Ohita valikko
Nuori mies istuu pöydän ääressä päiväkeskuksessa.

Päiväkeskustoiminta ja koronakriisi - keskustelutilaisuuden mietteitä

Koronakriisin vuoksi päiväkeskukset sekä kohtaamispaikat ovat olleet pääosin suljettuina. Kun rajoituksia lähdetään purkamaan, on edessä monta kysymystä kävijöiden sekä henkilökunnan turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Lähdimme yhdessä miettimään, miten toimintojen avautuminen voidaan tehdä turvallisesti.
JAA

Sininauhaliitto järjesti 19.5.2020 etäyhteydellä toteutetun keskustelutilaisuuden päiväkeskustoimijoille jonka aiheena oli “Koronakriisi ja päiväkeskustoiminta”. Tilaisuus tarjosi osallistuneille mahdollisuuden hyvien käytäntöjen jakamiseen, verkostoitumiseen ja vertaistukeen. Esiin nousi monia hyviä vinkkejä ja toimintamalleja, jotka ovat monistettavissa muillekin toimijoille. Keräsimme alle keskustelussa nousseet ideat, ajatukset ja toimintamallit. Tämän tekstin pohjana on käytetty tilaisuudesta tehtyä muistiota ja teksti on jaoteltu keskustelun teemojen mukaisesti.

On hyvä muistaa, että valmiita ratkaisuja ei kuitenkaan ole kenelläkään antaa tässä muuttuvassa tilanteessa. Sininauhaliitto ei voi linjata toimintapoja tai antaa sitovia ohjeita. Tässä artikkelissa esiteyt toimintavat ja ideat ovat keskustelutilaisuudessa päiväkeskustoimijoiden itsensä esiintuomia toimintatapoja ja ideoita.

Henkilömäärät

  • Asiakastiloja on yhtä monenlaisia kuin päiväkeskuksiakin ja ne asettavat merkittävimmät rajoitukset toiminnan avaamiselle. Sallittu asiakasmäärä riippuu käytettävissä olevista toimitiloista; viranomaisten ohjeistuksia noudatettavista turvaväleistä tulee noudattaa myös päiväkeskuksissa.
  • Konkreettisesti asiakkaiden maksimimäärää pohdittaessa yksi hyväksi havaittu tapa on mennä mittanauhan kanssa asiakastiloihin arvioimaan kuinka monta ihmistä mahtuu ja miten kalusteet pitää asetella turvavälit huomioiden ja pitääkö esimerkiksi osa istumapaikoista poistaa käytöstä viemällä tuolit varastoitavaksi.
  • Kesäaikaan osa toiminnoista saattaa olla mahdollista siirtää ulos.
  • Samalla kun perinteisiä tapoja toimia avataan taas, uusien toimintatapojen kokeiluja voi hyvin jatkaa kasvokkaisten kohtaamisten rinnalla. Konkreettinen esimerkki tällaisesta on puhelinyhteydellä tapahtuva keskustelulinkki.
  • Etukäteen kannattaa pohtia, miten toimitaan, jos tulijoita on enemmän, mitä tiloihin tai ryhmään mahtuu. Esimerkiksi rajataanko aikaa, jonka yksi asiakas voi olla paikalla vai annetaanko etusija seuraavana päivänä niille, jotka eivät edellisenä päivänä mahtuneet. Yhtä oikeaa tapaa ei ole mutta asia kannattaa pohtia etukäteen.

Esimerkkejä päiväkeskustoiminnasta: Päiväkeskuksessa on tarjolla aamupala, mutta ne, jotka eivät mahdu, saavat aamupalan mukaan nyssäkkänä. Iltapäivällä esim. makkaranpaistoreissu, kävelyreissu tai ulkona olemista.  Riskiryhmään kuuluvan asiakaan kontaktointi puhelimitse ja esimerkiksi yksilöajat. Päivätoiminnassa on kehitetty jalkautuvaa työtä, etsivää työtä ja yksilökohtaista puhelinneuvontaa ja näitä on tarkoitus jatkaa myös rajoitusten purun jälkeen.  Asiointiaikojen pituutta pitää rajata, jotta voidaan tarjota palveluita mahdollisimman monelle asiakkaille. Lämpimän ruoan sijasta asiakkaille jaetaan eväspusseja, kahvia ja pientä purtavaa.

