Ohita valikko
Tytöllä kuulokkeet päässä ja hän katsoo yläviistoon.

Restart-raportti: videopelaamiseen hakee apua useammin kolmekymppinen kuin teini

Videopelaamisen ongelmat eivät ole vain nuorten juttu. Peliongelmiin apua hakevien keski-ikä on lähes 30 vuotta, eli odotettua korkeampi. Tiedot selviävät Sininauhaliiton Restart-hankkeen kesäkuun lopulla julkaistusta loppuraportista.
JAA

Sininauhaliiton hallinnoiman Restart-kehittämishankkeen raportti julkaistiin kesäkuussa 2023. Hankkeessa selvitettiin tietokone-, konsoli- ja mobiilipelaamisen ongelmia.

Hankkeen tulosten mukaan oletettua vanhemmat ihmiset pitävät digipelaamistaan ongelmallisena. Vain joka neljäs apua hakeneista oli 18–25-vuotias, ja jopa 65 prosenttia 26–41-vuotiaita. Tämä ei tule Restartin projektipäällikkö Sanni Behmille yllätyksenä. Hänen mukaansa arjen sujuvuutta haittaavat elämäntavat kehittyvät varsin hitaasti.

”Itsenäistymisen elämänvaihe altistaa ongelmallisten pelitapojen kehittymiselle. Peliin voi helposti paeta omia huolia, tunteita ja stressaavia elämäntilanteita. Toistuva pakeneminen arjen todellisuudesta johtaa elämää haittaavaksi peliongelmaksi keskimäärin yhdeksän vuoden kuluessa,” Behm sanoo.

Tuloksista käy ilmi myös, että ajankäytön lisäksi pelaajat kokevat ongelmallisiksi pelaamisen vaikutukset ihmissuhteisiin sekä työhön tai opiskeluun.

Yhdeksän kymmenestä peliongelmaan apua hakeneesta on mies.

Restart kartoittaa peliongelmia tarjoamalla niihin tukea

Restart-ohjelmassa muutos lähtee itsestä. Osallistuja saa tueksi verkkokurssin ja oman valmentajan. Ohjelma ei tähtää pelaamisen loppumiseen, jollei osallistuja itse niin halua.

”Usein lähtötilanne on, että pelaamisessa on jotain hyvää ja jotain ongelmallista ja jälkimmäiseen pyritään vaikuttamaan. Joskus muutoksen tarve löytyy pelaamisen ulkopuolelta,” Sanni Behm toteaa.

Maksuton Restart-ohjelma on tarkoitettu täysi-ikäisille tietokone-, mobiili- ja konsolipelejä pelaaville ja kestää noin kahdeksan viikkoa. Osallistua voi nimimerkillä ja mistä päin Suomea tahansa.

Pelaamisen lopettaminen ei ole ainoa ratkaisu peliongelmiin aikuisuudessakaan. Raportin mukaan Restartiin osallistuneista vain 8,5 % päätti lopettaa pelaamisen kokonaan. Osallistujien ongelmallinen pelaaminen, riippuvuusoireet, netinkäytön ongelmat sekä ongelmat psyykkisessä ja sosiaalisessa toimintakyvyssä vähenivät kuitenkin merkittävästi Restart-ohjelmaan osallistumisen myötä.

Restart-ohjelma jatkuu

Restart on ensimmäinen videopelaamisen ongelmiin keskittyvä Peluurin palvelu ja yksi harvoista Suomessa. Se kehitettiin STEA:n  rahoittamassa Sininauhaliiton kehittämishankkeessa vuosina 2019–2022. Sininauhaliitto on Peluurin taustaorganisaatio. Restart sai rahoitusta kehittämishankkeen päätyttyä.Restart-ohjelma jatkaa toimintaansa osana Peluuria.

Faktoja Restart-raportista:

  • Apua videopelaamiseen liittyviin ongelmiin hakevien keski-ikä oli odotettua korkeampi, peräti 29,7 vuotta. Avun hakemisen hetkellä peliongelma oli kestänyt arviolta yhdeksän vuotta.
  • Pelaaminen vaikuttaa olevan erityisesti miehille tapa yrittää säädellä paineita. 84 prosenttia apua hakeneista oli miehiä.
  • Pelaamiseen kuluvan ajan lisäksi ongelmallisena koettiin pelaamisen vaikutukset ihmissuhteisiin ja työhön tai opiskeluun. Yli puolet hakijoista oli parisuhteessa. Hakijoita oli sekä työelämässä (38 %), opiskelijoina (35 %) että työelämän ulkopuolella (23 %).
  • Videopeleihin kuluva raha aiheutti ongelmia 28 prosentille avun hakijoista. Yleisin ongelmallisen rahankäytön kohde olivat pelien sisäiset ostot, kuten lootboxit.

Lue lisää ja lataa 20.6.23 julkaistu Restart-raportti (pdf)