Hallitus esittää, että kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalle voi ostaa yksilökohtaista tukea yksityisiltä palvelun tarjoajilta tai elinkeinoharjoittajalta. Lain tulkinta ei saa johtaa siihen, että palveluja hankitaan jatkossa vain yrityksiltä.
Hallituksen esityksen mukaan kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuu pysyy kunnilla tai kuntayhtymillä ja nämä voivat itsenäisesti päättää kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä. Kuntouttavan työtoiminnan voi hankkia kaikilta muilta toimijoilta, paitsi yrityksiltä.
Näiltä osin lain peruslähtökohta on Sininauhaliiton mielestä kannatettava. Muutamaan asiaan tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota:
1) Sote- ja maakuntauudistuksen järjestämisvastuuta ei ole otettu huomioon
Sote- ja maakuntauudistuksen lakiesitysten mukaan kuntouttava työtoiminta tulee siirtymään maakunnan järjestämisvastuun piiriin. Lakiesityksessä ei ole otettu huomioon tätä.
2) Lain tulkinta ei saa johtaa palveluiden ostamiseen vain yrityksiltä – kolmas sektori vahvemmin mukaan
Lakiehdotuksessa esitetään, että kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalle voi ostaa yksilökohtaista tukea yksityisiltä palvelun tarjoajilta tai elinkeinoharjoittajalta. Lain tulkinta ei saa johtaa siihen, että näitä palveluja hankitaan jatkossa vain yrityksiltä.
Kolmannen sektorin toimijoilla, erilaisilla säätiöillä ja yhdistyksillä, on runsaasti kokemusta ja osaamista kuntouttavan työtoiminnan toteuttamisesta ja asiakkaiden tukemisesta ja ohjaamisesta. Etenkin kaikkein vaikeimmin työllistyvien tukemisessa kolmas sektori kantaa tälläkin hetkellä suurta vastuuta.
Myön monien Sininauhaliiton jäsenyhteisöjen toiminta on rakentunut kuntouttavan työtoiminnan ympärille. Jäsenyhteisöjen toimintaedellytykset heikkenevät merkittävästi ja ovat vaarassa lakata kokonaan, jos kuntouttavan työtoiminnan toteuttamiseen kohdennetut varat ohjautuvat jatkossa tukea ja ohjausta tarjoaville yksityisille toimijoille.
Osalla kolmannen sektorin toimijoista puitteet ja osaaminen palveluntuottamiseen on jo olemassa. Osa taas on osallistunut kuntouttavan työtoiminnan toteuttamiseen näihin päiviin asti, mutta niiltä puuttuu palvelutuotanto-osaaminen. Jos ne putoavat pois kuntouttavan työtoiminnan tuottamisesta, kaventuvat myös heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten mahdollisuudet.
Järjestöjen ja säätiöiden mahdollisuudet tuottaa kuntouttavaa työtoimintaa tulisi huomioida vahvemmin lakiehdotuksessa. Sininauhaliitto on valmis laajentamaan palveluntuottamista yleishyödyllisten yhteisöjen omistamien yhteiskunnallisten yritysten piiriin.
3) Kuntouttavaa työtoimintaa ei tule säästösyistä kohdentaa niille, jotka eivät sitä tarvitse
Lakiehdotuksessa tarkennetaan, että kuntouttavaa työtoimintaa kohdennetaan niille, jotka eivät kykene osallistumaan julkisiin työvoima- tai yrityspalveluihin tai työhön. Tämä tarkennus on hyvä. Nykyisellään kuntouttavaan työtoimintaan ohjataan kuntien työmarkkinatuen maksuosuuksien välttämiseksi niitäkin, jotka eivät palvelua ensisijaisesti tarvitse.
Samalla kunnat tulisi mielestämme velvoittaa kirjaamaan suunnitelmaan se, miksi asiakkaalle ei ole voitu tarjota työtä tai julkisia työvoimapalveluita.
4) Lakiin lisättävä sosiaalisten vaikutusten arviointi
Lakiehdotuksessa olevat erilaiset elämänhallintaa ja työ- ja toimintakykyä edistävät palvelut osana kuntouttavaa työtoimintaa ovat hyvä asia. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvilla ihmisillä on elämässään usein monenlaisia haasteita, sairastavuutta ja sosiaalisia ongelmia. Lakiin tulisikin lisätä työllistämisvaikutusten lisäksi sosiaalisten vaikutusten arviointi.