Myötätuntokin voi uuvuttaa - puhetta ammattilaisten uupumuksesta Naisten päihdetyön päivillä

Kun sosiaali- ja terveysalan ammattilainen tuntee olonsa asiakkaita kohdatessaan raskaaksi ja surulliseksi, hän saattaa tuntea myötätuntouupumusta. Silloin auttaja ottaa kannettavakseen autettavan tarinan.
JAA

Helepompi hengittää – jos ottaas apua vastahan! Seinäjoella pidettyjen Naisten päihdetyön päivien otsikko puhuttaa tällä kertaa suoraan ammattilaista. Mitä jos kuuntelisit itseäsi välillä, työntekijä?

IMG_2932.JPG

– Ajatelkaa nyt vain itseänne. Te olette oppineet ajattelemaan aina ensin asiakkaita. Työntekijöiltä kysytään työpaikoilla valitettavan harvoin mitä heille kuuluu, psykoterapeutti ja työnohjaaja Leena Nissinen sanoo salilliselle päihdetyötä tekeviä ammattilaisia ja kokemusasiantuntijoita.

Nissinen tunnetaan yhtenä myötätuntouupumuksesta puhumisen pioneereista Suomessa. Aihe alkoi kiinnostaa Nissistä, kun hän opiskeli työnohjaajaksi.

– Myötätuntouupumus on mielestäni nimenomaan työhön liittyvä oire ja esiintyy usein yhteisöllisesti.

Myötätuntouupunut on toivoton

Myötätuntouupumus (engl. compassion fatigue) havaittiin tutkittaessa Vietnamin sodan veteraanien hoitoa. Kävi ilmi, että posttraumaattisia oireita ei ollut ainoastaan veteraaneilla vaan myös heidän perheenjäsenillään ja jopa perheitä auttaneilla ammattilaisilla.

Myötätuntouupumusta koetaan tyypillisimmin ihmissuhdeammateissa. Sekä inhimillinen suru että ilo voivat kuormittaa ihmistä henkisesti, mikäli niitä kohtaa päivittäin.

– Jos työntekijä huomaa tuntevansa uhreille tyypillisiä neuvottomuuden, avuttomuuden tai tyhjyyden tunteita, voi pysähtyä miettimään ovatko asiakkaan tunteet siirtyneet itselle.

Myötätuntouupumus oireilee sekä henkisenä että ruumiillisena jännittyneisyytenä. Maailma alkaa näyttää uhkaavalta ja oma ammatillinen osaaminen riittämättömältä. Toivottomuus valtaa mielen. Poissaolot ja työtehtävien välttely lisääntyvät, työntekijästä saattaa tulla myös kyyninen ja kontrolloiva.

– Työntekijä alkaa muokata todellisuuttaan, jotta kestäisi sen – hän torjuu asioita ja ihmisiä. Kyyninen työntekijä ottaa työhönsä hällä väliä -asenteen. Asiakkaat voivat tuntua sietämättömiltä.

Myötätuntouupumus on yhteisöllinen ilmiö

Nissinen korostaa, että myötätuntouupumus koskettaa aina koko työyhteisöä. Se vaikuttaa työntekijöiden keskinäiseen luottamukseen ja kunnioitukseen.

Mutta miksi autettavan ajatukset siirtyvät auttajaan? Eikö ammattilaisen pitäisi osata suojata itseään?

– Näin voi käydä esimerkiksi siksi, että autettavan tarina on hyvin lähellä työntekijän omaa elämäntarinaa. Silloin olisi tärkeää tiedostaa omat tunteet ja varautua niihin. Tarinat itsessään eivät kuormita, vaan työntekijässä tapahtuvat kielteiset muutokset kokevana ihmisenä

Työyhteisössä myötätuntouupumusta voidaan pitää loitolla, kun panostetaan työn hyvään suunnitteluun ja resursointiin sekä työntekijöiden tukemiseen.

–  Kelakorvausten takia sairauslomatodistukseen kirjoitetaan aina diagnoosiksi masennus, vaikka kyse olisi työuupumuksesta. Ei ajatella ollenkaan minkälainen yhteisö tuottaa uupumusta, vaan laitetaan kaikki yhden työntekijän masennuksen piikkiin.

Myötätunto ei ole pahasta

Vaikka myötätunnon kokemukset voivat kuormittaa, ovat ne itse asiassa oleellinen osa ihmissuhdetyössä työskentelevän ammatillisuutta. Tutkimuksissa on todettu, että autetuksi tulemisen tunne syntyy työntekijän myötätuntoisista viesteistä vuorovaikutuksessa.

– Kun empatia on hetkellistä, se on juuri sitä, mitä asiakas tarvitsee. Ydin on kuitenkin siinä, että ammattilainen muistaa, ettei tarina ole hänen omansa. Tulee ottaa etäisyyttä.

Myötätunto tuo mielekkyyttä myös sitä ilmaisevalle työntekijälle.

–  Myötätuntoinen vuorovaikutus vahvistaa työntekijän positiivisia ajatuksia työn mielekkyydestä. Hyvät kohtaamiset ovat työmotivaation lisääjiä.

Täältä löydät Leena Nissisen luentomateriaalit Naisten päihdetyön päivillä.