Lausunto jätetty 10.6.2026
Taustakysymys
Onko ehdotus uudesta tuesta ja sillä tuettavasta toiminnasta kannatettava?
Osittain
Perustelut tiiviisti
Sininauhaliitto pitää myönteisenä, että esityksessä tunnistetaan tarve vahvistaa pitkään työttömänä olleiden ja monialaista tukea tarvitsevien henkilöiden työelämävalmiuksia sekä järjestöjen ja säätiöiden rooli työelämään suuntaavan toiminnan toteuttajina. Esitys pyrkii vastaamaan tunnistettuun palveluaukkoon niiden henkilöiden kohdalla, joiden työ- ja toimintakyky ei vielä mahdollista siirtymistä varsinaisiin työvoimapalveluihin, mutta jotka eivät enää tarvitse ensisijaisesti kaikkein vahvinta sosiaalihuollon tukea.
Sininauhaliitto katsoo kuitenkin, että esitykseen liittyy edelleen epäselvyyksiä erityisesti kohderyhmän määrittelyn, palvelujen välisten rajapintojen, toiminnan pitkäjänteisyyden, työttömyysturvakytkentöjen sekä vaikuttavuuden arvioinnin osalta. Työttömyysturvaan liittyvät velvoitteet korostavat tarvetta huolelliselle palvelutarpeen arvioinnille sekä asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn, elämäntilanteen sekä yksilöllisten tuen tarpeiden huomioimiselle. Esityksessä jää osin avoimeksi, miten uusi toiminta suhteutuu samanaikaisesti uudistettaviin sosiaalihuollon palveluihin ja olemassa oleviin työvoimapalveluihin sekä miten asiakkaiden siirtymät palvelujen välillä käytännössä toteutuvat.
Sininauhaliitto pitää tärkeänä, että uudistuvassa palvelujärjestelmässä varmistetaan vaiheittaiset ja asiakkaan tilanteeseen perustuvat etenemispolut sosiaalihuollon palveluista työelämään suuntaavaan toimintaan, työvoimapalveluihin ja edelleen työelämään ilman uusia palveluaukkoja. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että toiminta on valtakunnallisesti riittävän yhdenvertaista, pitkäjänteistä ja kohderyhmän tarpeisiin soveltuvaa, vaikka toteutuksessa hyödynnetään alueellista joustavuutta.
Kohdennetut kysymykset
1. Näkemyksenne tuen tarkoituksesta ja tuettavan toiminnan kohderyhmästä?
Sininauhaliitto pitää myönteisenä, että esityksessä tunnistetaan pitkään työttömänä olleiden ja monialaista tukea tarvitsevien henkilöiden tarve vaiheittaisille työelämään suuntaaville palvelupoluille sekä järjestöjen ja säätiöiden rooli niiden toteuttamisessa. Uusi tuki voi parhaimmillaan vahvistaa työnhaun ja työllistymisen yleisiä edellytyksiä sekä tukea etenemistä kohti työvoimapalveluja ja työelämää vahvistamalla esimerkiksi työelämävalmiuksia, osaamista, arjenhallintaa ja muita työllistymisedellytyksiä.
Sininauhaliitto pitää tärkeänä, että uusi tuki rakentaa palvelujärjestelmään toimivan siirtymävaiheen niille henkilöille, joiden työ- ja toimintakyky ei vielä mahdollista etenemistä varsinaisiin työvoimapalveluihin ilman pitkäjänteistä tukea. Tällaiselle palvelulle on selkeä tarve, jotta asiakkaiden eteneminen ei katkea sosiaalihuollon palvelujen ja työllisyyspalvelujen välille.
Esityksestä jää kuitenkin edelleen osin epäselväksi uuden tuen ja sillä toteutettavan toiminnan rooli suhteessa sosiaalihuollon palveluihin, julkisiin työvoimapalveluihin ja muihin välityömarkkinoilla toteutettaviin palveluihin. Sininauhaliitto korostaa, että työelämään suuntaavaa toimintaa ja sosiaalihuollon palveluja ei tule sekoittaa toisiinsa. Osa henkilöistä tarvitsee edelleen ensisijaisesti sosiaalihuollon, kuntoutumisen ja arjen tuen palveluja, kun taas uuden tuen kohderyhmänä tulisi olla henkilöt, jotka eivät enää tarvitse kaikkein vahvinta sosiaalihuollon tukea, mutta joiden työ- ja toimintakyky ei vielä riitä tavanomaisiin työvoimapalveluihin ilman vaiheittaista ja rinnalla kulkevaa tukea.
Sininauhaliitto pitää tärkeänä, että jatkovalmistelussa kuvataan nykyistä selkeämmin, miten uusi tuki suhteutuu samanaikaisesti valmisteltavaan sosiaalihuollon uudistukseen ja miten asiakkaiden siirtymät sosiaalihuollon palveluista työelämään suuntaavaan toimintaan ja edelleen työvoimapalveluihin käytännössä toteutuvat. Palvelujärjestelmän tulee muodostaa asiakkaan näkökulmasta selkeä ja vaiheittainen kokonaisuus, jossa oikea-aikaiset palvelut määräytyvät työ- ja toimintakyvyn sekä yksilöllisen tuen tarpeen perusteella. Tämän tueksi tarvitaan myös riittävän selkeitä siirtymäkriteereitä eri palvelujen välille.