Riskiryhmät

THL:n listaus koronaviruksen riskiryhmistä

  • Matalan kynnyksen toiminnassa lähes kaikki asiakkaat saattavat olla riskiryhmäläisiä
  • Päiväkeskustoimijoiden näkemys oli, ettei riskiryhmään kuuluvia voi rajata ulos palveluista kategorisesti, vaan päiväkeskusten vastuulla on tiedottaa riittävästi ja selkeästi asiakkaita ja suositella, että riskiryhmään kuuluvat eivät tulisi paikanpäälle. Ihmisten tulisi itse tehdä valintoja oman riskiryhmänsä mukaisesti ja siksi riittävä tiedottaminen ja tiedon jakaminen on tärkeää. Tiedottamista voisi tehostaa entisestään, silloin jos huomataan jonkun kuuluvan riskiryhmään.
  • Riskiryhmiin kuuluville olisi hyvä voida tarjota myös muita vaihtoehtoja, esimerkiksi yhteydenpitoa ja henkilökohtaisia aikoja käydä tapaamassa, jalkautuvaa työtä, ulkona tapahtuvia tapahtumia.

Siivous ja hygieniatoimet

Työterveyslaitoksen ohjeistuksia siivouksesta tulee noudattaa, ohjeet löydät tästä linkistä: Työterveyslaitoksen siivousohje 

  • Esim. vähintään kerran päivässä tulisi tehdä siivous ja desifiointi. Ovenkahvat ja esim. wc:n käsin kosketeltavat pinnat useammin. Seuraathan tässä viranomaisten ohjeistuksia.
  • Etukäteen olisi hyvä pohtia, siivotaanko itse, joka tarkoittaa lisätyötä asiakastyön oheen. Voisiko resrusseja saada jaettua helpommin esimerkiksi ostamalla siivouspalveluita.
  • Käsienpesupaikkojen ja käsidesin lisääminen olisi hyvä tehdä mahdollisuuksien mukaan eri paikkoihin.
  • Asiakkaiden ohjeistaminen riittävään hygieniaan olisi hyvä miettiä. Aina riittävä käsihygienia ei ole itsestäänselvyys kaikille kävijöille.

Esimerkkejä päiväkeskustoiminnassa: Vähennetään tartuntariskiä eliminoimalla käsistä käteen toiminnot, esimerkiksi biljardin peluun voi kieltää toistaiseksi. Pohdittava myös ulkotoiminnoissa, esim. mölkyssä, olisiko syytä jakaa kertakäyttöhanskoja vai pidättäytyä ko. toiminnasta toistaiseksi.

  • Asiakkaiden ohjeistaminen turvaväleistä, käsihygieniasta ja yskimisestä/aivastamisesta turvallisesti pitää miettiä etukäteen. Kuvalliset ohjeet voivat olla monelle asiakasryhmälle helpommin sisäistettävissä kuin pelkät kirjalliset ohjeet. Kaupoista tutut lattia- ja seinätarrat auttavat hahmottamaan turvaetäisyyksiä hyvin.
  • Erilaisten huonekalujen käyttö ja puhdistus olisi hyvä miettiä etukäteen, Lisäksi huonekalujen materiaaleja olisi hyvä tarkastella etukäteen; miten toimitaan tekstiilipäällysteisten kalusteiden suhteen (siirretäänkö sivuun/peitetäänkö esim. muovilla) vai käytetäänkö vain sellaisia kalusteita, jotka voidaan pyyhkiä huolella.
  • Turvavälien järjestäminen käytännössä helpottuu kun esim. entisen 4-6 asiakkaan sijasta mahdollistetaan vain kahden asiakkaan istuminen saman pöydän ääressä.
  • Turvavälin hahmottaminen voi olla ohjeista huolimatta monelle asiakkaalle hankalaa. Työntekijöiden on varmistettava, että turvavälit säilyvät.
  • On hyvä huomata, että myös asiakas voi haluta maskin esimerkiksi kadulle jalkautuessa ja sairastuneelle asiakkaalle palveluohjausta. Kadulle kun on jalkauduttu niin asiakas on halunnut maskin (esim. sairastuneen asiakkaan palveluohjaus)

Esimerkkejä päiväkeskustoiminnasta: Monet toimijat pyrkivät tarjoamaan myös avaamisen jälkeen mahdollisuuden saada edelleen tukea etänä, niin kuin viime kuukausina on tarjottu. Samoin myös noutoruokaa saa edelleen avaamisen jälkeen. Tämä vähentää myös tilojen “kuormitusta”. Toiset ottavat käyttöön myös kertakäyttöastiat, selkeät asiakas-wc tilat, eivät toteuta “kädestä-käteen” toimintoja sekä henkilökunta ja kävijät pitävät maskeja sisätiloissa.

