Omaisten hyvinvointi on alentunut ja he jäävät usein yksin vaikeissa elämäntilanteissaan. Tämä ilmenee kyselytutkimuksesta, jossa tarkasteltiin Sininauhaliiton verkkosivujen kautta tavoitettujen omaisten hyvinvointia ja sitä tukevia ja kuormittavia tekijöitä.
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimushanke kyseli omaisten kokemuksia päihde- ja mielenterveysjärjestöjen verkkosivujen kautta syksyllä 2019. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 363 omaista ja Sininauhaliiton verkkosivujen kautta kyselyyn saatiin 45 vastausta. Valtaosa vastaajista oli vasta hakemassa tietoa Sininauhaliiton toiminnasta, joten tulokset kertovat elämäntilanteista, joissa järjestön puoleen käännytään läheisen ihmisen ongelmallisen päihteidenkäytön takia.
Läheisten ongelmat monimutkaisia ja pitkittyneitä
Reilulla puolella Sininauhaliiton vastaajista ongelman omaava läheinen oli puoliso tai entinen puoliso, joka neljännellä oma lapsi ja 13 prosentilla äiti tai isä. Vastaajista lähes kaikki olivat naisia, he olivat keskimäärin 45-vuotiaita ja pääosin mukana työelämässä.
Ongelmat perheissä olivat monin tavoin vyyhtiytyneitä.
Kolmannes vastaajista asui yhdessä ongelman omaavan läheisensä kanssa. Kaikkiaan yhteydenpito oli tiivistä, sillä joka toinen vastaaja oli yhteydessä läheiseensä päivittäin. Vain muutamissa tapauksissa yhteys läheiseen oli täysin katkennut.
Ongelmat perheissä olivat monin tavoin vyyhtiytyneitä. Yli kolmannes vastaajista ilmoitti läheisellään olevan päihdeongelman lisäksi mielenterveysongelma.
Läheisillä oli lisäksi monia muita vaikeuksia – rahapeliongelmia, itsetuhoisuutta, aggressiivisuutta, rikollisuutta ja vankilajaksoja, asunnottomuutta, talousvaikeuksia, työttömyyttä. Ongelmat olivat usein pitkittyneet. Yli puolella läheisistä päihdeongelma oli kestänyt yli kymmenen vuotta.
Omaisten hyvinvointi merkittävästi alentunut
Kyselyssä hyvinvointia tarkasteltiin positiivisen mielen hyvinvoinnin kautta. Sillä tarkoitetaan muun muassa elämänhallinnan tunnetta, toiveikkuutta ja kykyä kohdata vastoinkäymisiä.
Sininauhaliiton vastaajien oli erityisen vaikeaa rentoutua.
Käytetty mittari osoitti, että Sininauhaliiton vastaajien oli erityisen vaikeaa rentoutua ja käsitellä elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia, säilyttää tulevaisuuden toivo läheistä koskevan huolen keskellä sekä kokea toimivansa hyödyllisellä tavalla arjessa. Myös arjen toimintakyky oli alentunut. Joka toinen vastaaja koki päivittäisistä toimista (työ, kotityöt, harrastukset ym.) selviytymisen vaikeaksi.
Omaisilla tiedetään olevan keskimääräistä suurempi riski sairastua itse mielenterveyden häiriöihin. Sininauhaliiton vastaajista lähes joka toisella oli itsellään nyt tai aiemmin elämässä mielenterveysongelma. Päihdeongelmat olivat heidän keskuudessaan vähäisiä. Huomionarvoista on, että Sininauhaliiton toiminnasta apua hakevien hyvinvointi oli tarkastelluilla mittareilla merkittävästi alhaisempi verrattuna tutkimushankkeessa kerättyyn laajempaan aineistoon.
Sininauhaliiton vastaajista lähes joka toisella oli itsellään nyt tai aiemmin elämässä mielenterveysongelma.
Läheisen tilanne kuormittikin vastaajia monin tavoin. Se aiheutti häpeän ja syyllisyyden tunteita, rajoitti vapaa-ajan viettoa ja typisti sosiaalisia suhteita. Parisuhdeongelmia se aiheutti ei vain puolisojen välille, vaan vanhemman päihdeongelma heijastui lapsen parisuhteeseen, lapsen ongelma vanhempien parisuhteeseen.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös myönteisiä asioita, joita läheisen tukeminen voi tuoda elämään. Läheisen vakava päihdeongelma teki palkitsevien kokemusten löytämisen vaikeammaksi verrattuna tilanteeseen, jossa läheisellä oli pääosin tai vain mielenterveyden ongelma.