Sininauhaliitto pitää tärkeänä, että uudistuksen toimeenpanossa ehkäistään uusien palveluaukkojen syntyminen tilanteessa, jossa kuntouttava työtoiminta lakkautetaan, sosiaalihuollon palvelurakenteita uudistetaan samanaikaisesti ja uuden toiminnan toteutus perustuu alueellisesti vaihtelevaan hankerahoitukseen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että siirtymävaiheen palvelut muodostuvat riittävän saavutettaviksi, pitkäjänteisiksi ja kohderyhmän tarpeisiin soveltuviksi eri alueilla.
2. Näkemyksenne tuen kohdentamisesta yhdistyksille ja säätiöille (108 §)?
Sininauhaliitto pitää myönteisenä, että esityksessä tunnistetaan yhdistysten ja säätiöiden merkittävä rooli pitkään työttömänä olleiden ja vahvaa tukea tarvitsevien henkilöiden työelämävalmiuksien vahvistamisessa. Järjestöillä on pitkä kokemus työ- ja toimintakykyä vahvistavasta toiminnasta, yksilöllisestä tuesta sekä vaiheittaisista työelämään suuntaavista poluista. Lisäksi järjestöt tavoittavat usein henkilöitä, joiden kiinnittyminen palveluihin on ollut haastavaa tai jotka ovat jääneet palvelujen ulkopuolelle.
Sininauhaliitto pitää perusteltuna, että työvoimaviranomaisilla on mahdollisuus hyödyntää järjestöjen ja säätiöiden osaamista osana alueellista työllisyyden edistämisen kokonaisuutta. Järjestöillä on tärkeä rooli myös palveluaukkojen, uusien ilmiöiden ja muuttuvien tuen tarpeiden tunnistamisessa sekä asiakaslähtöisten toimintamallien kehittämisessä. Järjestöillä on myös erilaista osaamista ja erilaisia toimintaprofiileja suhteessa kohderyhmiin. Osa toimijoista työskentelee kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden kanssa, kun taas osa toteuttaa toimintaa lähempänä työmarkkinoita oleville asiakkaille. Tämän vuoksi toiminnan kohdentamisessa ja asiakkaiden ohjauksessa on tärkeää huomioida sekä asiakkaiden yksilölliset tarpeet että toimijoiden erityisosaaminen.
Sininauhaliitto kiinnittää huomiota siihen, että valmistelun painopiste on muuttunut aiemmasta arviomuistiosta, jossa korostui erityisesti vaikeasti työllistyville henkilöille suunnattujen työvoimapalveluiden kehittäminen. Nyt keskeiseen rooliin nousee työvoimaviranomaisen myöntämään määräaikaiseen hankerahoitukseen perustuva järjestöjen ja säätiöiden toteuttama toiminta. Tämä korostaa tarvetta huolelliselle palvelutarpeen arvioinnille sekä sille, että palvelu vastaa aidosti asiakkaiden työ- ja toimintakykyä sekä yksilöllisiä tuen tarpeita.
Esityksestä jää kuitenkin osin epäselväksi, miten uusi rahoitusmalli käytännössä toteutuu eri alueilla ja millä perusteilla toimintaa kohdennetaan. Alueellinen joustavuus voi mahdollistaa paikallisiin tarpeisiin vastaavien toimintamallien kehittämisen, mutta samalla on varmistettava, etteivät alueelliset resurssi- ja rahoituserot johda asiakkaiden kannalta kohtuuttomiin eroihin palvelujen saatavuudessa tai tuen riittävyydessä.
Sininauhaliitto korostaa, että uuden tuen tulee täydentää palvelujärjestelmää eikä korvata sellaisia palveluja, jotka kuuluvat ensisijaisesti sosiaalihuollon vastuulle. Samalla on huolehdittava siitä, että työelämään suuntaavaa vaiheittaista tukea on saatavilla niille henkilöille, joiden työ- ja toimintakyky ei vielä mahdollista siirtymistä tavanomaisiin työllisyyspalveluihin ilman vahvaa tukea.
Lisäksi on tärkeää varmistaa, ettei hankemalli muodostu hallinnollisesti liian raskaaksi. Myös pienillä ja paikallisilla järjestöillä tulee olla tosiasialliset mahdollisuudet osallistua toiminnan toteuttamiseen. Muutoin riskinä on toteuttajajoukon kaventuminen ja palvelujen saatavuuden heikentyminen erityisesti pienemmillä paikkakunnilla.
Sininauhaliitto pitää tärkeänä, että toiminnan tavoitteista, sisällöistä ja suhteesta muihin palveluihin muodostuu valtakunnallisesti riittävän selkeä kokonaisuus samalla, kun alueille jätetään mahdollisuus toteuttaa kohderyhmien tarpeisiin soveltuvia ratkaisuja.
