Lausunto jätetty 9.10.206
Väestön ikäryhmäkohtaiset osa-alueet
Lapsiin ja nuoriin kohdistuvat hyvinvointivointisuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet
Sininauhaliitto pitää tärkeänä, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä huomioidaan myös perheiden toimeentulon, vanhempien työttömyyden ja arjen kuormituksen vaikutukset lasten hyvinvointiin. Taloudelliset vaikeudet voivat heikentää lasten mahdollisuuksia osallistua harrastuksiin, ylläpitää sosiaalisia suhteita ja elää turvallista arkea.
Länsi-Uudellamaalla toimivan Sininauhaliiton jäsenjärjestö Manna-Apu ry:n huhtikuussa 2026 toteuttamaan ruoka-avun asiakaskyselyyn vastasi 236 henkilöä, joista 40 prosenttia kertoi perheessään olevan alaikäisiä lapsia. Lapsiperheille suunnatussa kyselyn osiossa ruoka-avun tarpeen syinä korostuivat erityisesti työttömyys, asumisen ja muiden menojen suuruus sekä pienet tulot tai etuudet. Vastaajat kertoivat myös joutuneensa luopumaan taloudellisista syistä muun muassa lasten harrastuksista. Kyselyn tulokset kuvaavat yhden järjestön asiakkaiden kokemuksia, mutta havainnollistavat konkreettisesti taloudellisten vaikeuksien vaikutuksia lapsiperheiden arkeen.
Hyvinvointisuunnitelman tavoitteissa ja toimenpiteissä olisi tärkeää huomioida perheiden taloudellisen tilanteen ja lasten hyvinvoinnin välinen yhteys sekä vahvistaa varhaista ja helposti saavutettavaa tukea. Järjestöjen ruoka-apu, kohtaamispaikat, yhteisöllinen toiminta sekä ohjaus ja neuvonta voivat tukea perheitä arjen vaikeuksissa ja auttaa tunnistamaan muita tuen tarpeita.
Hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen yhteistyössä tulisi varmistaa, että taloudellisia vaikeuksia kokevat lapsiperheet löytävät tarvitsemansa tuen ja että myös järjestöjen kohtaamien perheiden kokemuksia hyödynnetään hyvinvoinnin edistämisen toimenpiteiden suunnittelussa ja seurannassa.
Työikäisiin kohdistuvat hyvinvointivointisuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet
Sininauhaliitto pitää tärkeänä, että hyvinvointisuunnitelmassa tunnistetaan työttömien terveyden ja toimintakyvyn tukeminen, asunnottomuuden ehkäiseminen sekä monialaisen yhteistyön tarve.
Suunnitelman painopisteet, kuten mielen hyvinvoinnin vahvistaminen, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä arjen turvallisuuden edistäminen, ovat keskeisiä myös Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen toiminnassa.
Työikäisten tavoitteissa ja toimenpiteissä olisi kuitenkin tarpeen huomioida vahvemmin sosiaalisen toimintakyvyn, osallisuuden ja arjessa selviytymisen tukeminen. Erityisesti pitkään työttömänä olleilla ja muilla työelämän ulkopuolella olevilla henkilöillä tuen tarpeet voivat liittyä samanaikaisesti esimerkiksi toimeentuloon, mielenterveyteen, päihteiden käyttöön, asumiseen ja sosiaalisiin suhteisiin. Näissä tilanteissa yksittäiset palvelut tai terveystarkastuksiin ohjaaminen eivät yksin riitä.
Länsi-Uudellamaalla toimivien Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen työssä yhdistyvät erilaiset hyvinvointia ja osallisuutta vahvistavat toimintamuodot, kuten ruoka-apu, kohtaamispaikat, yhteisöllinen toiminta, vapaaehtoistyö, arjen tuki, ohjaus ja neuvonta, asumisen tuki sekä toimintakykyä ja työllistymisedellytyksiä vahvistava toiminta. Järjestöjen toiminta vastaa moniin suunnitelmassa tunnistettuihin hyvinvoinnin haasteisiin, kuten taloudellisiin vaikeuksiin, yksinäisyyteen, mielenterveyden haasteisiin ja toimintakyvyn heikkenemiseen. Toiminta voi tarjota myös mahdollisuuksia mielekkääseen tekemiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja omien voimavarojen vahvistamiseen. Näiden vaikutusten merkitys tulisi tunnistaa suunnitelman toimenpiteissä myös silloin, kun toiminnan ensisijaisena tavoitteena ei ole työllistyminen tai siirtyminen muihin palveluihin.
