Ohita valikko

Ei narkomaani vaan huumeita käyttävä ihminen - termit haltuun

Milloin ja miten haavoittuvassa asemassa olevaa haastateltavaa pitää suojella? Entä minkälaisia termejä viestijän olisi hyvä käyttää, kun hän kertoo huumeita käyttävistä ihmisistä? Ota tästä talteen ohjeet!
JAA

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto järjesti syksyllä 2019 toimittajille suunnatun koulutuksen, jossa käsiteltiin päihteitä käyttävän ihmisen haastattelua etiikan ja kohtaamisen näkökulmasta. Huoneentaulut haastattelussa huomioitavista asioista ja termeistä on tuotettu koulutuksessa käytyjen keskustelujen pohjalta.

Päihteitä käyttävän ihmisen haastattelu: Kohtaa ihminen, muista etiikka

1. Kuuntele ja arvosta haastateltavaa henkilöä tasavertaisena ihmisenä.

2. Kerro selkeästi kuka olet, mitä olet tekemässä ja miksi haastattelet juuri tätä ihmistä. Tee  selväksi, että et tule maksamaan haastattelusta palkkiota.

3. Vältä ohjaamasta haastattelua niin, että haastateltava tulee puhuneeksi sellaista, mitä katuu myöhemmin. Varmista, että haastateltavalle on selvää, että et ole sosiaalityöntekijä, psykologi, terapeutti tai viranomainen.

4. Muista kunnioittaa haastateltavan yksityisyyttä. Haastateltavalla on oikeus olla kertomatta  haluamistaan aiheista. Haastateltavan kertomuksia ei tule käyttää niin, että hän voi joutua vaaraan julkisuuden takia.

5. Julkisuus voi vaikuttaa myös haastateltavan läheisiin, perheeseen ja lapsiin sekä päihteitä  käyttäviin kavereihin. Tilanteen mukaan tulee harkita nimen, erityisesti sukunimen, valokuvan ja muiden tunnistetietojen julkaisemista tai julkaisematta jättämistä.

6. Valmista haastateltavaa julkisuuden mahdollisesti mukanaan tuomiin seurauksiin, joita ei voi hallita, kuten sosiaalisen median kommentit ja mahdolliset vihaviestit. Kerro haastateltavalle jo ennen haastattelua näistä mahdollisista seurauksista, ja anna haastateltavan punnita, mitä hän haluaa itsestään ja elämästään kertoa.

7. Julkisuus voi luoda kovia paineita haastatellulle: julkinen lupaus raitistumisesta ei ehkä  onnistukaan. Lisäksi julkisuus voi lisätä painetta päihteitä käyttävän henkilön omassa  yhteisössä, tai muuttaa haastatellun henkilön asemaa yhteisössään. Julkisuus voi myös  laukaista entistä rankemman päihteiden käytön.

8. Kiinnitä huomiota jutun narratiiviin ja kontekstiin. Miten päihteitä käyttävä ihminen ja hänen tarinansa esitetään ja tuodaan julki? Korostetaanko hänen erilaisuuttaan vai samankaltaisuuttaan muihin ihmisiin nähden? Vältä juttua, joka rajaa päihteitä käyttävän ihmisen marginaaliin ja lisää mahdollista syrjintää.

9. Mieti, miten ja kuka määrittelee, kenellä menee hyvin ja kenellä huonosti. Kuka on onnellinen ja kuka onneton? Kenellä on oikeus tehdä nämä määrittelyt? Muista, että käyttämämme kieli muokkaa käsitystä ympäröivästä maailmasta. Mieti, mitkä ovat käyttämiesi termien  merkitykset ja miten kohdella jokaista haastateltavaa kunnioittavasti.

10.   Jätä juttuun tilaa toivolle. Haastateltavalle voi olla suuri merkitys sillä, että toivolle ja muutokselle parempaan jätetään mahdollisuus auki.