3. Näkemyksenne tuen hakijaa/saajaa koskevista edellytyksistä (109 §)?
Sininauhaliitto katsoo, että tuen hakijaa ja saajaa koskevissa edellytyksissä tulisi painottua riittävästi toimijoiden osaamiseen tukea pitkään työttömänä olleita sekä vahvaa ja pitkäjänteistä tukea tarvitsevia henkilöitä. Keskeisiä edellytyksiä ovat kohderyhmäosaaminen, kyky tavoittaa palvelujen ulkopuolelle jääneitä henkilöitä sekä valmius toteuttaa yksilöllistä ja vaiheittaista työelämään suuntaavaa toimintaa yhteistyössä sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalvelujen kanssa.
Sininauhaliitto pitää tärkeänä, että toiminnan toteuttajilla on riittävä osaaminen arvioida asiakkaiden työ- ja toimintakykyä sekä tukea etenemistä yksilöllisten valmiuksien mukaisesti. Tämä korostuu erityisesti tilanteissa, joissa asiakkaiden tuen tarpeet ovat moninaisia ja palvelupolut edellyttävät useiden toimijoiden yhteistyötä.
Toiminnan arvioinnissa tulisi huomioida työllistymisen lisäksi myös työelämävalmiuksien, toimintakyvyn, osallisuuden ja työllistymisedellytysten vahvistuminen. Monien asiakkaiden kohdalla eteneminen työelämään tapahtuu vaiheittain, minkä vuoksi myös vaikuttavuuden arvioinnin tulee tunnistaa asiakkaiden yksilöllinen eteneminen sekä siirtymät kohti työelämään suuntaavaa toimintaa, työllisyyspalveluja, koulutusta ja työelämää.
Sininauhaliitto pitää tärkeänä, että toiminnan seurannassa ja arvioinnissa hyödynnetään myös järjestöissä kehitettyjä toimintamalleja, asiakasseurantaa ja vaikuttavuuden arviointia. Esimerkiksi Sininauhaliiton kehittämä Nivel-malli tarjoaa yhden esimerkin siitä, miten asiakkaiden etenemistä, tavoitteiden toteutumista sekä palvelu- ja työelämäsiirtymiä voidaan seurata systemaattisesti osana toiminnan arviointia.
Hakemiseen, raportointiin ja toiminnan seurantaan liittyvien vaatimusten tulee olla oikeasuhtaisia suhteessa toiminnan tavoitteisiin ja resursseihin. On tärkeää, että myös pienillä ja paikallisilla toimijoilla on mahdollisuus osallistua toiminnan toteuttamiseen. Muutoin riskinä on toteuttajajoukon kaventuminen ja asiakkaiden kannalta tärkeiden, paikallisesti saavutettavien palvelujen väheneminen.
Tämä on tärkeää myös asiakkaiden yhdenvertaisen palvelujen saatavuuden näkökulmasta. Monilla asiakkailla ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia hakeutua palveluihin pitkien välimatkojen päähän esimerkiksi puutteellisten liikenneyhteyksien, taloudellisen tilanteen tai toimintakyvyn rajoitteiden vuoksi.
Sininauhaliitto pitää lisäksi tärkeänä, että hakijaa ja saajaa koskevat edellytykset sekä toiminnan tavoitteet muodostavat valtakunnallisesti riittävän selkeän kokonaisuuden samalla, kun alueilla voidaan huomioida paikalliset tarpeet ja työmarkkinatilanne.
4. Näkemyksenne tuettavan toiminnan rajoituksista (110 §)?
Sininauhaliitto katsoo, että tuettavan toiminnan rajoitusten tulee olla riittävän selkeitä ja tukea toiminnan työelämään suuntaavaa tavoitetta. Samalla on varmistettava, etteivät rajoitukset muodostu liian kapeiksi suhteessa kohderyhmän todellisiin tuen tarpeisiin tai estä tarkoituksenmukaisten työelämävalmiuksia vahvistavien toimintamuotojen toteuttamista.
Sininauhaliitto pitää ymmärrettävänä, että rajoituksilla pyritään ehkäisemään kilpailun vääristymistä, palkkatyön korvaamista sekä sellaisen toiminnan tukemista, joka kuuluu julkisten työllisyyspalvelujen tai muiden lakisääteisten palvelujen piiriin. Rajauksissa on kuitenkin huomioitava, että monien asiakkaiden eteneminen kohti työelämää tapahtuu vaiheittain ja edellyttää erilaisia työelämävalmiuksia vahvistavia toimintamuotoja.
Työelämään suuntaava toiminta voi sisältää esimerkiksi tekemällä oppimista, yhteisössä toimimista sekä työelämässä tarvittavien taitojen harjoittelua. Toiminta voi sisältää myös erilaisia työtehtäviä, joiden kautta asiakkaalle kertyy osaamista, arjen rytmiä ja valmiuksia siirtyä myöhemmin työelämään suuntaavaan toimintaan, työllisyyspalveluihin tai työelämään. Tämän vuoksi rajoitusten tulee mahdollistaa tarkoituksenmukainen työelämävalmiuksia vahvistava toiminta yleishyödyllisessä toimintaympäristössä.
