Hävittäkää ruokajonot

150 vuotta sitten Suomessa koettiin väestökatastrofi. Kahdeksan prosenttia koko väestöstä kuoli kahden vuoden aikana nälkään. Kaikkiaan 150 000 ihmistä.
JAA

Vuonna 2016 hävitämme ruokaa jopa 460 miljoonaa kiloa vuodessa jäteasemille ja kaatopaikoille. Samaan aikaan ruokajonoissa seisoo kymmeniä tuhansia ihmisiä viikoittain: asunnottomia, työttömiä, opiskelijoita, maahanmuuttajia, yksinhuoltajia, eläkeläisiä.

Ruokaa jakaa noin 400 organisaatiota eri puolilla Suomea, pääasiassa vapaaehtoisten voimin.

Nälkään ei enää kuole, mutta ruokajonot näyttävät tulleen jäädäkseen. Perustuslain 19 pykälän mukaan jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Laki siis takaa oikeuden perustoimeentuloon. Miksi tätä perustuslain pykälää ei noudateta? Minkälaisia päätöksiä tämä vaatii?

Valtakunnan päättäjien rohkeudella ja määrätietoisuudella asiat voivat muuttua. Yksi hyvä askel on yli 100 kansanedustajan allekirjoittama lakialoite, jonka tavoitteena on pyrkiä jakamaan myynnistä tai käytöstä poistuva syömäkelpoinen elintarvike. Aloitteen tarkoituksena on vähentää ruokahävikkiä. Tämä laki mahdollistaa ruuan jakamisen ja tarjoamisen nälkäisille.

Tämä ei kuitenkaan riitä. Hyvä tavoite olisi poistaa ruokajonot. Sen lisäksi, että köyhyydessä eläviä autetaan, tulisi tehdä suurempia ratkaisuja ihmisten auttamiseksi. Huolehtia siitä, että perustuslaki toteutuu.

Asta Juntunen, järjestöpäällikkö, Sininauhaliitto