Sininauhaliiton vastaajien keskuudessa myönteiset kokemukset olivat vähäisiä.
Vain joka kymmenes Sininauhaliiton vastaaja koki saaneensa ainakin ajoittain arvostusta roolissaan.
Omaisten hyvinvointia vahvistaa tutkimusten mukaan tunne siitä, että ympäristö arvostaa tapaa, jolla hän tukee perheenjäsentään. Vain joka kymmenes Sininauhaliiton vastaaja koki saaneensa ainakin ajoittain arvostusta roolissaan. Yhtä harva oli kokenut, että läheisen tilanne oli tuonut elämään merkityksellisyyttä, vahvistanut perheenjäsenten välisiä suhteita ja antanut mahdollisuuden olla hyödyksi ja avuksi toiselle ihmiselle.
Läheisen saamat palvelut tukevat omaisten hyvinvointia
Omaisten mielen hyvinvointi oli parempi, jos läheinen sai ongelmaansa tarvitsemansa hoidon ja palvelut. Sininauhaliiton vastaajilla näin oli keskimääräistä harvemmin. Vain viidennes läheisistä oli päihde- tai mielenterveyspalvelujen piirissä. Omainen oli usein perheenjäsenelleen ainoa tuki. Tämä kertonee myös siitä, miksi järjestön verkkosivuille oli hakeuduttu. Kolmannes vastaajista toivoi saavansa järjestöstä apua ei vain itselleen vaan myös läheiselleen.
Vastaajista 80 prosenttia ei saanut hoitotaholta lainkaan tietoa läheisensä tilanteesta.
Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan läheisensä saamia palveluja. Pääosin palvelut arvioitiin erittäin (60 %) tai melko (20%) riittämättömiksi. Yhteys läheisen hoitotahoon ei myöskään toiminut toivotulla tavalla. Vastaajista 80 prosenttia ei saanut hoitotaholta lainkaan tietoa läheisensä tilanteesta. Toimiva yhteys hoitotahoon on todettu tärkeäksi omaisten jaksamiselle.
Tuki monelta taholta tärkeää jaksamiselle
Erityisesti asioiden jakaminen ystävien ja sukulaisten kanssa tuki tutkimuksen mukaan omaisten mielen hyvinvointia. Sininauhaliiton vastaajista noin 60 prosenttia ilmoitti ystävien ja sukulaisten olleen tukenaan usein tai toisinaan viime kuukausina.
Vain neljännes vastaajista oli esimerkiksi saanut sosiaalityöntekijöiltä tai terveydenhoidon työntekijöiltä hyödyllistä tietoa läheisensä ongelmasta.
Kolmannes oli jäänyt lähes täysin vaille tällaista tukea. Ammattilaisilta oli saatu apua tätäkin harvemmin. Vain neljännes vastaajista oli esimerkiksi saanut sosiaalityöntekijöiltä tai terveydenhoidon työntekijöiltä hyödyllistä tietoa läheisensä ongelmasta.
Kolmannes vastaajista esimerkiksi ilmoitti, että ystävät tai sukulaiset olivat sanoneet läheisestä ikäviä tai erimielisyyksiä aiheuttaneita asioita
Lähipiirin asenne voi olla myös kielteinen ja leimaava, mikä oli Sininauhaliiton vastaajien keskuudessa melko yleinen kokemus. Kolmannes vastaajista esimerkiksi ilmoitti, että ystävät tai sukulaiset olivat sanoneet läheisestä ikäviä tai erimielisyyksiä aiheuttaneita asioita usein tai toisinaan viime kuukausina. Stigman kokemus rapautti merkittävästi omaisen mielen hyvinvointia.
Tuen muodot myös kasautuivat. Avoimuus lähipiirille elämäntilanteesta edesauttoi ammatillisen avun piiriin hakeutumista. Jos läheinen oli mielenterveys- tai päihdepalvelujen piirissä, sai omainenkin todennäköisemmin tukea sosiaali- ja terveyspalveluista. Yksin ei kannata jäädä.
Lue lisää Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelmasta (MIPA 2.0): www.a-klinikkasaatio.fi/mipa
Teksti: Sari Jurvansuu
Lisätietoja: Tutkija Sari Jurvansuu sari.jurvansuu@a-klinikka.fi (046) 921 0804