Lausunnonantaja on:
Muu järjestö tai yhdistys
Onko ehdotettu uutta erityistutkimusmaksua koskeva sääntely riittävän selkeää ja toteutettavissa? Ovatko ehdotetut edellytykset siitä, missä tilanteissa maksun saisi periä, perusteltuja?
Sininauhaliiton näkemyksen mukaan ehdotettu sääntely on lakiteknisesti ymmärrettävä. Sen sijaan uuden erityistutkimusmaksun käyttöönottoa ei voida pitää riittävästi perusteltuna niiden ihmisten näkökulmasta, joiden toimeentulo on jo ennestään hyvin niukka ja jotka tarvitsevat paljon sosiaali- ja terveyspalveluja. Esityksen vaikutusarvioissa ei arvioida riittävästi uuden maksun vaikutuksia näihin asiakasryhmiin eikä sitä, miten maksu vaikuttaa osana asiakkaalle samanaikaisesti kertyvien kustannusten kokonaisuutta.
Sininauhaliiton jäsenjärjestöt kohtaavat päivittäin kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, joiden taloudellinen tilanne on jo nykyisellään niin heikko, että tutkimuksiin ja hoitoon hakeutumista lykätään, terveyspalveluja jätetään käyttämättä ja lääkkeitä hankkimatta taloudellisista syistä. Erityistutkimusmaksun käyttöönotto lisää entisestään niiden ihmisten taloudellista kuormitusta, jotka jo nykyisin joutuvat valitsemaan tutkimuksiin hakeutumisen, lääkkeiden hankkimisen ja muiden välttämättömien menojen välillä. Maksun vaikutuksia ei tule arvioida irrallisena muutoksena, vaan osana asiakkaalle samanaikaisesti kertyvien asiakasmaksujen, lääkekustannusten, matkakulujen ja muiden omavastuiden kokonaisuutta.
Sininauhaliitto pitää tärkeänä, että jatkovalmistelussa arvioidaan nykyistä perusteellisemmin uuden erityistutkimusmaksun yhteisvaikutuksia muiden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen, lääkekustannusten, matkakulujen sekä muiden samanaikaisesti toteutettujen sosiaaliturvaa ja palvelujärjestelmää koskevien muutosten kanssa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, miten maksut vaikuttavat tutkimuksiin hakeutumiseen, sairauksien varhaiseen tunnistamiseen ja oikea-aikaisen hoidon toteutumiseen. Vaikutuksia tulee arvioida erityisesti paljon palveluja tarvitsevien, pienituloisten, työmarkkinoiden ulkopuolella olevien sekä muiden kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten näkökulmasta. Nämä vaikutukset näkyvät järjestöjen työssä usein jo ennen kuin ne ovat havaittavissa tilastoissa tai rekisteritiedoissa, minkä vuoksi myös järjestöjen kokemustietoa tulisi hyödyntää vaikutusten arvioinnissa.
Onko ehdotettu uutta leikkaus- ja toimenpidemaksua koskeva sääntely riittävän selkeää ja toteutettavissa? Ovatko ehdotetut edellytykset siitä, missä tilanteissa maksun saisi periä, perusteltuja?
Sininauhaliiton näkemyksen mukaan ehdotettu sääntely on lakiteknisesti ymmärrettävä. Sen sijaan esityksen vaikutusarviointi on puutteellinen, eikä uuden leikkaus- ja toimenpidemaksun käyttöönottoa voida pitää riittävästi perusteltuna niiden ihmisten näkökulmasta, joiden toimeentulo on jo ennestään hyvin niukka ja jotka tarvitsevat paljon sosiaali- ja terveyspalveluja.
Leikkaus- ja toimenpidemaksun vaikutuksia ei tule arvioida irrallaan yksittäisenä maksuna, vaan osana asiakkaan koko hoitopolkua. Hallituksen esityksen mukaan saman hoitokokonaisuuden aikana asiakkaalta voidaan periä myös muita asiakasmaksuja. Käytännössä asiakkaalle kertyy tutkimuksista, poliklinikkakäynneistä, toimenpiteistä, lääkityksestä, seurannasta ja matkustamisesta useita kustannuksia saman sairauden hoidon aikana. Näiden kustannusten kasautuvat vaikutukset kohdistuvat erityisesti pienituloisiin ja paljon palveluja tarvitseviin ihmisiin. Taloudellisessa tilanteessa, jossa hyvinvointialueisiin kohdistuu merkittäviä säästö- ja sopeuttamispaineita, on perusteltua arvioida myös sitä, miten mahdollisuus periä useita asiakasmaksuja saman hoitokokonaisuuden aikana vaikuttaa paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden tosiasialliseen mahdollisuuteen hakeutua hoitoon ja sitoutua hoitoprosessiin.