Järjestöjen kohtaamien ihmisten tilanteista saadaan myös paikallista asiakastietoa. Sininauhaliiton jäsenjärjestö Manna-Apu ry:n huhtikuussa 2026 ruoka-avun asiakkaille toteuttamaan kyselyyn vastasi 236 henkilöä. Vastaajista yli puolet oli työttömiä ja lähes kolme neljästä piti ruoka-apua selviytymisensä kannalta välttämättömänä. Lisäksi vastaajat toivat esiin tarpeita saada tukea viranomaisasiointiin ja taloudellisiin vaikeuksiin. Tulokset havainnollistavat, miten toimeentulon ongelmat ja muut tuen tarpeet voivat kietoutua yhteen. Hyvinvointisuunnitelman toimenpiteissä olisi siksi tärkeää huomioida perustarpeisiin vastaavan järjestötoiminnan merkitys sekä vahvistaa mahdollisuuksia tunnistaa ihmisten muita tuen tarpeita ja ohjata heitä tarvittaessa tarkoituksenmukaisen tuen piiriin.
Suunnitelmassa olisi tärkeää konkretisoida hyvinvointialueen, työllisyysalueiden ja järjestöjen yhteistyötä sekä asiakkaiden sujuvaa ohjautumista eri palvelujen ja tukimuotojen välillä. Erityisen ajankohtaista tämä on vuoden 2027 alussa tapahtuvien sosiaalihuollon palvelumuutosten vuoksi. On tärkeää varmistaa, että myös ne ihmiset, joiden toimintakyky tai elämäntilanne ei vielä mahdollista siirtymistä opintoihin tai työelämään, saavat oikea-aikaista ja tavoitteellista tukea. Järjestöjen kohtaava työ ja matalan kynnyksen toiminta voivat täydentää julkisia palveluja ja tavoittaa myös ihmisiä, jotka ovat jääneet palvelujen ulkopuolelle.
Järjestöissä kehitettyjä tavoitteellisia toimintamalleja olisi tärkeää hyödyntää osana alueellisia palvelupolkuja. Esimerkiksi Sininauhaliiton ja jäsenjärjestöjen kehittämä Nivel-malli soveltuu erilaisten kohderyhmien toimintakyvyn, osallisuuden ja työllistymisedellytysten vahvistamiseen. Mallissa työskentely etenee vaiheittain asiakkaan yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti, ja toiminnan sisältöjä voidaan mukauttaa eri kohderyhmien ja toimintaympäristöjen tarpeisiin. Malli tarjoaa myös välineitä asiakkaan tilanteessa tapahtuvan muutoksen seuraamiseen ja tarkoituksenmukaisten jatkopolkujen tukemiseen. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa hyvinvointialueen, työllisyysalueiden ja järjestöjen yhteistyöllä on varmistettava, etteivät ihmiset jää palvelujen väliin.
Järjestöissä toteutettavan tavoitteellisen toiminnan merkitystä havainnollistavat myös Sininauhaliiton ja Sosped Keskuksen kehittämän arviointi- ja laskentatyökalun tulokset. Kuntouttavaan työtoimintaan perustuvat laskelmat havainnollistavat toiminnan mahdollisia hyvinvointihyötyjä ja myönteisiä kustannusvaikutuksia. Vaikka laskelmat koskevat kuntouttavaa työtoimintaa, ne antavat perustaa vastaavanlaisen tavoitteellisen toiminnan hyvinvointi- ja kustannusvaikutusten arvioinnille myös jatkossa.
