Soitamme ovikelloa. Huonosti liikkuva, hivenen päihtynyt nainen avaa oven. Huomaa, kuinka hän ei ole hetkeen liikkunut sohvaltaan minnekään: sekava olemus, märkä lakana, huoneistossa leijailevat hajut, tavarat ympärillä.
Löytävän vanhustyön työntekijä menee naisen luo, kuuntelee kuulumiset, kannustaa häntä suihkuun ja liikkeelle. Sovitaan kauppa-asioinnista ja yhteydenpidosta lähiomaiseen. Sovitaan etenemisestä, yhteydenotosta päihdepalveluihin ja tapaamisesta seuraavalle päivälle.
Nainen on kiitollinen, kun on joku, joka tulee luo, auttaa ja kannustaa. Samaan aikaan vaikuttaa siltä, että hän kokee häpeää tilanteestaan. Kaikki ei ole mennyt suunnitellusti. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse sanoa ääneen, koska työntekijä näkee ja aistii tapahtuneen.
Jokainen ihminen kaipaa toisten seuraa, mielekästä tekemistä, viihtyisää ympäristöä, turvaa ja iloa elämäänsä. Fingerroosin säätiö on kehittänyt löytävää vanhustyötä Varsinais-Suomessa vuodesta 2014 asti. Toiminnassa painottuvat kotikäyntityö ja tuen kartoitus sekä erilaiset keinot ikääntyvän ihmisen arjen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Yhteistyötä tehdään laajasti eri toimijoiden ja palveluntarjoajien kanssa.
Kotikäynnillä elämä näkyy paljaimmillaan
Ensin lähdetään liikkeelle ihmisten tavoittamisesta, sitten selvitetään yksilökohtaisesti palvelujen ja tuen tarpeet. Palveluohjauksen rinnalle on koottu myös erilaista yhteisöllistä ja osallistavaa toimintaa: Pilke®-porukat, erilaiset tapaamispaikat ja Tarina-kahvilat luovat mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen, uusiin ystäviin, vertaistukeen ja mielekkääseen toimintaan.
Työntekijän ja asiakkaan kohtaamisessa näyttäytyvät parhaimmillaan luottamus ja aitous. Suhde on muodostunut molemmin puolin kunnioittavaksi, tasavertaiseksi ja avoimeksi.
– Kodissa tapahtuva tapaaminen kertoo usein avun tarpeesta enemmän kuin mitä voisi tulla esiin tapaamisessa kodin ulkopuolella, kertoo Fingerroosin säätiön löytävän vanhustyön koordinaattori Saija Rahunen.
Työntekijän läsnäolo ja kuuntelemisen taidot ilmentävät asiakkaan ihmisarvoista kohtaamista. Asiakasta kannustetaan ja ohjataan eteenpäin. Häntä autetaan konkreettisesti välittömien asioiden hoitamisessa ja tuetaan voimavarojen vahvistamisessa.
– Moni ikääntynyt jää yksin kriisien ja haasteiden kanssa. Omaiset eivät asu lähellä tai suhteet heihin ovat ohuet tai katkenneet. Yksinäisyys on yhteinen nimittäjä monen löytävän vanhustyön asiakkaan elämässä, Rahunen pohtii.
Asiakkaita ohjataan mahdollisuuksien mukaan myös yhteisölliseen toimintaan. Hyvä esimerkki ovat viikoittaiset Pilke ®-porukat, joissa päihdehaittoja kokevat ihmiset saavat vertaistukea ja yhteistä tekemistä arkeensa. Ryhmätoimintaa pyritäänkin liittämään osaksi löytävää vanhustyötä, ja huonosti liikkumaan pääsevät ihmiset pyritään kuljettamaan niihin mukaan.
”Kodissa tapahtuva tapaaminen kertoo usein avun tarpeesta enemmän kuin mitä voisi tulla esiin tapaamisessa kodin ulkopuolella.”
Löytävä vanhustyö
• Maksutonta tukea lähellä ihmisen arkea, asiakkaan omassa elinympäristössä.
• Yksilöllisesti räätälöityä tukea asiakkaan odotusten ja toiveiden mukaan.
• Tukea kotikäynneillä ja aikaa yhdessä (esimerkiksi 1 x vko, 1–1,5 h).
• Keskustelua ja läsnäoloa.
•Tukea konkreettisten asioiden järjestämiseen.
• Apua palvelujen saamiseen ja yhteistyöhön palvelujentarjoajien kanssa (kotihoidon palvelut, siivousapu, mielenterveys- ja päihdepalvelut, päivä- ja viriketoiminta).
• Rinnalla kulkeminen niin kauan kuin asiakas haluaa ja tarvitsee.
Löytävän vanhustyön voimavarat
• Koulutetut sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset.
• Kyky kohdata erilaisia ihmisiä ja muutoksia.
• Palveluohjauksellinen ja ratkaisukeskeinen työote.
• Kotikäyntityön osaaminen ja ymmärrys.
• Alueen palvelujärjestelmän ja tarjonnan tuntemus.
• Yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja verkostotyön osaaminen.
• Valmius liikkuvaan työhön.
• Löytävä-piste matalan kynnyksen kohtaamiseen ja yhteisölliseen toimintaan.