SOSTEn selvityksen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja päätyy jo nykyisin ulosottoon yli puoli miljoonaa vuodessa, ja korkeat asiakasmaksut voivat estää ihmisiä hakeutumasta tarvitsemiinsa palveluihin (SOSTE 2026). THL:n tutkimuksen mukaan asiakasmaksut kasaantuvat erityisesti paljon palveluja käyttäville asiakkaille, minkä vuoksi vaikutuksia tulee arvioida erityisesti heidän näkökulmastaan (THL 2018). THL on arvioinut myös, että asiakasmaksujen korotukset voivat vähentää erityisesti pienituloisten terveyspalvelujen käyttöä ja lisätä taloudellisia esteitä hoitoon hakeutumiselle (THL 2024). Näistä syistä vaikutusarvioissa tulisi tarkastella nykyistä perusteellisemmin myös maksujen vaikutuksia velkaantumiseen, ulosottoon sekä taloudellisen tilanteen heikkenemiseen.
Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen työntekijät kohtaavat päivittäin kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, joiden taloudellinen tilanne on jo nykyisellään niin heikko, että koko hoitoprosessiin liittyvistä kustannuksista selviytyminen on vaikeaa. Kun tutkimuksista, toimenpiteistä, lääkityksestä, seurantakäynneistä ja matkakuluista muodostuu samanaikaisesti useita kustannuksia, moni joutuu käytännössä valitsemaan tarvitsemansa hoidon ja muiden välttämättömien arjen menojen välillä. Tämä näkyy ihmisten terveydentilan heikkenemisenä, sairauksien pitkittymisenä, toimintakyvyn alenemisena ja tilanteiden monimutkaistumisena. Samalla myös mahdollisuudet kuntoutua ja osallistua työelämään heikkenevät.
Sininauhaliitto pitää tärkeänä, että jatkovalmistelussa arvioidaan nykyistä perusteellisemmin uuden leikkaus- ja toimenpidemaksun yhteisvaikutuksia muiden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen, lääkekustannusten, matkakulujen sekä muiden samanaikaisesti toteutettujen sosiaaliturvaa ja palvelujärjestelmää koskevien muutosten kanssa. Vaikutuksia tulee arvioida erityisesti paljon palveluja tarvitsevien, pienituloisten, työmarkkinoiden ulkopuolella olevien sekä muiden kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten näkökulmasta.
Onko ehdotettu kuolinpesältä perittäviä uusia maksuja koskeva sääntely riittävän selkeää ja toteutettavissa? Ovatko ehdotetut edellytykset siitä, missä tilanteissa maksut saisi periä, perusteltuja?
Sininauhaliiton näkemyksen mukaan ehdotettu sääntely on lakiteknisesti ymmärrettävä. Uusien kuolinpesältä perittävien maksujen käyttöönottoa ei kuitenkaan voida pitää riittävästi perusteltuna pienituloisten ja varattomien ihmisten sekä heidän läheistensä näkökulmasta.
Hallituksen esityksen mukaan kuolinpesältä voitaisiin periä maksu lääketieteellisestä kuolemansyyn selvittämisestä sekä vainajan säilyttämisestä. Esityksen mukaan maksun huojentamista koskeva sääntely soveltuisi kuolinpesältä perittäviin maksuihin huonosti, ja maksut olisivat suoraan ulosottokelpoisia.
Sininauhaliitto pitää ongelmallisena, että myös kuolemaan liittyviä välttämättömiä kustannuksia lisätään tilanteessa, jossa monet ihmiset ja perheet elävät jo valmiiksi hyvin niukoilla tuloilla.
