien haitallisia ominaisuuksia (vaarassa loppua kokonaan) sekä sallittuja myyntiaikoja.
- Valvovan viranomaisen riittävät resurssit tulee varmistaa.
- Tulee varmistaa, että lain toimeenpano sisältää järjestelmän seurantamekanismin ja velvoitteen toimenpiteisiin, jos haitat lisääntyvät. Laissa määritelty pelihaittarekisteri antaa tähän hyvät mahdollisuudet, kunhan sen hyödyntämiselle on turvattu toimivat rakenteet ja riittävät resurssit.
¹Puolustusvaliokunnan lausunto (PuVL 15/2025) valtioneuvoston tulevaisuusselonteosta
²THL juomatapatutkimus 2024
³Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2024
Lue lisää työllistymisedellytyksistä