Inhimillistä hyvää ja säästöjä yhteiskunnalle
Inhimillisen hyvän lisäksi löytävä vanhustyö tuottaa säästöjä yhteiskunnalle. Fingerroosin säätiön laskelmien mukaan kunta voi säästää jopa 42 000 euroa vuodessa yhtä henkilöä kohti, kun löytävän vanhustyön avulla hänet saadaan asumaan pidempään kotona ja tehostettu palveluasuminen siirtyy myöhemmäksi. Jos esimerkiksi vuositasolla 30 ikäihmisen laitoshoito siirtyy, kunnalle kertyvät merkittävät säästöt.
Ehkäisevässä työssä voidaan myös jakaa resursseja, sopia selkeistä palvelupoluista ja työn jakamisesta sekä yhteistyöstä eri organisaatioiden kesken.
– Keskeistä työmuodon toteuttamisessa ja tuen tarpeessa olevien ikäihmisten löytämisessä on viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden suora yhteys. Meilläkin on suorat numerot vanhustyön ja sosiaalityön työntekijöihin ja esimiehiin, jotta voimme reagoida yhdessä ja nopeasti avun tarpeeseen, Saija Rahunen kertoo.
Löytävän vanhustyön hyödyt on huomattu Turussa ja Vakka-Suomen alueella. Työmuoto toimii jo Turun, Uudenkaupungin ja Laitilan alueilla. Kuntien päättäjät ja virkamiehet ovat suhtautuneet myönteisesti säätiön kanssa tehtävään yhteistyöhön ja etsivät mahdollisuuksia laajentaa löytävän vanhustyön toimintaa.
Säätiö saa toimintaan rahoitusta STEA-avustuksena, ja myös kunnat tukevat toimintaa, Turussa rahallisesti ja Vakka-Suomessa kumppanuussopimuksella. Uusia kumppaneita ja rahoitusmahdollisuuksia pyritään löytämään, koska avun tarve kasvaa.
Tarve toiminnalle tunnistettu ja tunnustettu
Löytävä vanhustyö avasi uuden toimiston Laitilaan vuoden 2019 lopulla, ja toiminta siellä on ollut vilkasta. Lisäksi tehdään paljon kotikäyntejä maaseutumaisille alueille ja kyliin, joissa on runsaasti ikäihmisiä. Laitilan kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Jussi Mattila pitää Fingerroosin säätiön löytävää vanhustyötä erittäin tärkeänä toimintana sosiaali- ja terveystoimen näkökulmasta.
– Olemme käynnistäneet löytävän vanhustyön ja Pilke-ryhmät Laitilaan säätiön avulla. Molemmat täydentävät hyvin kunnan järjestämiä palveluita. Toimintaan osallistuvien kannalta työ on odotettua ja tervetullutta. Niillä lievennetään yksinäisyyttä, Mattila iloitsee.
Fingerroosin säätiön toimitusjohtajana syksyyn 2020 asti työskennelleen Ulla-Maija Nikulan mukaan löytävä vanhustyö on keskeinen ikääntyneiden syrjäytymistä ehkäisevä toimintamuoto
Turussa ja Vakka-Suomen alueella. Kotiin vietävät työmuodot ovat harvinaisia, vaikka juuri niiden avulla parhaiten tutustutaan ihmiseen ja hänen tilanteeseensa. Seitsemässä vuodessa löytävän vanhustyön toiminta on kasvanut. Nikulan mukaan järjestöjen tekemälle työlle on kysyntää, kun väliinputoajia on paljon. Julkisella puolella ei ole autettu sellaisia ihmisiä, joille laki ei velvoita tarjoamaan palveluja.
– Meillä on käsissä katvealueelle jäänyt ryhmä, johon kuuluvat eivät pyydä palveluja. He ovat haavoittuvin porukka, mielenterveys- ja päihdeongelmien kanssa kotioloissa eläviä ihmisiä, jotka myös helposti kohtaavat hyväksikäyttöä, Nikula kuvaa löytävän vanhustyön asiakkaita.
Yhteistyöllä hyvinvointia
Apua tarvitsevia ihmisiä löytyy hiljaisten signaalien kautta, kuten omaisten, naapurien tai kotihoidon huolenilmausten avulla.
– Heikoimmassa asemassa olevien ja huonosti kohdeltujen ihmisten auttamiseksi tarvitaan järjestöjen työtä eli ihmisen rinnalla kulkevia työntekijöitä, joiden kautta löytyy yhteistyö ja yhteinen kieli viranomaisten kanssa. Tämä mahdollistaa palvelujen käynnistymisen ja verkoston työskentelyn asiakkaan tukemiseksi. Uskon ja toivonkin, että järjestöjen työnä tämä toiminta juuri onnistuu ja jatkuu, Ulla-Maija Nikula pohtii.
Myös Jussi Mattila näkee järjestöjen toiminnan tärkeänä julkisen sektorin palvelujen rinnalla ja täydentäjänä. Hän kannustaa muitakin kuntia tekemään yhteistyötä järjestöjen kanssa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
– Tarvetta löytävän vanhustyön tapaiselle toiminnalle varmasti on meidän lisäksi muuallakin. Ikäihmisten päihdeongelmat ja yksinäisyys ovat kasvavia ongelmia, Mattila toteaa.
Teksti: Päivi Heimonen
Valokuvat: Eliisa Laine / Markku Juhani Fingerroosin säätiö
Teksti on julkaistu Sininauhaliiton TOIVO-lehdessä 2 / 2020.