Ohita valikko

Inho vai kiima? – Keuliva rahapelikeskustelu

Sininauhaliiton toiminnanjohtaja katsoo paljon kansainvälistä jalkapalloa ja löysi yhteneväisyyden Betinhon ja bet-inhon välillä.
JAA

Jalkapallomaailma hämmentyi, kun suurseura Manchester Unitedin pelaajaluetteloon ilmestyi 27.12.22 tuntematon portugalilainen hyökkääjä Betinho. Hänkö korvaa suuren Christiano Ronaldon? Pian Betinhon nimen päätyminen pelaajalistaan selitettiin tekniseksi virheeksi, hän ei ole tulossa Manchesteriin.  

Betinholle olisi kyllä ollut tarvetta.  

Bet-inho olisi nimittäin hyvää vastapainoa sille kasvavalle bet-kiimalle, jota Suomessa on aistittavissa. Bet tarkoittaa vedonlyöntiä, ja urheiluvedonlyönnin osalta kiima on tällä hetkellä oikea sana. Inho vedonlyöntiä kohtaan, bet-inho, näyttäytyy teknisenä virheenä.  

Suomen historian suurimmasta rahapelijärjestelmän uudistuksesta, osittaisesta siirtymästä lisenssijärjestelmään, on tulossa urheiluviihdettä.

Helsingin Sanomat julkaisi lobbarijärjestö Rahapeliala ry:n toimitusjohtajan nimeämisen urheilusivuilla 8.12.22 ja jatkoi 27.12.22 asian käsittelyä urheilusivuilla Tero Hakolan kolumnilla. Hakolan pointti tulee selväksi: siirtymä lisenssijärjestelmään voi tarkoittaa urheilusponsoroinnin moninkertaistumista eli se on hieno juttu.

Tämä on bet-kiimaa, kaukana bet-inhosta.  

Peliyhtiöt eivät harjoita hyväntekeväisyyttä

Jos tarkastelemme asiaa ilman bet-kiimaa, voimme varmaan todeta, että yksikään peliyhtiö ei tee hyväntekeväisyyttä: urheilun sponsorirahat tulevat suomalaisilta urheiluvedonlyöjiltä ja nettikasinopelaajilta. Käytännössä uhkapelibisneksessä on mahdotonta tehdä voittoa ilman ongelmallisesti pelaavia, sillä pienimuotoisesti pelaavien mattimeikäläisten pelitappiot eivät tuota tarpeeksi.  

Tämän voisi todeta ääneen, silloin olisi päättäjillä ainakin valittavana, näkevätkö he urheilun sponsoroinnin niin tärkeänä, että sen takia he ovat valmiit altistamaan suomalaiset aggressiivisille riippuvuustuotteen markkinoille.

Miksi Italia on kieltänyt rahapelimarkkinoinnin? 

Jos haluamme tarkastella asiaa bet-kiiman asemesta bet-inhon näkökulmasta, voimme tietysti verrata Suomen tilannetta Italian tilanteeseen – runsaan mainostamisen sallineen Ruotsin asemesta. Tuskin on sellaista urheilutoimituksen uutistuottajaa, joka ei ole havainnut, että pelatessaan AC Romaa vastaan Roomassa syksyllä HJK joutui teettämän pelipaidat ilman Veikkauksen logoa, koska Italiassa kaikki rahapelimarkkinointi on kielletty.

Miksiköhän? Eivätkö italialaisreppanat ole tajunneet, että urheilusta saisi paremman bisneksen, jos antaisi rahapeliyhtiöiden kerätä ongelmapelaajien rahat ja palauttaa niistä osan urheiluseuroille?  

Jos haluamme käydä keskustelua rahapelaamisesta urheiluasiana, bet-inhoa voimme toki katsoa myös ihan urheilun sisäisenä asiana eli perehtymällä siihen, miten paljon ammattilaisurheilijoilla itsellään on rahapelihaittoja. Kuinka moni pelaaja haluaa sponsorirahaa, joka palautuu uransa lopettaneen joukkuekaverin pelivelkoihin?  

Bet-kiima on viemässä rahapelikeskustelua sinne, mistä se juuri on yritetty saada pois: siihen, mitä rahoilla tehdään, pois siitä, mistä rahat tulevat.

On hämmentävää, että vaikka nykyisen Veikkauksen nykyisten edunsaajien rahoituksen irrottamisesta pelituotoista on päätetty jo kauan sitten ja vaikka päätös tulee voimaan 2024 alusta, edelleen tämä rahapelituottojen edunsaanti kummittelee keskusteluissa.  

Näin on esimerkiksi Sirpa Paateron tuoreessa haastattelussa, jossa hän jostain syystä edelleen miettii Veikkauksen edunsaajien suhdetta lisenssimalliin ja pohtii avustusjärjestelmän romuttumista. Avustukset siirtyvät 2024 valtion yleiskatteelliseen budjettiin juuri siksi, että rahapelijärjestelmää koskevassa päätöksenteossa ei tarvitse ottaa huomioon rahapelituottojen ja niillä tehtävän hyvän suhdetta, vaan rahapelaamista voidaan tarkastella rahapelaamisena.  

Rahapelaamista pitää voida tarkastella rahapelaamisena

Itse olen yrittänyt vääntää tätä rautalankaa viimeksi 8.12.22 Suomen Kuvalehden julkaisemassa kirjoituksessani Seuraavalla hallituskaudella pitää ratkaista, mitä Suomi haluaa rahapeli­­­järjestelmältä.

Nyt bet-kiimaiset urheiluihmiset käyttävät samaa “hyvien tarkoitusten rahoitus” -argumenttia ajaessaan lisenssimallia sellaisessa muodossa, jossa esimerkiksi urheilumarkkinointi olisi laajasti sallittua. Lisenssijärjestelmään siirtymisestä ei kuitenkaan mitenkään automaattisesti seuraa avoin ja runsas urheilusponsorointi ja -markkinointi.

Lisenssijärjestelmä tulee, mutta sen ehdoista ei ole kunnolla edes alettu käydä keskustelua.  

On ongelmallista, jos yhteiskunnallinen keskustelu siirtyy urheilusivuille ja jos asiaa katsotaan kapeasti vain yhden toimialan sponsorirahoista unelmoiden. Rahapelaaminen on merkittävä kansanterveydellinen kysymys, jolla on mittavat terveys- ja hyvinvointivaikutukset. Ja sellaisena sitä tulee tarkastella. 

Tero Hakola toteaa kolumnissaan yhdessä virkkeessä, miten ”peliongelmista ovat pitäneet melua lähinnä muutamat järjestöt ja yksityishenkilöt”. Katsotaan, mihin meidän “muutamien järjestöjen ja yksityishenkilöiden” ääni riittää, jääkö bet-inho vain kuriositeetiksi bet-kiiman jyrätessä.  

Keskustelussa mukana

Pekka Lund
Toiminnanjohtaja
Puh. 050 522 3906