Kenestä puhumme ja mikä on ongelma?
Välityömarkkinatoimijat työskentelevät erityisesti niiden ihmisten kanssa, joiden työllistymisen esteet ovat samanaikaisesti sosiaalisia, terveydellisiä ja elämäntilanteeseen liittyviä. Taustalla voi olla pitkäaikaista työttömyyttä, päihde- ja mielenterveyden haasteita, asunnottomuutta, velkaantumista tai pitkään jatkunutta irtautumista työelämästä ja palvelujärjestelmästä.
Näiden ryhmien kohdalla työllistyminen ei ole yksittäinen toimenpide, vaan pitkäjänteinen ja vaiheittainen prosessi, joka edellyttää rinnalla kulkevaa tukea sekä toimivia ja joustavia siirtymiä eri palvelujen välillä. Ilman tätä kokonaisuutta on todellinen riski, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevat jäävät palvelujen väliin.
Miksi nykyiset keinot eivät yksin riitä?
Työvoimapalvelujen keinot voivat tukea työllistymistä silloin, kun asiakkaalla on siihen riittävät edellytykset. Ne eivät kuitenkaan yksin ratkaise työllistymisen taustalla olevia sosiaalisia, terveydellisiä ja toimintakykyyn liittyviä haasteita.
Kaikkien asiakkaiden työ- ja toimintakyky ei vielä mahdollista etenemistä työvoimapalveluihin, eikä ratkaisut, jotka nojaavat yksinomaan vapaaehtoisuuteen tai oma-aloitteisuuteen, tavoita kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia. Ilman samanaikaista sosiaalista ja kuntouttavaa tukea osa ihmisistä jää kokonaan ilman tarkoituksenmukaista palvelua tai siirtyy palvelusta toiseen ilman vaikuttavaa etenemistä.
Välityömarkkinat polkuna kohti työllistymistä
Välityömarkkinat rakentuvat polkuajattelulle, jossa eteneminen tapahtuu vaiheittain yksilön tilanteen, voimavarojen ja edellytysten mukaisesti. Kaikkein vaikeimmassa työmarkkina-asemassa oleville ihmisille matalan kynnyksen ja alkuvaiheen tukitoimet ovat usein välttämätön perusta, jonka varaan muu työelämäosallisuutta ja työllistymistä edistävä toiminta voi rakentua. Ilman tätä perustaa myöhemmät toimenpiteet jäävät helposti irrallisiksi tai vaikuttamattomiksi.
Välityömarkkinoilla voidaan tarjota oikeita ja merkityksellisiä työtehtäviä tavalla, jossa työn tekemiseen yhdistyy tarvittava tuki, valmennus ja oppiminen. Työtehtäviä voidaan räätälöidä yksilön osaamisen ja toimintakyvyn mukaan, ja vastuuta lisätä hallitusti kokemuksen karttuessa. Samalla voidaan tarjota työvalmennusta ja työllistymistä tukevaa valmennusta, osaamisen vahvistamista (esimerkiksi tutkinnon osia, koko tutkintoja tai oppisopimuskoulutusta), työkokeiluja ja -harjoittelua sekä työn tekemisen rinnalla annettavaa ohjausta ja kuntoutuspalveluja.
Välityömarkkinat voivat toimia eri ihmisille eri tavoin. Osa etenee niiden kautta kohti avoimia työmarkkinoita silloin, kun edellytykset siihen vahvistuvat. Osalle välityömarkkinat ovat pidempiaikainen tai jopa pysyvä tapa tehdä merkityksellistä työtä, olla osallisena yhteiskunnassa ja ylläpitää työ- ja toimintakykyä. Molemmat ovat hyväksyttäviä ja yhteiskunnan kokonaisedun kannalta perusteltuja lopputuloksia.
Keskeistä on, että välityömarkkinat mahdollistavat etenemisen ilman epärealistista tai ennenaikaista painetta siirtyä avoimille työmarkkinoille. Avoimilla työmarkkinoilla ei useinkaan ole mahdollista yhdistää työn tekemistä sellaiseen yksilölliseen tukeen ja joustavuuteen, jota kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset tarvitsevat. Välityömarkkinat täyttävät tämän aukon palvelujärjestelmässä ja ehkäisevät tilanteita, joissa ihmiset jäävät kokonaan työelämän ja palvelujen ulkopuolelle.
Mitä välityömarkkinat mahdollistavat käytännössä?