Sininauhaliitto pitää epäselvänä, mitä esityksessä tarkoitetaan kehittämistoiminnalla ja siihen liittyvällä rajauksella. Koska kyse on hankemuotoisesta toiminnasta, siihen liittyy käytännössä usein myös uusien toimintatapojen pilotointia, arviointia ja vaikuttavuuden seurantaa. Jatkovalmistelussa olisi tärkeää täsmentää, millainen toiminnan kehittäminen, arviointi ja vaikuttavuuden seuranta on mahdollista osana tuettavaa toimintaa.
Lisäksi Sininauhaliitto pitää tärkeänä, että uuden toiminnan suhde sosiaalihuollon palveluihin, työllisyyspalveluihin ja muuhun välityömarkkinatoimintaan kuvataan riittävän selkeästi.
Palvelujärjestelmän tulee muodostaa asiakkaan näkökulmasta johdonmukainen kokonaisuus, jossa työelämään suuntaava toiminta toimii tarkoituksenmukaisena siirtymävaiheen tukena ilman epäselviä rajapintoja tai uusia palveluaukkoja.
5. Näkemyksenne esityksessä kuvatusta tuettavasta toiminnasta? Onko tuettavaa toimintaa kuvattu riittävästi?
Sininauhaliitto katsoo, että esityksessä tuettavan toiminnan tavoitteita kuvataan yleisellä tasolla, mutta toiminnan käytännön sisältö, toteutustavat sekä suhde muihin palveluihin jäävät edelleen osin epäselviksi. Erityisesti jää epäselväksi, millaisia työelämään suuntaavia toimintakokonaisuuksia käytännössä on tarkoitus toteuttaa henkilöille, joiden työ- ja toimintakyky, työelämävalmiudet ja tuen tarpeet voivat vaihdella merkittävästi. Myös toiminnalle asetettavat tavoitteet eri vaiheissa asiakkaiden etenemispoluilla kaipaavat täsmennystä.
Sininauhaliitto pitää kuitenkin myönteisenä, että esityksessä tunnistetaan tarve rakentaa työelämään suuntaavaa siirtymävaiheen tukea henkilöille, joiden eteneminen sosiaalihuollon palveluista kohti työllisyyspalveluja edellyttää vaiheittaista ja pitkäjänteistä valmennusta. Tältä osin esitys vastaa valmistelussa tunnistettuun palvelujärjestelmän katvealueeseen.
Sininauhaliitto korostaa, että työelämään suuntaavan toiminnan tavoitteiden tulee tunnistaa asiakkaiden erilaiset lähtökohdat ja realistiset etenemispolut. Kaikkien asiakkaiden kohdalla tavoitteena ei ole eikä nykyisessä työmarkkinatilanteessa voi olla nopea siirtyminen avoimille työmarkkinoille. Monille merkityksellisiä tavoitteita voivat olla työelämävalmiuksien, toimintakyvyn, osallisuuden ja arjenhallinnan vahvistuminen sekä kiinnittyminen työelämälähtöiseen toimintaan.
Myös työelämäosallisuuden vahvistuminen tuetun työn tai muiden välityömarkkinaratkaisujen kautta voi olla asiakkaan tilanteessa onnistunut ja yhteiskunnallisesti arvokas lopputulos.
Lisäksi esityksestä jää epäselväksi, kuinka pitkäjänteisesti toimintaa voidaan käytännössä toteuttaa hankemuotoisella ja määräaikaisella rahoituksella. Vahvaa ja pitkäjänteistä tukea tarvitsevien asiakkaiden kohdalla eteneminen edellyttää usein pitkäkestoista tukea, pysyviä yhteistyörakenteita sekä mahdollisuutta edetä asiakkaan tilanteen mukaisesti. Riittävän ennakoitava rahoitus on tärkeää myös toiminnan toteuttajien näkökulmasta, jotta voidaan rakentaa osaamista, yhteistyörakenteita ja kestäviä palvelupolkuja.
Alueellinen joustavuus voi mahdollistaa paikallisiin tarpeisiin vastaavien toimintamallien kehittämisen, mutta samalla on tärkeää varmistaa, etteivät alueiden resurssi- ja rahoituserot johda asiakkaiden kannalta kohtuuttomiin eroihin palvelujen saatavuudessa, sisällöissä tai tuen riittävyydessä.
Miten täydentäisitte tuettavan toiminnan kuvauksia (voitte kertoa myös esimerkkejä)?
