”Ne kyllä tekee niin usein, että ne vaan heittää sut vaan kadulle vähän niiku oman onnen nojaan.” (Keijo viittaa vankilasta vapautumiseen.)
Monilla tämänkaltaisissa tilanteissa olevilla henkilöillä on kokemus siitä, että julkinen sektori on sivuuttanut heidän avuntarpeensa, jolloin kolmas sektori on auttanut heitä. Kuitenkin molempia tahoja tarvitaan monisyisten haasteiden kanssa kamppailevien ihmisten auttamiseksi.
Moniammatillisuus-käsitettä käytetään yleisesti sosiaalialan työkentillä kuvaamaan asiakkaan ja yhteistyöverkostojen välistä kommunikointia, mutta asiakkaiden ja ammattilaisten näkökulmasta katsottuna moniammatillisuus ei aina käytännössä toimi.*
Miten uudet hyvinvointialueet voisivat paremmin vastata haastavissa elämäntilanteissa olevien avun- ja palveluiden tarpeeseen?
Mitä onkaan moniammatillisuus?
Moniammatillinen, monitieteinen ja monitoimijainen työ tarkoittaa sitä, että useat ammattiryhmät sopeuttavat roolejaan ja ottavat huomioon toiset ammattiryhmät, joiden kanssa ovat vuorovaikutuksessa. Samalla ammattilaiset yhdistävät tietojaan ja taitojaan sekä toimijavastuitaan.
Tehokkaan moniammatillisen yhteistyön tunnusmerkeiksi voidaan nähdä visio toiminnasta, selkeät tavoitteet, hyvä vuorovaikutus ja yhteishenki, roolien ymmärtäminen ja arviointi sekä arvostaminen. Lisäksi tärkeää on tulosorientoitunut, selkeä ja puolueeton johto. Moniammatillisuudessa työskennellään määrätietoisesti yhteisten tavoitteiden ja tehtävien eteen eli asiakkaan edun mukaisesti.
Moniammatillisuudesta puhutaan paljon sosiaalialalla, ja sitä käytetään käsitteenä laajalti tällä työkentällä. Asiakkaan etu on toiminnan keskiössä ja ammattilaisten yhteistyö tulee olla suunnitelmallista. Ammattiapua kaipaavien ihmisten ja järjestökentän ammattilaisten kokemukset moniammatillisuudesta eroavat näistä moniammatillisuuden määritelmistä.*
Miten kolmannella sektorilla koetaan moniammatillisuus?*
Avun hakeminen useiden eri sosiaali- ja terveyspalveluiden kautta on haastavaa sekä hajanaista, eikä niinkään ammattilaisten välistä sujuvaa vuorovaikutuksellista yhteistyötä, kuten teorioissa usein määritellään.
Asiakkaat kokevat, että heidän tarpeensa jäävät varjoon ja ennakkoasenteet kumoavat ajoittain avun saamisen julkisen sektorin puolelta. Kun avunsaaminen on haastavaa ja mahdollisesti peruselämän edellytykset puuttuvat, turvautuminen haitallisiin keinoihin, kuten päihteisiin ja rikolliseen elämään, on herkillä, niin asiakkaiden kuin ammattilaistenkin näkemysten mukaan.
Toisinaan asiakkaat kokevat, että heidät määritellään menneisyytensä kautta eikä nykytilannetta nähdä. Tämä ennakkoasenne jo kumoaa avun saamisen ja asiakkaat kokevat avun hakemisen “turhaksi”. Asiakkaiden kokemuksien mukaan heidän tulee itse olla aktiivisia ja ottaa yhteyttä eri sosiaalialan toimijoihin apua ja tukea saadakseen. Sama asia nousee esiin myös asiantuntijoiden haastatteluista.
”Tämän asiakaskunnan kanssa ei toimi moniammatillisuus, vaan heidän (asiakkaiden) itse pitää kutsua koolle ihmiset ja järjestää tapaamiset, muuten asiakkaan asiat jäävät kovin pirstaloituneiksi.”
(ViaDia Pirkanmaan toiminnanjohtaja Pekka Matilainen.)