Kaikkein pienituloisimmilla ihmisillä kuolinpesässä ei välttämättä ole varoja edes välttämättömiin hautaukseen liittyviin kustannuksiin. Tällöin uudet maksut eivät käytännössä kohdistu vain kuolinpesään hallinnollisena yksikkönä, vaan ne voivat lisätä läheisten taloudellista kuormitusta ja vaikeuttaa muutenkin raskasta elämäntilannetta ja lisätä taloudellista epävarmuutta tilanteessa, jossa läheiset vastaavat jo ennestään merkittävistä hautaukseen liittyvistä kustannuksista.
Vaikutuksia arvioitaessa tulisi huomioida myös se, että hautaukseen liittyvät kustannukset ovat viime vuosina monin paikoin nousseet merkittävästi. Tämä lisää uusien kuolinpesältä perittävien maksujen suhteellista vaikutusta erityisesti pienituloisissa ja varattomissa kuolinpesissä.
Sininauhaliitto pitää tärkeänä, että jatkovalmistelussa arvioidaan nykyistä perusteellisemmin, miten ehdotetut maksut vaikuttavat varattomiin kuolinpesiin, pienituloisiin omaisiin ja tilanteisiin, joissa vainajan läheisillä ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia vastata hautaukseen liittyvistä lisäkustannuksista. Esityksessä ei arvioida riittävästi sitä, miten uudet maksut vaikuttavat tilanteissa, joissa kuolinpesä on varaton tai sen varat eivät riitä kattamaan edes välttämättömiä hautauskustannuksia. Valtiontalouden sopeuttamistoimia ei tule toteuttaa siirtämällä kasvavaa kustannusvastuuta niille ihmisille ja perheille, joiden toimeentulo on jo valmiiksi kaikkein heikoin.
Antaako esitysluonnos ja luonnos asetuksen perustelumuistioksi riittävän ja oikean kuvan ehdotettujen muutosten vaikutuksista?
Sininauhaliiton näkemyksen mukaan esitysluonnos ei anna riittävää kuvaa ehdotettujen muutosten vaikutuksista kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Vaikutusarvioissa tarkastellaan pääasiassa yksittäisiä maksuja ja niiden taloudellisia vaikutuksia julkiselle taloudelle, mutta huomattavasti vähemmälle huomiolle jää se, miten muutokset vaikuttavat ihmisten mahdollisuuksiin käyttää tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja sekä selviytyä arjessaan.
Esityksessä ei arvioida riittävästi muutosten kasautuvia vaikutuksia. Uudet asiakasmaksut kohdistuvat samoihin ihmisiin, joihin viime vuosina ovat kohdistuneet myös sosiaaliturvaa, työllisyyspalveluja ja sosiaali- ja terveyspalveluja koskevat muutokset. Pienituloisille ja paljon palveluja tarvitseville ihmisille vaikutukset eivät muodostu yksittäisestä maksusta vaan useiden samanaikaisten kustannusten kasautumisesta.
Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen työntekijät kohtaavat päivittäin ihmisiä, jotka lykkäävät tutkimuksiin ja hoitoon hakeutumista, jättävät lääkkeitä hankkimatta sekä tinkivät ravinnosta ja muista välttämättömistä menoista selviytyäkseen kasvavista kustannuksista. Taloudelliset esteet näkyvät terveydentilan heikkenemisenä, sairauksien pitkittymisenä, toimintakyvyn alenemisena sekä vaikeutena kuntoutua ja osallistua työelämään. Hoitoon hakeutumisen viivästyminen voi johtaa siihen, että sairaudet todetaan myöhemmin, hoidon tarve kasvaa ja sekä inhimilliset että yhteiskunnalliset kustannukset lisääntyvät. Näitä vaikutuksia esitysluonnoksessa ei arvioida riittävästi.
Esityksessä jää vähälle huomiolle myös vaikutus velkaantumiseen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja päätyy jo nykyisin merkittäviä määriä ulosottoon (SOSTE 2026), eikä esityksessä arvioida riittävästi sitä, lisäävätkö uudet maksut entisestään pienituloisten ihmisten velkaantumista, ulosottoa ja niistä seuraavia ongelmia.