Henkilöstön suojautuminen ja suojaaminen

  • Jokaisen toimijan on huomattava, että työturvallisuuslain työnantajalle asettamat velvollisuudet ovat yhtälailla voimassa, kuin normaalitilanteessa. Lisäksi lain edellyttämä vaarojen arviointi on todennäköisesti päivitettävä, sillä jos arviointi on tehty ennen koronaa, se ei ole luultavasti riittävästi ajan tasalla. Vaarojen arvioinnissa on aiheellista konsultoida työterveyshuoltoa matalalla kynnyksellä.
  • Päihtymys on haasteena asiakastyössä. Työntekijöiden vastuu korostuu päihtyneiden asiakkaiden kanssa.
  • Asiakastyön vaarallisuudesta ei ole kuin yleispäteviä ohjeita tällä hetkellä. Työturvallisuuslain asettamat velvollisuudet huomioiden asiakastyötä tekevien työntekijöiden sairastumisriskiä pitää vähentää eri toimin mm. suu-nenäsuojaimin, plexein, suojakäsinein.

Asumisyksiköitä koskien STM on tehnyt päätöksen koskien suojamaskien käyttöä. Vastaavaa päätöstä ei ainakaan toistaiseksi ole tehty päiväkeskuksia koskien, mutta päätöksestä voi hakea suuntaa sille, miten omissa toiminnoissa olisi syytä menetellä. Asumispalveluissa on henkilöstön käytettävä suojamaskia 30.6. saakka. STM:n päätös asumisyksiköille suu- ja nenämaskien käytöstä.

  • Etukäteen olisi hyvä miettiä tilanne, jos joku tai jotkut henkilökunnasta sairastuu. Kannattaisiko esimerkiksi vuorotella kasvokkaisen työn aloittamista vaikka niin, että vain osa tiimistä aloittaa ensin ja muut myöhemmin ja koko henkilökunta ei ole koskaan paikalla samanaikaisesti.
  • Henkilökunnan työtilojen riittävyys olisi syytä pohtia etukäteen, esim. kuinka monta henkilöä voi olla samaan aikaan samoissa työtiloissa nykyisillä turvaväliohjeistuksilla.
  • Myös työmatkakulkemiseen liittyvät riskit olisi hyvä miettiä etukäteen. Liikkuminen työpaikan ja kodin välillä jos jokainen käyttää julkisia, lisää tartuntavaaraa.  Tartuntariski on olemassa erityisesti pääkaupunkiseudulla ja julkisilla liikennevälineillä kuljettaessa.

Ruokailun järjestäminen

  • Ruokajakoa varten tehty, tulostettava ja kuvallinen “Turvallinen ruokajakelu” ohje sekä paljon muita linkkejä korona-teemaan löytyy ruoka-apu.fi/korona -sivulta.
  • Henkilökunnan rooli korostuu ruokaa jakaessa ja saattaa vaatia lisäresursseja ruokailun järjestämiseen verrattuna normaaliin tilaan.
  • Maustepurkkien, ruokailuvälineiden ja vastaavien käyttö on otettava huomioon varsinaisen ruokatarjoilun lisäksi.
  • Jos ruoka on maksullista, olisi hyvä miettiä rahastus etukäteen. Osa toimijoista on käyttänyt ruokalippuja, jos asiakas on halunnut maksaa ruokailuja jo esim. viikoksi tai pidemmäksi eteenpäin. Haasteena on, jos/kun rahasta on tiukkaa. Asiakasohjeistukseen voi laittaa, että mieluiten tasaraha mukana. Myös vaihtorahojen pitäminen eri astiassa on suositeltavaa.
  • Ruokailutilaisuuksissa pöytiintarjoilu vähentää turhia kontakteja.
  • Monet toimijat ovat jakaneet eväspussit mukaan asiakkaille paikanpäällä tapahtuvan ruokailun sijasta
  • Monet toimijat ovat siirtyneet tarjoamaan kahvin paikan päällä kertakäyttöastioista

Esimerkki päiväkeskustoiminnasta: Tarjoilupisteelle asennetaan suojapleksit, joiden takaa ruoat tarjotaan valmiiksi lautaselle. Ei kertakäyttöastioita ruokailussa, sillä pahviset ruoka-lautaset aiheuttavat riskejä kuuman ruuan kaatumisesta jne. Henkilökuntaa lisätään ruokailutilanteen sujuvuuden lisäämiseksi.  Kahvikupit ovat kuitenkin kertakäyttöiset.