Kolmannelle sektorille jää hoidettavaksi julkisen sektorin vastuita, mikä on huolestuttavaa. Kun julkinen sektori ei enää ota vastuuta avun tarjoamisesta huono-osaisille esimerkiksi heidän taustansa tai menneisyytensä takia, asiakkaan ainoaksi apua tarjoavaksi tahoksi jää ViaDian kaltaiset kolmannen sektorin toimijat. Tällainen tilanne voi tulla asiakkaalle vastaan esimerkiksi silloin, kun Kansaeläkelaitos ja sosiaalitoimisto vaikkapa useiden häätöjen vuoksi eivät tue asunnon hankintaa.
Millä tapaa tällainen julkisen sektorin toiminta tukee yhteiskunnallista tasa-arvoa ja ”tippuneiden” yhteiskunnan jäsenten pääsyä takaisin jaloilleen?
”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”
(Suomen perustuslaki 731/1999.)
Perustuslain toteutumisesta ei voida kokea suurta onnistumista.
Mitä tilanteelle voitaisiin tehdä?
Byrokratia ja asioiden hoitaminen on sosiaalipalveluiden asiakkaille monesti vaikeaa. Asiointia hankaloittaa muun muassa se, että asiakkailla ei välttämättä ole toimivaa tietokonetta tai muuta älylaitetta, jolla toimittaa hakemuksia ja liitteitä eri sosiaalialan toimijoille. Asiakkaiden elämäntilanteet ovat usein jo itsessään haastavia eikä voimavaroja avun hakemiseen, varsinkaan monesta eri paikasta, välttämättä ole.
”Siinä mielessä vaikeaa, että kaikki tehty byrokraattiseksi. Pienikin asia ja joutuu täyttämään monia papereita ja lomakkeita. Tehty asioiden hoitaminen lomakkeiden ja teknologian takia vaikeaksi.”
(ViaDia Pirkanmaan asiakas Matti toteaa kysyttäessä avun hakemisesta.)
Lisäksi esiin nousee kasvottomuuden tunne. Asiakkaan asioita saattavat hoitaa ammattilaiset, jotka eivät ole koskaan tavanneet asiakasta, ja asiakas sekä tämän elämä ovat ammattilaisille vain ”paperilla”.
ViaDia Pirkanmaan työntekijät nostavat esille sitä, että toimiva yhteydenpitoväylä olisi kaikista tärkein työkalu. Olisi tärkeää tavoittaa asiakkaan asioiden parissa työskentelevät henkilöt nopeasti ja joustavasti. Tämä koskee sekä ammattilaisten välistä yhteydenpitoa että saavutettavuutta itse asiakkaan puolelta.
Tätä voisi tukea esimerkiksi yhteisen asiakastietojärjestelmän kautta, johon asiakkaalla ja moniammatillisessa tiimissä toimivilla ammattilaisilla olisi pääsy. Moniammatillinen tiimi ottaisi kokonaisvaltaisesti vastuun, jokainen omalla erikoisalueellaan, mutta kuitenkin tasa-arvoisesti toisten ammattitaitoa ja osaamista kunnioittaen.
Onko moniammatillisuus utopiaa?
Kuinka voidaan käyttää käsitettä moniammatillisuus, jos tämä ei kuitenkaan käsitteen määrittelemällä tavalla toimi käytännössä? Toimivan moniammatillisuuden pohjana tulisi olla hyvä vuorovaikutus ja yhteishenki, roolien ymmärtäminen sekä arviointi ja arvostaminen. Myös asiakkaan etu nähdään moniammatillisen yhteistyön keskiössä.
Sosiaalialan ammattilaisina me kirjoittajat olemme työskennelleet sosiaalialan useilla eri sektoreilla, ja meidän kokemuksiemme mukaan moniammatillisuutta haastavat resurssipula, kiire ja keskinäisen arvostuksen puute moniammatillisissa tiimeissä sekä asiakassuhteissa.