Hyvinvointisuunnitelman toimeenpanossa tulisi vahvistaa järjestöjen osallistumista tavoitteiden toteuttamiseen ja seurantaan. Tämä edellyttää toimivia yhteistyörakenteita, riittävää tiedonkulkua sekä järjestötoiminnan jatkuvuutta tukevia edellytyksiä. Järjestöihin kohdistuvat rahoitusleikkaukset ja toiminnan epävarmuus voivat heikentää niiden mahdollisuuksia vastata asukkaiden hyvinvoinnin tarpeisiin suunnitelmakaudella 2027–2030. Siksi hyvinvointialueen olisi tärkeää huomioida järjestötoiminnan jatkuvuuteen liittyvät riskit sekä seurata, miten alueella saatavilla oleva järjestölähtöinen tuki ja toiminta kehittyvät suunnitelmakauden aikana.
Ikääntyneisiin kohdistuvat hyvinvointivointisuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet
Sininauhaliitto pitää tärkeänä, että hyvinvointisuunnitelmassa huomioidaan ikääntyneiden turvallisen ja itsenäisen arjen tukeminen sekä toimintakyvyn ylläpitäminen. Näiden tavoitteiden rinnalla olisi tärkeää vahvistaa myös yksinäisyyden ehkäisemistä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevia toimenpiteitä.
Länsi-Uudellamaalla toimivilla järjestöillä on tärkeä rooli ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämisessä. Järjestöjen kohtaamispaikat, yhteisöllinen toiminta, ruoka-apu, yhteiset ateriat, vapaaehtoistoiminta sekä arjen ohjaus ja neuvonta voivat vahvistaa ikääntyneiden sosiaalisia suhteita, toimintakykyä ja arjessa selviytymistä. Esimerkiksi ViaDia Länsi-Uusimaa ry:n toiminnassa kohdataan ja tuetaan ikääntyneitä monin tavoin.
Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämisessä olisi tärkeää huomioida myös päihteitä käyttävät ja käyttäneet ikääntyneet, joiden osallisuuden ja arjessa selviytymisen tukemiseen tarvitaan ikäerityisiä toimintamuotoja. Alueella tulisi edistää esimerkiksi Sininauhaliiton Pilke-toimintamallin käyttöönottoa ja kehittämistä. Pilke-toiminta tarjoaa vertaistuellista, ammatillisesti ohjattua ryhmätoimintaa ikääntyneille, joilla on tai on ollut päihdeongelmia. Toimintaan voi osallistua ilman vaatimusta päihteettömyydestä, ja sen tavoitteena on vahvistaa osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja arjenhallintaa.
Järjestöjen toiminta tarjoaa mahdollisuuksia osallistumiseen ja mielekkääseen tekemiseen myös niille ikääntyneille, jotka eivät tarvitse varsinaisia sosiaali- ja terveyspalveluja mutta voivat hyötyä yhteisöllisyydestä ja matalan kynnyksen tuesta. Toiminnalla voi olla merkitystä myös yksinäisyyden ja hyvinvointierojen vähentämisessä sekä toimintakyvyn heikkenemisen ehkäisemisessä.
Hyvinvointisuunnitelman toimenpiteissä olisi tärkeää konkretisoida hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen yhteistyötä, jotta ikääntyneet löytävät tarvitsemansa yhteisöllisen toiminnan ja arjen tuen. Järjestöjen olemassa olevaa toimintaa ja paikallista osaamista tulisi hyödyntää suunnitelmallisesti osana ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämistä sekä huomioida sen merkitys myös tavoitteiden toteutumisen seurannassa.
Väestön monimuotoisuuden osa-alueet
Vieraskieliseen väestöön kohdistuvat hyvinvointivointisuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet
Sininauhaliitto pitää myönteisenä, että hyvinvointisuunnitelmassa huomioidaan monikielisen väestön palvelujen saavutettavuus ja kehitetään asiointimahdollisuuksia eri kanavissa.
Vieraskielisen ja maahanmuuttajataustaisen väestön hyvinvoinnin edistämisessä on kuitenkin tärkeää huomioida kielellisen saavutettavuuden lisäksi osallisuuden, yhteisöllisyyden ja arjessa tarvittavan tuen merkitys. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevilla henkilöillä esimerkiksi työttömyys, taloudelliset vaikeudet, yksinäisyys ja palvelujärjestelmän tuntemattomuus voivat vaikeuttaa tuen saamista ja yhteiskuntaan kiinnittymistä.