Välityömarkkinat muodostavat työelämälähtöisen kokonaisuuden, jossa työn tekeminen, oppiminen ja yksilöllinen tuki yhdistyvät. Niillä voidaan:
- tarjota matalan kynnyksen ja alkuvaiheen tukitoimia, joissa vahvistetaan työ- ja toimintakykyä sekä arjen hallintaa
- toteuttaa työvalmennusta ja työllistymistä tukevaa valmennusta, joka tukee sekä työn tekemistä että siirtymistä kohti avoimia työmarkkinoita
- mahdollistaa osaamisen vahvistaminen, mukaan lukien tutkinnon osien ja kokotutkintojen suorittaminen sekä oppisopimuskoulutus
- tarjota työkokeilu- ja työharjoittelumahdollisuuksia, joissa osaamista ja vastuuta voidaan lisätä hallitusti
- yhdistää tuki ja ohjaus työn tekemisen rinnalle, huomioiden yksilölliset tarpeet ja työkyvyn rajoitteet
- kytkeä kuntoutuspalvelut osaksi työllistymisen polkua, ei erillisiksi rinnakkaisiksi palveluiksi
Välityömarkkinoilla keskeistä ei ole yksittäinen toimenpide, vaan rakenteet, jotka mahdollistavat osaamisen karttumisen, työelämätaitojen kehittymisen ja vaiheittaisen etenemisen kohti avoimia työmarkkinoita.
Mitä hyötyä välityömarkkinoiden vahvistamisesta on?
Ilman välityömarkkinoita ongelmat eivät poistu, vaan siirtyvät ja kasvavat muissa järjestelmissä. Kustannukset kohdentuvat tällöin sosiaali- ja terveyspalveluihin, toimeentulotukeen, etuusjärjestelmiin, ulosottoon ja rikosseuraamusjärjestelmään.
Sininauhaliiton kehittämä laskentatyökalu osoittaa, että välityömarkkinoihin osallistuminen vähentää kokonaiskustannuksia ja tuottaa merkittäviä hyvinvointi- ja osallisuushyötyjä. Samalla se tekee näkyväksi, miten kustannukset ja säästöt kohdentuvat eri tavoin valtiolle ja hyvinvointialueille.
Välityömarkkinat ovat siten ennaltaehkäisevä ja kustannusvaikuttava investointi, eivät erillinen menoerä.
Mitä välityömarkkinoiden vahvistaminen edellyttää?
Välityömarkkinoiden kehittäminen edellyttää selkeitä poliittisia linjauksia:
- matalan kynnyksen ja alkuvaiheen tukitoimien tunnistamista osaksi työllistymistä edistävää kokonaisuutta, ei työvoimapalvelujen vaihtoehtona vaan niiden edellytyksenä
- tuettujen työsuhteiden mahdollistamista, joissa työn tekeminen yhdistyy ohjaukseen, valmennukseen ja osaamisen vahvistamiseen
- toimivia ja pitkäjänteisiä rahoitus- ja tukirakenteita, jotka mahdollistavat järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten toimijoiden roolin. Järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten toimijoiden rooli ei voi perustua lyhytjänteiseen tai kehittämisluonteiseen rahoitukseen silloin, kun kyse on pysyvien ja vaikuttavien palvelujen toteuttamisesta kaikkein heikoimmassa asemassa oleville.
- EU:n valtiontukisääntelyn sallimien keinojen hyödyntämistä, kuten yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen (SGEI) mallia
- valtakunnallista ohjausta ja yhteisiä periaatteita, jotta työllistymisen edellytyksiä vahvistavien palvelujen saatavuus ei jää alueellisesti eriytyneeksi tai määrärahasidonnaiseksi
- vaikutusten arviointia laajemmin kuin työllistymisen kautta, huomioiden myös työ- ja toimintakyky, osallisuus ja palveluihin kiinnittyminen
Toimivat välityömarkkinat ovat edellytys vaikuttaville ja oikeudenmukaisille työllisyysratkaisuille.
Ilman välityömarkkinoita työllistymisen edellytykset jäävät rakentumatta ja kustannukset kasvavat. Välityömarkkinoiden avulla ihmiset ja yhteiskunta voivat edetä kestävästi. Välityömarkkinoiden kehittämisessä on keskeistä tunnistaa eri asiakasryhmien erilaiset tavoitteet ja onnistumisen mittarit.