Moniammatillisuutta korostetaan sosiaalialalla, mutta käytännön työssä olemme huomanneet, että siitä kirjataan asiakirjoihin toisinaan vain muodon vuoksi, ilman mahdollisuutta toteuttaa aitoa moniammatillisuutta arjen työkentällä. Jos moniammatillisuus toteutuisi sosiaalialalla niin kuin se on määritelty, edesauttaisi tämä asiakkaiden hyvinvointia sekä keventäisi työntekijöiden työkuormaa kaikilla sektoreilla. Mutkattomasti toimiessaan moniammatillisuus on ennaltaehkäisevää sosiaalityötä, jolloin asiakasta voidaan auttaa ja tukea oikea-aikaisesti ennen tilanteen kriisiytymistä.
Riippumatta syistä, jotka ovat johtaneet moniammatillisuuden tai muiden työmenetelmien toimimattomuuteen, on selvää, että julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä tulisi kehittää. Moniammatillisen yhteistyön toimivuuden toivoisi olevan uusien hyvinvointialueiden kärkiteema ja päättäjien sekä toimijoiden toiminnan kehittämisen ytimessä. Tällä luotaisiin parempia palveluita ja yhteistä hyvää kaikille.
*Haastatteluaineiston mukaan.
Kirjoittajat
Aaltonen Annu, Hurske Elisa, Kinnunen Heidi, Sohlman Riikka, Tamminen Kristiina & Heimonen Päivi 2022: Aito moniammatillisuus sosiaalityössä – ajatuksena hieno, mutta käytännön toteutus on puutteellista. Nettiartikkeli julkaistu 19.5.2022.
Artikkeli on kirjoitettu Tampereen ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelijoiden opintojaksolla Sosiaalityön ajankohtainen tutkimus huono-osaisuudesta yliopettaja Päivi Heimosen johdolla.
Kirjoittajat halusivat tuoda esille kolmannen sektorin merkityksen moniammatillisessa verkostossa sosiaalialalla. Tavoitteena oli selvittää asiakkaiden ja ViaDian asiantuntijoiden kokemuksia ja näkemyksiä moniammatillisuuden toimivuudesta heikoimmassa asemassa olevien auttamistyössä. ViaDia tukee ihmisiä mm. tarjoamalla asuntoja asunnottomille, työtoimintaa sekä ruoka-apua. Kirjoittajat haastattelivat ViaDia Pirkanmaan asiakkaita, työntekijöitä sekä toiminnanjohtajaa. Pirkanmaan ViaDia ry on perustettu vuonna 2013 ja on osa isompaa diakoniajärjestöä.
Omistuskirjoitus
ViaDia Pirkanmaa ry:n toiminnanjohtaja Pekka Matilainen menehtyi tammikuun lopulla. Artikkeli on omistettu Pekka Matilaisen muistolle ja kunnioittaen hänen elämäntyötään sekä suurta sydäntään heikommassa asemassa olevien ihmisten auttamiseksi. Pekka Matilainen näki työn ja vaikuttamisen merkityksellisyyden niin ruohonjuuritason asiakas- ja vertaistukityössä, työmuotojen kehittämisessä ja tutkimuksen edistämisessä kuin myös poliittisessa työssä yhteiskunnan rakenteiden, palveluiden ja lainsäädännön parantamiseksi.
Lähteet
- Asiakkaiden ja työntekijöiden haastattelut 8.10.2021. ViaDia Pirkanmaa. Nimet on muutettu haastateltavien henkilöllisyyden suojaamiseksi.
- Freeman M., Miller C. & Ross N. 2000. The impact of individual philosophies of teamwork on multiprofessional practice and the implications for education. Journal of Interprofessional Care (14) 3, 237–247.
- Matilainen, P. toiminnanjohtaja. Haastattelu 8.10.2021. ViaDia Pirkanmaa.
- Payne, M. 2000. The politics of case management and social work. International Journal of Social Welfare (9) 2, 82–91.
- Suomen perustuslaki 11.6.1999/731.
- ViaDia Pirkanmaa ry. ViaDia Pirkanmaa ry:n toiminta. Luettu 1.12.2021.