Esityksessä tuodaan esiin asiakasmaksujen maksukatto sekä mahdollisuus maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen. Nämä keinot ovat tärkeitä pienituloisten asiakkaiden aseman turvaamisessa, mutta ne eivät yksin poista taloudellisia esteitä palvelujen käytölle. Maksukaton toteutuminen edellyttää asiakkaalta mahdollisuutta seurata maksujen kertymistä, ja maksujen alentaminen tai perimättä jättäminen edellyttää, että asiakas tuntee oikeutensa ja hakee huojennusta. Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevilla ihmisillä nämä edellytykset eivät aina täyty, minkä vuoksi vaikutusarvioinnissa olisi perusteltua tarkastella myös sitä, miten nämä suojamekanismit toteutuvat käytännössä.
Sininauhaliitto katsoo, että vaikutusarvioita tulee täydentää erityisesti seuraavista näkökulmista:
- maksujen yhteisvaikutukset suhteessa muihin sosiaaliturvaa ja palvelujärjestelmää koskeviin muutoksiin vaikutukset tutkimuksiin hakeutumiseen, oikea-aikaisen hoidon toteutumiseen ja sairauksien varhaiseen tunnistamiseen
- vaikutukset paljon palveluja tarvitsevien, pienituloisten ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien ihmisten taloudelliseen tilanteeseen, toimintakykyyn ja kuntoutumiseen
- vaikutukset velkaantumiseen, ulosottoon ja palvelujen käytön vähenemiseen
- alueelliset erot maksujen kertymisessä ja maksuhuojennusten
Vaikutusarvioita tulisi täydentää myös järjestöjen kokemustiedolla. Sininauhaliiton jäsenjärjestöt kohtaavat eri puolilla Suomea juuri niitä ihmisiä, joihin esityksen vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin. Sininauhaliiton vuonna 2025 toteuttamien jäsenjärjestökyselyjen perusteella jäsenjärjestöjen työntekijät ovat havainneet ihmisten toimeentulon heikkenemistä, ruoka-avun tarpeen kasvua, palvelujen saavutettavuuden vaikeutumista sekä ongelmien aiempaa voimakkaampaa kasautumista. Nämä havainnot kuvaavat toimintaympäristöä, johon ehdotetut uudet asiakasmaksut kohdistuvat. Järjestöjen kokemustieto täydentää tutkimustietoa tuomalla näkyväksi vaikutuksia, jotka eivät vielä näy tilastoissa, mutta jotka näkyvät jo ihmisten arjessa, palvelujen tarpeessa ja alueellisina eroina palvelujen saavutettavuudessa. Samalla se auttaa ennakoimaan päätösten vaikutuksia ja tunnistamaan riskejä ennen kuin ne näkyvät kasvavana palvelutarpeena, velkaantumisena tai muina yhteiskunnallisina kustannuksina.
Kantanne ehdotuksiin muilta osin
Sininauhaliitto pitää välttämättömänä, että hallituksen esityksen vaikutuksia arvioidaan kokonaisuutena eikä yksittäisinä asiakasmaksujen muutoksina. Esityksessä ehdotetut uudet maksut kohdistuvat samoihin ihmisryhmiin, joihin viime vuosina ovat kohdistuneet myös sosiaaliturvaa, työllisyyspalveluja sekä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevat muutokset. Näiden muutosten kasautuvia vaikutuksia ei esityksessä arvioida riittävästi.
Tämä havainto on linjassa myös EAPN-Finin Köyhyysvahti 2025 -katsauksen kanssa, jonka mukaan useiden samanaikaisten sosiaaliturvaa ja palveluja koskevien muutosten vaikutukset kasautuvat kaikkein pienituloisimpiin kotitalouksiin (EAPN-Fin 2025).
Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen työntekijät kohtaavat eri puolilla Suomea päivittäin ihmisiä, joiden toimeentulo on jo valmiiksi hyvin niukka. Kohtaamissamme tilanteissa taloudelliset vaikeudet näkyvät tutkimuksiin ja hoitoon hakeutumisen viivästymisenä, lääkkeiden hankkimatta jättämisenä, ravinnosta ja muista välttämättömistä menoista tinkimisenä sekä kasvavana velkaantumisena.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja päätyy jo nykyisin merkittäviä määriä ulosottoon (SOSTE 2026). Hallituksen esityksessä ei arvioida riittävästi sitä, miten uudet maksut vaikuttavat tähän kehitykseen.
