Lausunto jätetty 8.5.2026
Työllisyys kasvaa ja osaavan työvoiman saatavuus paranee
1. Ongelma / haaste
Sininauhaliitto nostaa keskeiseksi haasteeksi sen, että merkittävä osa työikäisistä henkilöistä on edelleen työmarkkinoiden ulkopuolella puutteellisen työ- ja toimintakyvyn, kasautuneiden sosiaalisten ongelmien sekä osaamisvajeiden vuoksi.
Nykyiset palvelut eivät riittävästi tavoita tai tue kaikkein heikoimmassa asemassa olevia henkilöitä, mikä johtaa pitkäaikaiseen työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämiseen ja työvoimapotentiaalin menetykseen.
Samanaikaisesti palvelurakenteessa on käynnissä muutoksia, jotka voivat heikentää tälle kohderyhmälle suunnattuja tukimuotoja ja välityömarkkinoiden toimintaympäristöä. Tämä lisää riskiä, että kaikkein eniten tukea tarvitsevien henkilöiden tarpeisiin ei pystytä vastaamaan riittävästi.
Työllistymisen esteenä ovat usein myös hoitamattomat terveysongelmat, joiden hoitoon pääsy on vaikeaa, eikä työttömille tarkoitetut terveystarkastukset toteudu suunnitellusti. Ilman riittävää tukea terveyden, toimintakyvyn ja osaamisen vahvistamiseen siirtyminen työelämään ei ole realistista.
Pitkittyvä työttömyys lisää etuusriippuvuutta, heikentää taloudellista tilannetta ja lisää köyhyyttä. Samalla työvoimapotentiaalia jää hyödyntämättä, mikä heijastuu kansantalouteen.
1. Ratkaisut ongelmaan / haasteeseen
Sininauhaliitto korostaa, että työllisyyden kasvun edellytyksenä on vahvistaa työ- ja toimintakykyä sekä osaamista pitkäjänteisesti niillä henkilöillä, jotka ovat työmarkkinoiden ulkopuolella.
Tämä edellyttää riittäviä, oikea-aikaisia ja kuntouttavia palveluja, jotka tukevat henkilön kokonaisvaltaista tilannetta, mukaan lukien terveys, toimintakyky ja elämänhallinta.
Keskeistä on turvata kuntoutumisrauha, eli mahdollisuus edetä omaan tilanteeseen sopivassa tahdissa riittävän pitkäjänteisen tuen avulla. Etuus- ja palvelujärjestelmän tulee tukea tätä eikä ohjata työmarkkinoille ennen kuin työ- ja toimintakyky sen mahdollistaa.
Palvelujen tulee muodostaa saumaton kokonaisuus, eikä eteneminen saa katketa palvelujen rajapintoihin tai liian nopeisiin siirtymävaatimuksiin.
Työllisyyden kasvun kannalta on keskeistä turvata toimivat ja riittävästi resursoidut välityömarkkinat sekä järjestöjen rooli osana työllisyydenhoitoa.
2. Ongelma / haaste
Sininauhaliitto esittää toisena keskeisenä haasteena sen, ettei palvelujärjestelmä muodosta riittävän toimivaa kokonaisuutta sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalvelujen välillä, ja tulevien uudistusten myötä riski palvelujen väliin syntyvästä aukosta kasvaa.
Erityisesti heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden kohdalla on vaarana, että työ- ja toimintakykyä vahvistavat palvelut heikkenevät ilman riittäviä ja tavoitteellisia polkuja kohti työllisyyspalveluja.
Kyse on siirtymävaiheen katkeamisesta palvelujärjestelmässä. Tämä voi johtaa siihen, että henkilö jää pitkäaikaisesti sosiaalipalvelujen varaan ja mahdollisuus edetä kohti työelämää heikkenee.
Samalla menetetään työvoimapotentiaalia ja syntyy pidemmän aikavälin kustannuksia.
Sininauhaliiton havaintojen mukaan tilanne on jo nyt haasteellinen, ja havainnot ovat linjassa Sosiaalibarometrin 2026 tulosten kanssa.
Myös Sininauhaliiton jäsentoimijan (Manna-Apu ry), jonka ydintoimintaa on ruoka-apu, huhtikuussa 2026 ruoka-avun asiakkaille toteuttama asiakaskysely (n=236) tukee tätä havaintoa. Kyselyn perusteella yli puolet vastaajista oli työttömiä, ja valtaosa arvioi työn saamisen keskeiseksi edellytykseksi tilanteensa parantumiselle ja muun muassa ruoka-avun tarpeesta irtautumiselle.
