Sininauhaliitto toivoo selkeyttä "kolmannen sektorin" toimijoiden määrittelyyn

JAA

Sininauhaliitto toteaa  että kolmas sektori määritellään liian laajana, yhtenä massana uudessa “Järjestöt maakunnan tukena” -oppaassa. Luonnosvaiheessa olevan oppaan on tarkoitus toimia suunnannäyttäjänä maakuntien ja järjestöjen yhteistyöhön. 

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelusta ja toimeenpanosta vastaaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille sekä järjestötoimijoille on tekeillä Järjestöt maakunnan tukena -niminen opas. Taustalla on Tuija Braxin tekemä arviointi järjestöjen ja muun kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksista uudessa sosiaali- ja terveydenhuollon mallissa.

Oppaassa esitellään lyhyesti kansalaistoiminnan monet muodot ja mahdollisuudet maakunnan ja kunnan näkökulmasta sekä esitellään malleja kumppanuuksien rakentamiseen maakunnan/kunnan ja kansalaistoiminnan välillä. Opas sisältää myös suosituksia maakuntavalmistelijoille.

Sininauhaliitolla on oppaan luonnokseen muutamia parannusehdotuksia, jotka se toimitti oppaan toimituskunnalle. Seuraavassa ne kiteytetysti:

  1. Oppaan luonnoksessa määritellään kansalaisyhteiskunta ja kolmas sektori seuraavasti: Kolmas sektori käsittää yhdistykset, järjestöt, puolueet, uskonnolliset yhteisöt, ammattiyhdistykset, uusosuuskunnat ja säätiöt. 
Kolmas sektori määritellään tässä liian laajana, yhtenä massana. Kaikki edellä mainitut toimijat eivät perinteisesti ole olleet kolmannen sektorin toimijoita. 

 

Kolmannen sektorin toimintaa luonnehtii yleishyödyllisyys ja autonomisuus, voittoa tavoittelemattomuus, yhteisöllisyys, solidaarisuus ja eettisyys, vapaaehtoisuus ja kansalaisten aktiivisuus. Kansalaisjärjestöjen toiminnan tavoitteet ja toimintatavat nousevat toimijoista itsestään.

Sininauhaliitto ehdottaa, että toimijat luokitellaan uudelleen kolmeen ryhmään (yhdistykset ja järjestöt; puolueet, uskonnolliset yhteisöt ja ammattiyhdistykset; uusosuuskunnat ja säätiöt).  Sininauhaliitto ehdottaa, että kaikille näille eri toimijoille tulee laatia tulevaan sote- ja maakuntauudistukseen oma, erillinen opas.

2. Oppaan luonnoksessa kuvataa kansalaistoiminnan toimintaedellytykset seuraavasti: Uudessa maakunnanssa järjestöt voivat olla yleishyödyllisiä toimijoita, palveluntuottajia tai molempia edellyttäen, että palvelujen tuottaminen ja yleishyödyllinen toiminta erotetaan selvästi joko toiseen yhdistykseen, säätiöön tai yhtiöön. Julkista avustusta voi saada vain yleishyödylliseen toimintaan. Järjestölähtöisessä auttamistyössä ei ole kyse lakisääteisistä tai myytävistä palveluista, vaan julkisia palveluja täydentävästä toiminnasta. Monet sosiaali- ja terveysalan järjestöt tulevat jatkossa toimimaan sekä yleishyödyllisenä toimijana että palveluntuottajana.

Ohjeet toiminnan eriyttämiseen ovat nyt ristiriitaisia: Onko kyse toimintojen erottamisesta toiseen yhdistykseen, säätiöön tai yhtiöön vai palvelujen tuottamisen ja kansalaistoiminnan kirjanpidon eriyttämisestä?

Sininauhaliitto ehdottaa, että Järjestöopas painottaa ja ohjeistaa tarkasti, miten järjestölähtöisen toiminnan ja palvelujen tuottamisen erottaminen tulee käytännössä tehdä. Sote- ja maakuntauudistukseen tarvitaan lisäksi valtakunnalliset määrittelyt siitä, mitkä ovat sote-palveluja ja mitkä ovat hyte-palveluja. Tämä selkeyttäisi myös kuntien ja maakuntien tehtäviä sekä pelisääntöjä maakunnan ja kunnan järjestöille tarjoamasta tuesta ja rahoituksesta.

3.  Lisäksi Sininauhaliitto ehdottaa, että kaikkiin maakuntiin tulee virkavastuulla toimiva järjestöpäällikkö, jonka vastaa järjestötyön toteutumisesta maakunnassa. Myös kaikkiin kuntiin tulee nimetä järjestökoordinaattori, jonka tehtävänä on tukea ja ohjata kunnassa toimivien järjestöjen työtä sekä verkostoitumista.

 

Järjestöt maakunnan tukena – Malleja järjestöystävällisen maakunnan rakentamiseen -oppaan tuottavat yhteistyössä Suomen Kuntaliitto, Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. Opas ilmestyy suomeksi ja ruotsiksi Kuntaliiton sähköisenä ja painettuna julkaisuna.