Lausunto jätetty 10.6.2026
Sininauhaliitto pitää asetusmuutosta kannatettavana ja tarpeellisena vastauksena nuorten heikentyneeseen työllisyystilanteeseen. Viimeaikaiset työllisyystiedot osoittavat nuorisotyöttömyyden ja nuorten rakennetyöttömyyden kasvaneen samalla, kun nuorten aktivointiaste on laskenut (KEHA-keskus 2025). Kehitys korostaa tarvetta vahvistaa nuorten työelämään kiinnittymistä tukevia toimia.
Pidämme perusteltuna, että nuorten työllistymisen tukemista joustavoitetaan lyhentämällä työttömyyden vähimmäiskestoa sekä mahdollistamalla nykyistä lyhyemmät työllistämisjaksot. Työttömyyden pitkittyminen vaikeuttaa työelämään kiinnittymistä, minkä vuoksi nuorille tulee tarjota mahdollisuuksia päästä työelämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Nuorten työllistymisen esteet ovat moninaisia
Nuoret eivät muodosta yhtenäistä ryhmää, eivätkä työllistymisen esteet ole kaikilla samat. Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen kokemuksen mukaan nuorten joukossa on esimerkiksi vastavalmistuneita ilman työkokemusta, maahanmuuttajataustaisia nuoria, joiden työllistymistä voivat vaikeuttaa esimerkiksi kielitaitoon tai työelämäverkostoihin liittyvät haasteet, mielenterveyden ongelmia kokevia nuoria, sosiaalisten tilanteiden kanssa kamppailevia nuoria sekä nuoria, joiden työllistymistä vaikeuttavat pitkä työttömyys, päihdeongelmat tai rikostausta.
Monilla nuorilla on ammatillinen tutkinto, ammattikorkeakoulututkinto tai yliopistotutkinto, mutta he eivät ole onnistuneet saamaan ensimmäistä työpaikkaansa valmistumisen jälkeen. Työllistymisen esteenä ei tällöin ole koulutuksen puute vaan esimerkiksi vähäinen työkokemus, puuttuvat työelämäverkostot, epävarmuus omasta osaamisesta tai työnhaussa tarvittavien taitojen puute.
Nuorten mahdollisuudet siirtyä työelämään eivät määräydy ainoastaan koulutuksen perusteella. Myös perhetausta, käytettävissä olevat verkostot, työelämäkontaktit, kielitaito ja muut elämäntilanteeseen liittyvät tekijät vaikuttavat työmarkkinoille kiinnittymiseen. Kaikilla nuorilla ei ole lähipiirissään ihmisiä, jotka voisivat tukea työnhaussa, auttaa oman osaamisen tunnistamisessa tai avata väyliä työelämään omien verkostojensa kautta. Nuorten lähtökohdat työelämään siirtymisessä eivät ole tältä osin yhdenvertaiset.
Nuorten erilaiset lähtökohdat on tärkeää huomioida myös työllistymistä edistävien toimien suunnittelussa ja toimeenpanossa. Kaikki nuoret eivät hyödy samanlaisista tukimuodoista tai mahdollisuuksista samalla tavalla. Osa nuorista tarvitsee ennen kaikkea mahdollisuuden hankkia ensimmäistä työkokemusta ja näyttää osaamisensa, kun taas osa tarvitsee työpaikan rinnalle myös muuta tukea, ohjausta ja työelämävalmiuksien vahvistamista. Siksi on tärkeää, että nuorten työllistymisen tukemisessa tunnistetaan nuorten erilaiset tilanteet eikä oleteta yhden ratkaisun soveltuvan kaikille.
Työelämään pääsy edellyttää nykyisin ammatillisen osaamisen lisäksi kykyä tunnistaa ja sanoittaa oma osaaminen, laatia hakemuksia ja ansioluetteloita, toimia rekrytointitilanteissa sekä rakentaa työelämäverkostoja. Työmarkkinoiden osaamis- ja rekrytointivaatimukset voivat lisätä nuorten epävarmuutta erityisesti tilanteissa, joissa työkokemusta on vielä vähän. Työllistymisen esteenä ei aina ole osaamisen puute vaan se, ettei nuori tunnista omaa osaamistaan tai uskalla tuoda sitä esiin työnhaussa ja rekrytointitilanteissa.
Ensimmäisen työpaikan merkitys on suuri
Nuoren työura rakentuu usein ensimmäisten työelämäkokemusten varaan. Ensimmäinen työpaikka tarjoaa mahdollisuuden kartuttaa osaamista, saada työkokemusta, luoda työelämäverkostoja ja vahvistaa luottamusta omiin mahdollisuuksiin. Työllistyminen ei useinkaan ole yksittäinen tapahtuma, vaan vaiheittainen prosessi, jossa ensimmäisillä työelämäkokemuksilla on keskeinen merkitys. Mikäli ensimmäinen mahdollisuus viivästyy pitkään valmistumisen jälkeen, työmarkkinoille kiinnittyminen voi vaikeutua merkittävästi.
Monien nuorten työllistymistä vaikeuttaa niin sanottu työkokemuksen noidankehä. Työkokemusta edellytetään, mutta ensimmäisen työpaikan saaminen ilman aiempaa kokemusta voi olla vaikeaa. Tämän vuoksi nuorille tarvitaan mahdollisuuksia hankkia ensimmäisiä työelämäkokemuksia turvallisessa ja ohjatussa ympäristössä.
