Lakiluonnoksen mukaan maakunnalla olisi velvollisuus tarjota henkilökohtaista budjettia ”iäkkäille ja vammaisille henkilöille, joilla on pitkäaikaista, jatkuvaa ja laaja-alaista eli useita erilaisia palvelujen, tuen ja avun tarvetta ja jotka pystyvät joko itse tai tuettuna suunnittelemaan oman palvelukokonaisuutensa”. (Kuntalehti 13.1.2017)
Niin ammattilaiset kuin vapaaehtoiset ja kokemusasiantuntijat miettivät kuka tekee, mitä tekee ja missä tekee.
Tämä mietityttää tietenkin myös Sininauhaliitossa ja sen jäsenyhteisöissä. Olemmeko myös me sote-palvelujen toteuttajia ja teemmekö henkilökohtaisia budjetteja asiakkaillemme? Autammeko ihmisiä valitsemaan heidän tarpeisiinsa parhaiten sopivia palveluja tai palveluseteleitä?
Syntyykö Soten myötä uusi ammatti?
Keskusteluissa on pohdittu, ketkä voivat toimia asiakkaan tukena tai avustajana henkilökohtaisen budjetin laatimisessa. On ehdotettu sosiaalityöntekijää, asiakkaan läheistä, kokemusasiantuntijaa ja hoiva-avustajaa.
Onko sosiaali- ja terveysalalle syntymässä uusi ammatti: henkilökohtaisen budjetoinnin avustaja, HB-avustaja?
Olen toiminut sosiaali- ja terveysalan ammatillisena opettajana ja opettanut myös hoiva-avustajan koulutuksessa useita opiskelijaryhmiä. Mielestäni hoiva-avustajan koulutus antaa juuri oikeanlaiset valmiudet toimia asiakkaan apuna henkilökohtaisen budjetin tekemisessä.
Hoiva-avustajan koulutus kestää noin vuoden. Opiskelija suorittaa lähihoitajan tutkinnosta kaksi pakollista tutkinnon osaa: kasvun tukemisen ja ohjauksen sekä kuntoutumisen tukemisen jaksot. Lisäksi opiskelija suorittaa osan koti- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnosta, joka on nimeltään asiointipalvelut ja erityisryhmien avustaminen.
Kokemusasiantuntijat HB-avustajiksi
Eräässä kaupungissa kokemusasiantuntijoita koulutetaan jo nyt toimimaan henkilökohtaisen budjetoinnin avustajina. Monilla kokemusasiantuntijoilla on paljon tärkeää käytännön tietoa ja asiantuntemusta, jota voidaan vielä koulutuksella täydentää. Tämä kokeilu on kuitenkin niin alussa, että sen kustannukset ja HB-avustajan palkkio tai palkka-asia ovat vielä täysin auki.
Mitä sitten edellytetään kokemusasiantuntijalta, joka voisi toimia henkilökohtaisen budjetin laatijana toiselle ihmiselle?
Kokemusasiantuntijan oman, henkilökohtaisen kokemuksen lisäksi tarvitaan hyvä perehdytys ja koulutusta vaitiolovelvollisuudesta, salassa pitämisestä ja yksityisyyden suojasta. Entä pitäisikö henkilökohtaisen budjetin laatijoista tehdä myös hallinnollinen virkapäätös vai riittäisikö pelkkä ilmoitus? Kuka tekee tuon päätöksen ja entä sitten, jos asiakkaan ja kokemusasiantuntijan kesken tulee erimielisyyttä? Miten silloin toimitaan? Paljon on vielä kysymyksiä, joihin ei ole vastauksia.
Palveluohjauksen ja henkilökohtaisen budjetoinnin koulutus järjestöissä
Hoiva-avustajan koulutus on hyvä vaihtoehto myös järjestöille, jotka haluavat kouluttaa henkilökuntaansa ja kokemusasiantuntijoitaan toimimaan uudessa ammatissa, henkilökohtaisen budjetoinnin avustajina.
Sininauhaliiton jäsenjärjestöissä tulisikin aloittaa palveluohjauksen ja henkilökohtaisen budjetoinnin koulutus niin järjestöissä toimiville alan ammattilaisille kuin kokemusasiantuntijoillekin.
Olisiko tässä myös keino työllistää työttömiä kokemusasiantuntijoita koulutuksen kautta takaisin työelämään?
Näihin kysymyksiin emme vielä tiedä vastauksia. Sen kuitenkin jo tiedän, että sekä jäsenjärjestöjen että Sininauhaliiton kannattaa osallistua sote-uudistukseen jo nyt – suunnittelu- ja kokeiluvaiheessa.
Ota yhteyttä, jos jokin mietityttää!
Sirpa Pöllönen
sosionomi YAMK, työnohjaaja, opettaja
koordinaattori / Sininauhaliitto
sirpa.pollonen@sininauha.fi