Yhteiskunnan rakenteet pönkittävät kannabiksen käyttäjiin kohdistuvia ennakkoluuloja

Asenteiden ja toimintatapojen muutos ei vaadi lakimuutosta, huomauttaa Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto kannanotossaan.
JAA

Nykyisen rikoslainsäädännön mukaan kannabiksen käytöstä kiinni jäänyt täysi-ikäinen voidaan ohjata hoitoon ja nuori puolestaan puhutteluun. Laki antaa siten mahdollisuuden jättää esimerkiksi käyttörikosmerkintä tekemättä. Tällä hetkellä lain tarjoamia mahdollisuuksia ei hyödynnetä riittävästi.

Hoitoon ohjauksen esteenä voi olla puute sopivasta hoitovaihtoehdosta. Puhuttelujen kohdalla puolestaan henkilöresurssipula voi vaikeuttaa käytännön toteuttamista. Puhuttelussa on paikalla nuoren ja huoltajan lisäksi aina syyttäjä, poliisi ja sosiaaliviranomainen, joten kyseessä on iso panostus, joka vaatii resursseja.

Usein kyse on kuitenkin paikallisista toimintakulttuureista. Vuonna 2016 oli 9935 huumausaineen käyttörikosepäilyä, joista 360 henkilöä ohjattiin hoitoon. Hoitoonohjauksen ja puhuttelun toteutumisessa on alueellisia eroja.

– Nuoret ja huumeita käyttävät ihmiset ansaitsevat yhdenvertaisen kohtelun. Asenteiden ja toimintatapojen muutos vaatii aktiivista työtä, toteaa Kannabisinterventio nuorille kannabiksen käyttäjille -hankkeen projektipäällikkö Kim Kannussaari EHYT ry:stä.

Käytännössä nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa poliisin toteuttaman hoitoonohjauksen sekä toimenpiteistä luopumisen. Kannussaaren mukaan tavoitteena tulisikin olla, ettei kannabiksen käytöstä kiinni jääneille henkilöille aiheutuisi kohtuutonta haittaa.

Rankaiseminen ei Kannussaaren mukaan auta tilanteessa, jossa esimerkiksi nuorella on päihdeongelma. Se ei auta myöskään silloin, jos on kyseessä ensimmäinen kokeilu.

–  Keskustelu huumausainepolitiikan muuttamisesta on tervetullutta, mutta tärkeintä on, että huumeisiin ja huumeita käyttäviin ihmisiin liitetty stigma saadaan purettua. Asenteiden ja toimintatapojen muutos ei vaadi lakimuutosta. Tarvitaan avointa keskustelua, Kannussaari sanoo.

 

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto (EPT-verkosto) on 45 päihdejärjestön yhteenliittymä.  Verkosto toimii aktiivisesti kansanterveyden ja hyvinvoinnin puolesta päihde- ja pelihaittoja ehkäisten ja vähentäen. EPT-verkoston näkyviä yhteistoiminnan muotoja ovat päihdepoliittinen vaikuttamistyö (lausunnot, kannanotot, asiantuntijatyö, viestintätoimet), kampanjatyö (Tipaton tammikuu ja Ehkäisevän päihdetyön viikko) sekä koulutuksien tuottaminen päihdealan toimijoille (Päihdepäivät).