Lataa huoneentaulu PDF-muodossa tästä >>

Lähteet: Anja Snellman, Maija Aalto, Katja Gothoni, Jeanette Björkqvist sekä Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston koulutus toimittajille 6.11.2019


Termit haltuun

VÄLTÄ NÄITÄ TERMEJÄ:
– Narkomaani, huumeidenkäyttäjä
– Huumeiden käyttö ja ongelmakäyttö
– Huumenuori, päihdeäiti, päihdeperhe
– Piikityshuone, piikkihuone
– Huumepiikki
– Piikkiroskis
– Piikittäminen
– Piikkihuume, ruiskuhuume, ruiskuhuumeiden käyttäjä, suonensisäinen käyttö
– Päihdeasuntola, asuntola, asukki
– Katko

KOKEILE SEN SIJAAN NÄITÄ:
– Huumeita käyttävä ihminen, huumeita käyttävä henkilö, huumeita käyttänyt / kokeillut ihminen
– Satunnaiskäyttö, kokeilukäyttö, riskikäyttö, kohtuukäyttö, ajoittaiskäyttö, päihteiden haitallinen käyttö (ongelmakäyttö)
– Huumeita käyttävä nuori, raskauden ja imetyksen aikainen päihteiden käyttö, perhe, jossa on päihteiden käyttöä
– Valvottu käyttötila
– Käytetty tai puhdas ruisku ja neula / pistosväline
– Ruiskujen keräysastia, ruiskuroskis
– Pistäminen
– Huumausaine, huume*, Päihteet eli päihdyttävät aineet*, päihteitä pistämällä käyttävä ihminen, pistokäyttö
– Asumisyksikkö. Asukki = asukas, vuokralainen
– Vieroitushoito / katkaisuhoito, jos halutaan erotella, niin alkoholikatkaisuhoito / huumekatkaisuhoito
*Yleisiä päihteitä ovat alkoholi, impattavat aineet ja huumeet, sekä päihtymystarkoitukseen käytetyt lääkkeet. THL 2019. * Huumausaine tai huume tarkoittaa laitonta päihdettä.

PERUSTELUT:
– Narkomaani-sana on leimaava ja se vahvistaa huumeita käyttäviin ihmisiin kohdistuvaa stigmaa.

– Yksilöistä tai ihmisistä puhuminen huomioi ihmisen päihteiden käytön takana eikä ihmistä nähdä pelkästään päihteiden käytön kautta. ”Päihteet” ovat kattavampi termi kuin ”huumeet” sillä Suomessa päihteiden (lääkkeet, alkoholi, huumeet) sekakäyttö on yleistä.

– Käyttötapoja on erilaisia eikä kaikki käyttö ole ongelmakäyttöä: huomioidaan eri käyttötavat. Eri käyttäjäryhmiä koskevat faktat eivät välttämättä ole yleistettävissä kaikkiin käyttäjäryhmiin. Se mikä on jollekin henkilölle viihdettä tai hallittua kohtuukäyttöä, voi olla toiselle henkilölle ongelmallista tai haitallista. Jos käytetään sanaa viihdekäyttö, on hyvä tuoda esiin, että se ei ole riskitöntä tai ongelmatonta eikä aina kohtuullistakaan.

– Tulisi välttää stereotypioita, eikä yleistää kaikkea huumeiden käyttöä ongelmakäytöksi.

– Ihmisellä on muitakin ominaisuuksia kuin käyttämänsä aine. Myös niissä perheissä, joissa päihteitä käytetään, tehdään myös ihan normaaleja ja arkisia asioita. Nimittely vahvistaa stigmaa.

– Valvotussa käyttötilassa kyseessä on valvotun, hygieenisen ja turvallisemman käytön tila, jossa huumeiden käyttö tapahtuu terveydenhuollon ammattihenkilöstön läsnä ollessa.

– ”Piikki” termi lietsoo pelkoa ja voi lisätä stigmaa, vrt. insuliinin pistäminen, pistäminen on neutraali termi, piikittäminen tuo mieleen uhkakuvan piikittäjästä.

– Piikittäminen on leimaava termi, joka voi herättää pelkoa ja inhoa.

– Ei ole olemassa erillisiä ”ruiskuhuumeita.” Huumeiden käyttötapoja on erilaisia, esimerkiksi pistäminen, nuuskaaminen, polttaminen. Kaikki pistäminen ei ole suoneen pistämistä, sillä myös lihakseen voi pistää.

– Asuntoloista on luovuttu Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman PAAVO II -ohjelmakauden aikana (2012-2015). Asunnottomien ihmisten asuminen on järjestetty asumisyksiköissä tai hajasijoitetuissa asunnoissa.

Lataa huoneentaulu termeistä PDF-muodossa tästä >>

Lisätiedot ja huoneentaulujen tilaukset:
Maaret Väkinen, maaret.vakinen (a) ehyt.fi
Inari Viskari, Inari.viskari (a) ehyt.fi