Muut kysymykset ja huomiot

  • Ennen palveluiden avaamista voi järjestää ”kenraaliharjoituksen” eli kulkea tiloissa asiakkaan roolissa. Asiakkaan näkökulmasta voi huomata helposti sellaisia asioita, jotka työntekijänä asiaa suunnitellessa on jäänyt huomiotta.
  • Palveluihin tuleminen on tähän saakka ollut anonyymiä mutta tautiketjujen jäljittämiseksi on kaikkien toimijoiden syytä pitää kirjaa henkilöistä, jotka tiloissa ovat käyneet.
  • Jos järjestössä kaivataan tukea digitaaliseen työskentelykulttuuriin siirtymisessä, Teamsin käytössä tai vaikka jaetun kalenterin käyttöönotossa, niin Savumerkeistä lisättyyn todellisuuteen -hanke on tukenanne. Otathan yhteyttä :https://ymca.fi/yhteistyo/savumerkeista-lisattyyn-todellisuuteen/
  • Jos päiväkeskuksessa suunnitellaan poikkeuksellisesti asiakkaiden tietojen keräämistä mahdollista tartuntaketjujen jäljittämistä varten, tulee henkilötietojen käsittely suunnitella normaalisti! On huomattava, että tartuntaketjujen selvitystyö kuuluu kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille! Päiväkeskustoimijoiden ei tule alkaa selvittämään tartuntaketjuja itse vaan luovuttaa kävijöiden tiedot lääkärille tarvittaessa! Tarvittaessa Sininauhaliiton jäsenyhteisöt voivat pyytää apua henkilötietojen käsittelyä koskien liiton lakimieheltä Saija Selkälältä (saija.selkala@sininauha.fi).

Tilaisuuden lopuksi tehdyn kyselyn perusteella päiväkeskustoimijat toivoivat kesäkuussa uutta keskustelutilaisuutta, kun ensimmäisiä kokemuksia korona-aikana toimimisesta päiväkeskuksissa on saatu.

Seuraava tilaisuus on 16.6., ilmoittaudu tästä!
Tervetuloa mukaan ja kiitokset osallistujille! Yhdessä tästä selvitään.

Lisätietoja

Heidi Eriksson
järjestösuunnittelija
heidi.eriksson@sininauha.fi
puh. 050 359 3846

Saija Selkälä
lakimies
saija.selkala@sininauha.fi
puh. 044 718 4359

Piia Niilola
projektipäällikkö
Digiosallisuutta asunnottomille -hanke
piia.niilola@sininauha.fi
puh. 050 428 61 06

Ajankohtaisest viranomaisohjeistukset sekä määräykset löydät heidän omilta sivuiltaan.

Alla olevista linkeistä löydät lisätietoja:

Aluehallintovirasto – usein kysytyt kysymykset, Koronavirus

THL:n ja OKM:n ohje koronavirustartuntojen ehkäisemisestä yleisötilaisuuksien ja yleisten kokoontumisten yhteydessä sekä julkisten tilojen käytössä

Yleisohjeet asiointiapuun

Ruokajako-ohjeet

Ruokaviraston infosivut koronaviruksesta

Ruokaviraston ohje: Koronavirus COVID-19 ja EU:n ruoka-avun järjestäminen poikkeusoloissa

EU-ruoka-apu yhteisön vähävaraisimmille

STM:n ohje riskiryhmiin kuuluvien työntekijöiden suojelemisesta

Ohjeita työpaikoille koronavirusepidemian ehkäisyyn

Työterveyslaitoksen toimintaohje työnantajille koronavirusepidemiaan varautumiseksi

Työterveyslaitoksen ohje koskien siivousta

Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät

YAMCA – Savumerkeistä lisättyyn todellisuuteen. Tukea järjestöille digiloikan äärellä.