Sininauhaliitto pitää tärkeänä, että työelämään suuntaavan toiminnan kuvauksissa tunnistetaan nykyistä selkeämmin työ- ja toimintakyvyn, osallisuuden, arjenhallinnan sekä työelämävalmiuksien vahvistaminen osana asiakkaan etenemispolkua. Monien asiakkaiden kohdalla eteneminen kohti työelämää tapahtuu vaiheittain, ja alkuvaiheen tavoitteina voivat olla esimerkiksi palveluihin kiinnittyminen, arjen rytmin vahvistuminen, toimintakyvyn paraneminen sekä työelämässä tarvittavien taitojen harjoittelu.
Toiminnan kuvauksissa olisi hyvä täsmentää myös sitä, millaisissa toimintaympäristöissä työelämävalmiuksia vahvistavaa toimintaa voidaan toteuttaa. Käytännössä toiminta voi sisältää esimerkiksi tekemällä oppimista, yhteisöllistä toimintaa, työelämätaitojen harjoittelua sekä muita työelämään kiinnittymistä tukevia tehtäviä yleishyödyllisessä toimintaympäristössä.
Sininauhaliitto korostaa, että asiakkaiden tavoitteet ja etenemispolut voivat olla erilaisia. Työelämään suuntaavan toiminnan tavoitteena voi olla eteneminen kohti työvoimapalveluja, koulutusta tai työllistymistä, mutta samalla on tärkeää tunnistaa, että kaikki asiakkaat eivät myöhemminkään saavuta sellaista työ- ja toimintakykyä, että avoimille työmarkkinoille työllistyminen olisi realistista. Tällöin myös työelämäosallisuuden vahvistuminen, tuettu työllistyminen ja osallistuminen yhteiskunnallisesti merkitykselliseen toimintaan voivat olla asiakkaan tilanteessa onnistuneita ja arvokkaita lopputuloksia.
Sininauhaliiton kehittämä Nivel-malli tarjoaa yhden esimerkin työelämään suuntaavan toiminnan toteuttamisesta. Malli on kehitetty erityisesti henkilöille, joiden työ- ja toimintakyky tai elämäntilanne eivät vielä mahdollista siirtymistä varsinaisiin työllisyyspalveluihin ilman vahvaa tukea. Mallissa yhdistyvät matalan kynnyksen tuki, yhteisöllisyys, yksilöllinen ohjaus sekä työelämävalmiuksia vahvistava toiminta. Asiakkaiden etenemistä tarkastellaan vaiheittaisena prosessina, jossa seurataan työ- ja toimintakyvyn, osallisuuden, arjenhallinnan, palveluihin kiinnittymisen sekä työelämävalmiuksien vahvistumista. Pilotoinneissa on havaittu myönteisiä vaikutuksia muun muassa arjenhallintaan, osallisuuteen, palveluihin kiinnittymiseen sekä tulevaisuudenuskon vahvistumiseen.
Sininauhaliitto pitää tärkeänä, että esityksessä kuvataan nykyistä tarkemmin myös toiminnan vaikuttavuuden arviointia. Työllistymisen lisäksi arvioinnissa tulisi huomioida esimerkiksi työ- ja toimintakyvyn vahvistuminen, osallisuuden lisääntyminen, palveluihin kiinnittyminen sekä asiakkaiden eteneminen palvelu- ja työelämäpoluilla. Nivel-malliin liittyvän arviointi- ja laskentatyökalun avulla voidaan tarkastella myös toiminnan hyvinvointi-, palvelujärjestelmä- ja kustannusvaikutuksia. Tämän kaltaiset toimintamallit voivat tarjota konkreettisia välineitä uuden toiminnan tavoitteelliseen toteuttamiseen ja arviointiin.
Sininauhaliitto pitää tärkeänä, että jatkovalmistelussa hyödynnetään järjestöissä kehitettyjä toimintamalleja, arviointikäytäntöjä ja kokemustietoa. Lisäksi työelämään suuntaavan toiminnan suhde sosiaalihuollon palveluihin, työllisyyspalveluihin ja muihin välityömarkkinatoimintoihin tulisi kuvata nykyistä selkeämmin, jotta asiakkaiden palvelupolut muodostavat johdonmukaisen ja vaiheittaisen kokonaisuuden.
6. Näkemyksenne tuen määrää ja kestoa koskevista ehdotuksista (111 §)?
Sininauhaliitto pitää myönteisenä, että tuki voi kattaa toiminnasta aiheutuvat kustannukset täysimääräisesti. Samalla Sininauhaliitto kiinnittää huomiota siihen, että esityksessä tarkoitettu enintään kolmen vuoden rahoituskausi voi käytännössä muodostua huomattavasti lyhyemmäksi riippuen työvoimaviranomaisten ratkaisuista ja alueellisista painotuksista.
Sininauhaliitto pitää tärkeänä, että työvoimaviranomaisille luodaan mahdollisuus rahoittaa sellaista työelämään suuntaavaa toimintaa, joka toimii siirtymävaiheen tukena sosiaalihuollon palvelujen ja työvoimapalvelujen välillä. Pitkään työttömänä olleiden ja vahvaa tukea tarvitsevien henkilöiden kanssa tehtävä työ edellyttää usein pitkäjänteistä toimintaa, henkilökohtaista ohjausta sekä mahdollisuutta rakentaa vaiheittaisia etenemispolkuja asiakkaan tilanteen mukaisesti.