Sininauhaliiton jäsenjärjestöissä kohdataan yhä enemmän myös nuoria, joilla on tutkinto ja työelämävalmiuksia, mutta jotka eivät ole onnistuneet saamaan ensimmäistä työpaikkaansa. Pitkittynyt työttömyys voi heikentää itseluottamusta ja lisätä epävarmuutta omasta osaamisesta sekä omista mahdollisuuksista työmarkkinoilla.
Siksi on tärkeää, että nuorille tarjotaan mahdollisuuksia hankkia ensimmäisiä työelämäkokemuksia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja että työnantajien rekrytointikynnystä madalletaan.
Järjestöjen ja säätiöiden mukaan ottaminen vahvistaa nuorten mahdollisuuksia
Sininauhaliitto pitää erittäin myönteisenä sitä, että asetus mahdollistaa tuen käytön myös rekisteröityjen yhdistysten ja säätiöiden työllistämistoimintaan.
Järjestöt ja säätiöt eivät ole nuorille ainoastaan vaihtoehtoisia työnantajia. Niiden vahvuutena on mahdollisuus yhdistää työtehtäviin perehdyttäminen, työelämävalmiuksien vahvistaminen sekä yksilöllinen tuki. Monilla toimijoilla on pitkä kokemus erilaisten nuorten kohtaamisesta sekä heidän työelämään siirtymisensä tukemisesta.
Järjestöjen vahvuutena on mahdollisuus tarjota nuorille työkokemuksen lisäksi työelämävalmiuksia vahvistavaa ohjausta, työnhaun tukea, verkostoja sekä onnistumisen kokemuksia, jotka tukevat siirtymistä työelämään. Monelle nuorelle juuri nämä tekijät ovat ratkaisevia ensimmäisen työpaikan saamisessa ja myöhemmässä työelämään kiinnittymisessä.
Jäsenjärjestöjen kokemuksen mukaan monet nuoret tarvitsevat työpaikan lisäksi rohkaisua, tukea oman osaamisen tunnistamiseen, työnhakutaitojen vahvistamista sekä mahdollisuuden saada onnistumisen kokemuksia työelämässä. Työtehtäviä voidaan tarvittaessa mukauttaa, työelämävalmiuksia vahvistaa ja nuorta tukea työyhteisöön kiinnittymisessä tavalla, joka ei aina ole mahdollista muissa työympäristöissä.
Kaikille nuorille pelkkä työpaikan saaminen ei riitä, vaan osa tarvitsee myös ohjausta, kannustusta ja rinnalla kulkevaa tukea, jotta siirtyminen työelämään onnistuu. Monelle nuorelle merkityksellistä ei ole ainoastaan työtehtävän oppiminen vaan myös kokemus siitä, että työelämään siirtyminen on mahdollista. Järjestöt ja säätiöt voivat tarjota nuorille ensimmäisiä työelämäkokemuksia ympäristössä, jossa työssä oppimista, työnhakutaitoja ja työelämävalmiuksia voidaan tukea yksilöllisesti.
Yhteenveto
- Sininauhaliitto pitää asetusmuutosta kannatettavana ja tarpeellisena.
- Pidämme erityisen tärkeänä nuorten työllistymisen tukemisen aikaistamista
- työnantajien rekrytointikynnyksen madaltamista
- järjestöjen ja säätiöiden mahdollisuutta hyödyntää tukea yhdenvertaisesti
- nuorten erilaisten elämäntilanteiden ja tuen tarpeiden tunnistamista työllistymistä tukevien toimien toteutuksessa.
Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen kokemuksen mukaan nuorten työllistymisen esteet ovat hyvin erilaisia. Osa tarvitsee pitkäjänteistä tukea ja osa ennen kaikkea mahdollisuuden saada ensimmäinen työpaikka ja näyttää osaamisensa. Tämän vuoksi nuorten työllistymisen tukemisessa on tärkeää yhdistää mahdollisuuksia ensimmäisiin työelämäkokemuksiin sekä tarvittaessa yksilölliseen tukeen ja ohjaukseen.
Järjestöjen ja säätiöiden osallistuminen nuorten työllistämiseen vahvistaa samalla työllisyyspalveluiden ja hyvinvointia tukevien palveluiden välistä yhdyspintaa. Tämä on erityisen tärkeää niiden nuorten kohdalla, joiden työllistymisen esteisiin liittyy samanaikaisesti esimerkiksi mielenterveyden, päihteiden käytön, osallisuuden tai arjenhallinnan haasteita. Työllistymisen tukeminen ei tällöin ole ainoastaan työpaikan järjestämistä, vaan myös nuoren työ- ja toimintakyvyn sekä osallisuuden vahvistamista.
Nuorten työllistymisen esteet ovat moninaisia, minkä vuoksi myös työelämään johtavien väylien tulee olla moninaisia. Asetusmuutoksen merkittävin vahvuus on, että se lisää tällaisia mahdollisuuksia ja mahdollistaa myös järjestöjen ja säätiöiden osallistumisen niiden tarjoamiseen. Järjestöillä ja säätiöillä on tärkeä rooli nuorten ensimmäisten työelämäkokemusten mahdollistajina sekä työelämään kiinnittymisen tukijoina.