Samalla merkittävä osa vastaajista toi esiin tarvitsevansa tukea viranomaisasiointiin, taloudelliseen tilanteeseen sekä työhön tai opintoihin hakeutumiseen. Tämä korostaa sitä, että työllistyminen ei usein toteudu ilman riittävää tukea ja toimivia palvelupolkuja.
Myös Sininauhaliiton arviointi- ja laskentatyökalu osoittaa, että työ- ja toimintakykyä tukevilla palveluilla on keskeinen rooli etenemisessä kohti työllistymistä ja niillä ehkäistään merkittävästi raskaampien palveluiden tarvetta.
2. Ratkaisut ongelmaan / haasteeseen
Sininauhaliiton mukaan työllisyyden edistäminen edellyttää toimivia siirtymiä sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalvelujen välillä sekä tavoitteellisia palvelupolkuja kohti työelämää.
Työ- ja toimintakykyä vahvistavien palvelujen tulee muodostaa riittävän vahva perusta työllistymiselle.
Palvelujärjestelmän on tuettava etenemistä katkeamattomasti ja mahdollistettava eri toimijoiden, mukaan lukien järjestöjen, osaamisen hyödyntäminen osana kokonaisuutta.
Keskeistä on, että palvelut muodostavat riittävän vahvan kokonaisuuden, joka mahdollistaa etenemisen kohti työllistymistä. Asiakastyöstä nouseva tieto osoittaa, että työllistyminen edellyttää riittävää tukea ja toimivia siirtymiä palvelujen välillä.
Hyvänä esimerkkinä tällaisesta toimintatavasta on Sininauhaliiton Nivel-malli, joka on kehitetty vastaamaan siirtymävaiheen katkoksiin. Malli perustuu vaiheittaiseen etenemiseen ja tukee yksilöllistä, pitkäjänteistä etenemistä kohti työelämää.
3. Ongelma / haaste
Sininauhaliitto esittää kolmantena keskeisenä haasteena sen, että osaavan työvoiman saatavuutta tarkastellaan liian kapeasti perinteisen koulutusjärjestelmän näkökulmasta.
Kaikilla työikäisillä henkilöillä ei ole eri syistä johtuen valmiuksia siirtyä suoraan koulutukseen tai työelämään. Osaamisen vahvistaminen edellyttää usein mahdollisuutta oppia tekemisen kautta sekä samanaikaista työ- ja toimintakyvyn vahvistamista.
Erityisesti maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kohdalla esteet voivat liittyä kielitaitoon, osaamisen tunnistamiseen ja palveluihin ohjautumiseen tai palvelujärjestelmän puutteelliseen tuntemiseen.
Nykyiset rahoitus- ja tukirakenteet eivät riittävästi mahdollista joustavia ja yksilöllisiä polkuja osaamisen kehittämiseen, mikä heikentää työvoimapotentiaalin hyödyntämistä.
3. Ratkaisut ongelmaan / haasteeseen
Sininauhaliitto esittää, että osaavan työvoiman saatavuutta tulee vahvistaa mahdollistamalla osaamisen kehittäminen myös muissa kuin perinteisissä oppimisympäristöissä ja kytkemällä se tiiviisti työelämään.
Näiden mahdollisuuksien tulee olla saavutettavia erilaisista taustoista tuleville henkilöille.
Järjestöissä toteutuva työssä oppiminen, työkokeilut ja oppisopimuskoulutus tarjoavat toimivia väyliä osaamisen vahvistamiseen ja työllistymiseen.
Esimerkkinä tästä on järjestöissä toteutettava Valo-valmennusmalli, jossa osaamista kerrytetään tekemällä oppien ja jossa on mahdollisuus suorittaa tutkinnon osia tai koko tutkinto yksilöllisesti tuettuna.
Lisäksi on varmistettava, että etuusjärjestelmät tukevat osallistumista koulutukseen ja työssä oppimiseen ilman, että taloudellinen tilanne muodostuu esteeksi.
Yhteistyötä järjestöjen, oppilaitosten ja yritysten välillä tulee vahvistaa, jotta voidaan rakentaa joustavia polkuja kohti työllistymistä.