Sininauhaliitto pitää tärkeänä, että jatkovalmistelussa arvioidaan toiminnan jatkuvuutta myös määräaikaisen rahoituskauden päätyttyä. Riskinä on, että vaikuttavaksi osoittautunut toiminta, toimivat yhteistyörakenteet ja asiakkaiden etenemistä tukevat palvelupolut katkeavat juuri siinä vaiheessa, kun toiminta on vakiintunut ja tulokset alkavat näkyä. Erityisesti kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden kohdalla vaikutukset näkyvät usein vasta pidemmällä aikavälillä.
Lisäksi on tärkeää arvioida jo uudistuksen toimeenpanovaiheessa, millä tavoin vaikuttaviksi osoittautuneiden toimintamallien jatkuvuus voidaan turvata määräaikaisen rahoituksen päätyttyä. Muutoin riskinä on, että julkisella rahoituksella rakennettu osaaminen, yhteistyörakenteet ja toimivat palvelupolut purkautuvat juuri silloin, kun niiden vaikuttavuudesta alkaa kertyä näyttöä.
Sininauhaliitto kiinnittää huomiota siihen, että tuen määrä jää työvoimaviranomaisen harkintaan ja voi vaihdella alueittain. Alueellinen joustavuus voi mahdollistaa paikallisten tarpeiden huomioimisen, mutta samalla on tärkeää varmistaa, etteivät alueelliset resurssi- ja rahoituserot heikennä asiakkaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia saada riittävää ja tarpeitaan vastaavaa tukea.
Lisäksi esityksen perusteella toiminta voidaan rahoituskauden päätyttyä avata uudelleen hakuun ja sen tavoitteita tai sisältöjä voidaan muuttaa. Tämä voi vaikeuttaa pitkäjänteisten toimintamallien, henkilöstön osaamisen ja yhteistyöverkostojen rakentamista sekä heikentää toiminnan jatkuvuutta asiakkaiden näkökulmasta. Riittävän ennakoitava rahoitus on tärkeää myös järjestöjen ja säätiöiden näkökulmasta, jotta toiminnan käynnistäminen, henkilöstön rekrytointi ja yhteistyörakenteiden rakentaminen ovat mahdollisia.
Sininauhaliitto pitää lisäksi tärkeänä, että alueellisessa suunnittelussa ja rahoituksen kohdentamisessa hyödynnetään järjestöjen, hyvinvointialueiden ja muiden toimijoiden tietoa asiakkaiden tilanteista, palvelutarpeista ja palveluaukoista. Järjestöillä on keskeinen rooli kohderyhmien tavoittamisessa sekä muuttuvien tuen tarpeiden tunnistamisessa, minkä vuoksi niiden kokemustietoa ja asiakasymmärrystä tulisi hyödyntää osana toiminnan suunnittelua, kehittämistä ja arviointia.
7. Näkemyksenne työttömyysturvaa koskevista ehdotuksista?
Sininauhaliitto kiinnittää huomiota siihen, että työttömyysturvaan liittyvät velvoitteet ja seuraamukset muuttavat työelämään suuntaavan toiminnan luonnetta osittain velvoittavaksi. Tämä korostaa tarvetta huolelliselle palvelutarpeen arvioinnille sekä asiakkaan työ- ja toimintakyvyn, elämäntilanteen ja tuen tarpeiden yksilölliselle huomioimiselle.
Sininauhaliitto kiinnittää huomiota myös siihen, että asiakkaalle voi syntyä velvollisuus osallistua toimintaan tilanteessa, jossa toiminnan käytännön sisältö, tavoitteet, toteutustavat ja laatu jäävät osittain alueellisen harkinnan varaan. Mitä velvoittavammasta palvelusta on kyse, sitä tärkeämpää on, että palvelun sisältö, tavoitteet ja asiakkaalle tarjottava tuki ovat riittävän selkeästi määriteltyjä ja yhdenvertaisesti toteutettuja eri alueilla.
On tärkeää arvioida huolellisesti, milloin työelämään suuntaava toiminta on asiakkaalle oikea-aikainen palvelu ja milloin henkilö tarvitsee ensisijaisesti sosiaalihuollon, kuntoutumisen tai muun tuen palveluja. Työttömyysturvaseuraamuksia ei tule kohdistaa tilanteissa, joissa asiakkaan työ- ja toimintakyky tai elämäntilanne tosiasiallisesti estävät osallistumisen toimintaan.
Erityistä huomiota tulee kiinnittää tilanteisiin, joissa asiakkaan palvelutarve arvioidaan virheellisesti ja hänet ohjataan työ- ja toimintakykyynsä tai elämäntilanteeseensa nähden liian vaativaan palveluun. Tällöin toiminnan keskeytyminen ja siitä mahdollisesti seuraavat työttömyysturvaseuraamukset voivat heikentää asiakkaan tilannetta entisestään, vaikka ongelman taustalla olisi ensisijaisesti palvelun soveltumattomuus asiakkaan tilanteeseen eikä asiakkaan haluttomuus osallistua.