Länsi-Uudellamaalla toimivien Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen toiminnassa kohdataan myös eri kieli-ja kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä. Ruoka-apu, kohtaamispaikat, yhteisöllinen toiminta, vapaaehtoistyö sekä yksilöllinen ohjaus ja tuki voivat vahvistaa osallisuutta, sosiaalisia suhteita ja arjessa selviytymistä sekä madaltaa kynnystä hakeutua tarvittaviin palveluihin. Järjestöjen toiminta voi samalla tarjota mahdollisuuksia kielitaidon harjoittamiseen, paikallisiin yhteisöihin kiinnittymiseen ja omien voimavarojen vahvistamiseen.
Yhtenä esimerkkinä järjestöissä kehitettyjen toimintamallien sovellettavuudesta on Sininauhaliiton ja jäsenjärjestöjen kehittämä Nivel-malli. Mallin pilotointivaiheessa Manna-Apu ry kokeili sen soveltamista maahanmuuttajataustaisten osallistujien kanssa. Vaikka mallia ei alun perin kehitetty erityisesti tälle kohderyhmälle, pilotointi osoitti, että sen tavoitteellista ja vaiheittain etenevää työskentelyä voidaan mukauttaa myös erilaisten kieli- ja kulttuuritaustojen sekä osallistujien yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Suunnitelman toimeenpanossa olisi tärkeää vahvistaa hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen yhteistyötä sekä hyödyntää alueella jo olevaa osaamista ja kehitettyjä toimintamalleja. Digitaalisten palvelujen rinnalla tulee varmistaa myös kasvokkaisen neuvonnan, ohjauksen ja yksilöllisen tuen saatavuus. Järjestöjen mahdollisuudet tukea vieraskielisen väestön hyvinvointia ja osallisuutta tulisi tunnistaa nykyistä selkeämmin suunnitelman toimenpiteissä.
Mahdolliset muut väestöryhmät
Sininauhaliitto haluaa kiinnittää huomiota erityisesti niihin ihmisiin, joiden elämäntilanteessa kasautuu useita hyvinvointia ja toimintakykyä heikentäviä tekijöitä. Tällaisia ovat esimerkiksi pitkittynyt työttömyys, asunnottomuus tai sen uhka, mielenterveys- ja päihdeongelmat, taloudelliset vaikeudet sekä yksinäisyys.
Suunnitelman valmistelussa toteutetun järjestökyselyn tuloksissa tunnistetaan hyvin näiden haasteiden kasautuminen samoille henkilöille ja perheille. Havainto olisi tärkeää huomioida myös konkreettisissa tavoitteissa ja toimenpiteissä. Suunnitelmassa olisi tarpeen määritellä nykyistä selkeämmin, miten monialaista tukea tarvitsevien ihmisten palvelujen yhteensovittamista ja järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä käytännössä vahvistetaan.
Erityisesti monialaista tukea tarvitsevien ihmisten kohdalla on tärkeää varmistaa palvelujen jatkuvuus, eri toimijoiden välinen yhteistyö sekä mahdollisuus saada yksilöllistä, tarvittaessa rinnalla kulkevaa tukea. Järjestöjen matalan kynnyksen toiminta, kohtaamispaikat, vertaistuki ja yhteisöllinen toiminta voivat olla merkittävä osa tätä kokonaisuutta. Ne voivat myös tarjota tukea ihmisille, joiden tarpeet eivät välttämättä edellytä sosiaali- ja terveyspalveluja, mutta joiden hyvinvointi ja osallisuus tarvitsevat vahvistamista.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tulisi tunnistaa myös ne myönteiset muutokset ihmisten elämäntilanteissa, jotka eivät välittömästi näy työllistymisenä tai palvelutarpeen vähenemisenä, mutta vahvistavat osallisuutta, toimintakykyä ja edellytyksiä edetä elämässä.
Länsi-Uudenmaan kaksikielisyys on tärkeää huomioida myös hyvinvointia ja osallisuutta edistävissä toimenpiteissä. Alueella toimivien ruotsinkielisten järjestöjen, kuten Sininauhaliiton jäsenjärjestö Vänstugan i Ekenäsin, toiminta tarjoaa mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen, kohtaamiseen ja osallistumiseen omalla äidinkielellä. Hyvinvointisuunnitelman toimeenpanossa olisi tärkeää tunnistaa ja hyödyntää myös tätä paikallista järjestölähtöistä toimintaa.