Hallituksen esityksessä vaikutuksia tarkastellaan pääasiassa yksittäisten maksujen näkökulmasta. Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen työssä vaikutukset näyttäytyvät kuitenkin kasautuvana syy–seurausketjuna. Pienituloiselle ihmiselle uusi asiakasmaksu ei usein tarkoita vain yhtä uutta laskua, vaan tutkimuksiin ja hoitoon hakeutumisen lykkäämistä, lääkkeiden hankkimatta jättämistä tai sitä, että rahaa joudutaan siirtämään ruoasta, asumisesta tai muista välttämättömistä menoista. Jos maksuun ei ole mahdollisuutta vastata, se voi johtaa perintään, ulosottoon ja maksuhäiriömerkintään. Maksuhäiriö puolestaan vaikeuttaa esimerkiksi asunnon saamista, vakuutusten hankkimista tai muiden arjen välttämättömien palvelujen käyttöä. Samalla terveydentila voi heikentyä, sairaudet pitkittyä ja toimintakyky alentua, mikä lisää myöhemmin sekä inhimillisiä että yhteiskunnallisia kustannuksia.
Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen työntekijöiden kokemuksen mukaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten eteneminen kohti työelämää edellyttää usein samanaikaisesti terveyden, toimintakyvyn, arjenhallinnan ja taloudellisen tilanteen vahvistumista. Jos tutkimuksiin tai hoitoon hakeutuminen viivästyy taloudellisista syistä, vaikutukset eivät rajoitu terveyteen, vaan voivat heikentää myös kuntoutumisen edellytyksiä, osallisuutta ja mahdollisuuksia osallistua työelämään. Näitä vaikutuksia olisi tärkeää tarkastella osana esityksen kokonaisvaikutuksia.
Sininauhaliitto korostaa, että oikea-aikainen pääsy tutkimuksiin, hoitoon ja kuntoutukseen on keskeinen edellytys ihmisten toimintakyvyn vahvistumiselle, hyvinvoinnille ja mahdollisuuksille osallistua työelämään ja yhteiskuntaan. Taloudellisten esteiden lisääminen heikentää näitä mahdollisuuksia ja voi pitkällä aikavälillä kasvattaa sekä inhimillisiä että yhteiskunnallisia kustannuksia. Vaikutuksia tulee arvioida myös tästä näkökulmasta.
Sininauhaliitto pitää huolestuttavana sitä, että asiakasmaksujen korotukset kohdistuvat erityisesti niihin ihmisiin, joiden mahdollisuudet kantaa lisäkustannuksia ovat kaikkein heikoimmat. Esityksessä jää vähälle huomiolle myös se, että asiakasmaksulain mukaisia maksuhuojennuksia ja maksujen alentamista ei käytännössä toteuteta hyvinvointialueilla yhdenmukaisesti, vaikka lainsäädäntö siihen velvoittaa. Tämän seurauksena asiakasmaksut siirtyvät usein perintään ja edelleen ulosottoon, mikä syventää ihmisten taloudellisia vaikeuksia entisestään.
Sininauhaliitto katsoo, ettei valtiontalouden sopeuttamistoimia tule toteuttaa siirtämällä kasvavaa kustannusvastuuta niille ihmisille, joiden toimeentulo on jo valmiiksi kaikkein heikoin ja joihin viime vuosien sosiaaliturvaa, työllisyyspalveluja sekä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevat muutokset ovat jo kohdistuneet. Kestävän julkisen talouden rakentaminen edellyttää myös sitä, että päätösten pitkän aikavälin vaikutukset ihmisten hyvinvointiin, toimintakykyyn, palvelujen tarpeeseen ja julkisiin kustannuksiin arvioidaan riittävän kattavasti.
Vaikutusten arvioinnissa tulee hyödyntää nykyistä vahvemmin tutkimustiedon lisäksi järjestöjen kokemustietoa, sillä Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen työntekijät kohtaavat vaikutukset ihmisten arjessa usein jo ennen kuin ne näkyvät tilastoissa tai rekistereissä. Järjestöjen työntekijöiden kokemustieto mahdollistaa myös vaikutusten ennakoinnin ja auttaa tunnistamaan päätösten riskejä jo ennen kuin ne näkyvät kasvavana palvelutarpeena, velkaantumisena tai muina yhteiskunnallisina kustannuksina.