Sininauhaliitto korostaa, että seuraamuksia arvioitaessa tulee huomioida myös palvelujen tosiasiallinen saavutettavuus. Osallistumismahdollisuuksia voivat rajoittaa esimerkiksi toimintakyvyn haasteet, puutteelliset liikenneyhteydet, pitkät välimatkat tai muut elämäntilanteeseen liittyvät tekijät. Lisäksi on tunnistettava, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla asiakkailla ei aina ole mahdollisuutta saada nopeasti lääketieteellisiä selvityksiä toimintakykynsä tueksi.
Sininauhaliitto pitää tärkeänä, että työvoimaviranomaisilla on riittävä osaaminen tunnistaa työ- ja toimintakykyyn, mielenterveyteen sekä elämäntilanteisiin liittyviä haasteita ja että arviointia tehdään tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa.
Sininauhaliitto pitää myönteisenä, että palvelu voidaan huomioida työttömyysturvan työssäolovelvoitteen täyttämisessä. Samalla Sininauhaliitto kiinnittää huomiota siihen, ettei toiminta näyttäisi kerryttävän työttömyysturvan työssäoloehtoa, vaikka sen tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden valmiuksia siirtyä kohti työelämää ja myöhempää työllistymistä.
Sininauhaliitto pitää tärkeänä, että työelämään suuntaava toiminta muodostaa aidon osan asiakkaan etenemispolkua kohti työvoimapalveluja, koulutusta tai työllistymistä. Tämän vuoksi sosiaalihuollon palvelujen, työelämään suuntaavan toiminnan ja työllisyyspalvelujen välille tarvitaan selkeät ja toimivat jatkopolut.
8. Näkemyksenne esitysluonnoksessa olevista vaikutusarvioista?
Sininauhaliitto katsoo, että esitysluonnoksen vaikutusarvioissa tunnistetaan osittain työelämään suuntaavan toiminnan mahdollisia myönteisiä vaikutuksia työllistymiseen, työelämävalmiuksien vahvistumiseen sekä palvelujärjestelmän toimivuuteen. Vaikutusarvioihin liittyy kuitenkin merkittävää epävarmuutta, koska toiminnan käytännön sisältö, toteutustavat, kohdentuminen ja pitkäjänteisyys jäävät vielä monilta osin avoimiksi ja alueellisen harkinnan varaan.
Vaikutusarvioissa tulisi tarkastella nykyistä vahvemmin myös niiden henkilöiden tilanteita, joiden työ- ja toimintakyky ei vielä mahdollista etenemistä varsinaisiin työllisyyspalveluihin ilman vahvaa tukea. Näiden asiakkaiden kohdalla vaikutukset eivät useinkaan näy nopeasti työllistymisenä, vaan esimerkiksi työ- ja toimintakyvyn vahvistumisena, osallisuuden lisääntymisenä, arjenhallinnan paranemisena, palveluihin kiinnittymisenä sekä työllistymisedellytysten kehittymisenä.
Sininauhaliitto pitää tärkeänä, että vaikutusarvioissa tarkastellaan työllisyysvaikutusten lisäksi myös hyvinvointi-, osallisuus-, toimintakyky- ja palvelujärjestelmävaikutuksia. Erityisen tärkeää on arvioida, miten uusi toiminta tukee asiakkaiden etenemistä palvelupoluilla sekä mahdollisuuksia siirtyä vaiheittain kohti työvoimapalveluja, koulutusta ja työelämää.
Samalla on tärkeää tunnistaa, että kaikkien asiakkaiden kohdalla avoimille työmarkkinoille työllistyminen ei ole realistinen lopputulos. Vaikutusten arvioinnissa tulisi huomioida myös työelämäosallisuuden vahvistuminen, tuettu työllistyminen sekä muut asiakkaan toimintakykyä ja yhteiskuntaan osallistumista vahvistavat ratkaisut. Myös nämä voivat olla yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta merkittäviä ja vaikuttavia tuloksia.
Sininauhaliitto pitää tärkeänä, että uuden toiminnan vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään nykyistä vahvemmin aiemmista toimintamalleista, kuntouttavasta työtoiminnasta sekä järjestölähtöisestä työelämään suuntaavasta toiminnasta kertynyttä kokemustietoa. Järjestöissä on kehitetty myös työ-ja toimintakyvyn, osallisuuden, hyvinvoinnin sekä palvelu- ja työelämäsiirtymien arviointiin liittyviä toimintamalleja ja arviointityökaluja. Näiden avulla voidaan tarkastella työllisyysvaikutusten lisäksi myös toiminnan hyvinvointi-, palvelujärjestelmä- ja kustannusvaikutuksia sekä muodostaa nykyistä tarkempaa kuvaa toiminnan kustannusvaikuttavuudesta.
Sininauhaliitto pitää tärkeänä, että uuden toiminnan seurannassa ja arvioinnissa hyödynnetään mahdollisimman yhtenäisiä arviointikäytäntöjä, tiedonkeruuta ja vaikuttavuusmittareita. Tämä mahdollistaisi toiminnan tulosten luotettavamman seurannan, alueellisen vertailun sekä tiedolla johtamisen. Samalla on tärkeää varmistaa, että arvioinnissa huomioidaan työllisyysvaikutusten lisäksi myös työ- ja toimintakyvyn, osallisuuden, hyvinvoinnin sekä palvelupoluilla etenemisen näkökulmat.
Lisäksi vaikutusarvioissa tulisi huomioida samanaikaisten palvelurakenteiden muutosten vaikutukset. Kuntouttavan työtoiminnan lakkauttaminen, sosiaalihuollon palvelurakenteiden uudistuminen sekä uuden hankemuotoisen toiminnan rakentuminen voivat aiheuttaa palveluaukkoja, epäselviä rajapintoja ja alueellisia eroja erityisesti niiden henkilöiden kohdalla, jotka tarvitsevat pitkäjänteistä ja vaiheittaista tukea.
Sininauhaliitto pitää tärkeänä, että vaikutusarvioissa tarkastellaan myös toiminnan pitkäjänteisyyttä sekä mahdollisuuksia rakentaa pysyviä yhteistyörakenteita eri toimijoiden välille. Lyhytkestoiset tai katkonaiset hankekokonaisuudet voivat heikentää asiakkaiden palvelupolkujen jatkuvuutta ja toiminnan vaikuttavuutta pitkällä aikavälillä.
9. Mitä muuta haluatte lausua esityksestä?
Sininauhaliitto pitää tärkeänä, että järjestöjen rooli tunnistetaan osana vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden tukemista, palveluihin kiinnittymistä sekä työelämään etenemisen edellytysten vahvistamista. Järjestöillä on keskeinen merkitys myös uusien ilmiöiden, palveluaukkojen ja muuttuvien tuen tarpeiden tunnistamisessa sekä kohderyhmälähtöisten toimintamallien kehittämisessä.
Sininauhaliitto korostaa, että asiakkaiden etenemispolut ovat erilaisia. Vaikka työelämään suuntaavan toiminnan tavoitteena on vahvistaa työllistymisedellytyksiä ja tukea etenemistä kohti työelämää, kaikille avoimille työmarkkinoille työllistyminen ei ole realistinen tai saavutettavissa oleva lopputulos. Osa henkilöistä voi kuitenkin kuntoutua, vahvistaa työ- ja toimintakykyään sekä osallistua työelämään tuetun työn tai muiden välityömarkkinaratkaisujen kautta. Tällöin työelämäosallisuuden vahvistuminen sekä mahdollisuus osallistua yhteiskunnallisesti merkitykselliseen toimintaan ovat arvokkaita ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä tavoitteita, vaikka avoimille työmarkkinoille työllistyminen ei toteutuisi.
Sininauhaliitto pitää tärkeänä, että sosiaalihuollon palvelujen, työelämään suuntaavan toiminnan ja työllisyyspalvelujen välille muodostuu selkeä ja toimiva palvelukokonaisuus. Erityistä huomiota tulee kiinnittää niihin henkilöihin, jotka eivät enää tarvitse kaikkein vahvinta sosiaalihuollon tukea, mutta joiden työ- ja toimintakyky ei vielä mahdollista etenemistä tavanomaisiin työllisyyspalveluihin ilman pitkäjänteistä tukea.
Sininauhaliitto pitää tärkeänä, että järjestöjen kokemustietoa, asiakasymmärrystä sekä vaikuttavuustietoa hyödynnetään nykyistä vahvemmin palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä, arvioinnissa ja päätöksenteossa. Järjestöillä on usein mahdollisuus tavoittaa henkilöitä jo ennen varsinaisiin palveluihin kiinnittymistä sekä tunnistaa uusia ilmiöitä, palveluaukkoja ja muuttuvia tuen tarpeita varhaisessa vaiheessa. Järjestöissä syntyy myös sellaista tietoa asiakkaiden tilanteista, palvelupoluista, toimintakyvyn muutoksista ja työelämään etenemisen edellytyksistä, joka ei näy riittävästi pelkästään viranomais- ja rekisteritiedoissa. Tätä tietoa tulisi hyödyntää nykyistä vahvemmin osana palvelujärjestelmän kehittämistä ja päätöksenteon tietopohjaa.
Sininauhaliitto pitää myönteisenä, että esityksellä pyritään vastaamaan palvelujärjestelmässä tunnistettuun siirtymävaiheen tarpeeseen. Jatkovalmistelussa keskeistä on varmistaa, että ratkaisu muodostuu riittävän pitkäjänteiseksi, yhdenvertaiseksi ja osaksi toimivaa palvelukokonaisuutta.
Asiakkaan näkökulmasta palvelujärjestelmän tulee muodostaa jatkuva etenemisen polku eikä erillisten määräaikaisten palvelujen ketju.