Ohita valikko
sydän kuvio

Tarinoita päihteille menetetyistä rakkaista

Pyysimme tammikuussa 2021 päihteidenkäyttäjien läheisiä kertomaan, millaista on elämä päihteitä ongelmallisesti käyttävän ihmisen rinnalla. Kysyimme myös, ja mistä he ovat saaneet tukea haastavassa elämäntilanteessa.
JAA

Saimme luettavaksemme useita koskettavia ja kiinnostavia kokemustarinoita. Kiitos kaikille teille, jotka uskoitte tarinanne meidän luettavaksemme. Hyödynnämme tarinoita Sininauhaliiton viestinnässä ja koulutuksissa.

                   ”En ole uskaltanut kertoa tarinaani kellekään ja anonyymi kirjoitus kuulostaa hyvältä tavalta käsitellä elämääni jotenkin.”

Saamistamme kokemustarinoista nousi esiin kolme keskeistä läheisten ryhmää: päihteidenkäyttäjien aikuiset lapset, päihteidenkäyttäjien puolisot ja päihteitä käyttävien lasten vanhemmat. Tarinoissa oli paljon surua siitä, mitä päihteille oli menetetty.

                   ”Tarinoissa oli paljon surua siitä, mitä päihteille oli menetetty.”

Lapset menettivät päihteille vanhemmat ja turvallisen lapsuuden.

Puolisot menettivät parisuhteen toisen osapuolen. Samalla katosivat arkiset ilot, yhdessä tekeminen sekä luottamus toiseen.

Osa vanhemmista oli menettänyt päihteille lapsen. He kuvasivat, kuinka ennen luonteeltaan mukava lapsi muuttuu persoonaltaan aivan joksikin muuksi päihteiden käytön myötä. Surua toi myös tavallisen tulevaisuuden menetys: sen hyväksyminen, ettei oma nuori ehkä koskaan, tai ainakaan pitkään aikaan, tule opiskelemaan tai työllistymään.

Rajojen asettaminen vahvistaa jaksamista

Läheiselle on erityisen raskasta asettaa rajat päihteitä ongelmallisesti käyttävälle ihmiselle. Kuitenkin juuri omien rajojen löytäminen ja vahvistaminen tuovat läheisille lisää voimavaroja. Jaksamista tuo myös päihteitä käyttävän ihmisen kannattelusta luopuminen.

Toisen ihmisen päihteiden käytöstä seuraavat kokemukset voivat luoda pysyviä traumoja tai haavoittuvuutta, jotka seuraavat lapsuudesta aikuisuuteen. Puolison voi olla vaikea irrottautua päihteitä käyttävästä kumppanista tai vanhemman olla antamatta loputonta apua lapselleen.

                   ”Aina tulisi kuitenkin olla oikeus saada apua.”

Silloin myötätunto itseä kohtaan ja avun saaminen oman hyvinvoinnin tueksi nousevat merkittävään asemaan. Erään tarinan vanhempi totesikin, että oma tapa toimia löytyy kokemuksen kautta, eikä sama toimintatapa välttämättä sovi kaikille. Aina tulisi kuitenkin olla oikeus saada apua.

Jokainen tarvitsee ymmärtävän kuuntelijan

Moni kokemustarinansa jakanut oli vaikeuksista huolimatta löytänyt myös hyviä asioita elämäänsä. Onnea toivat muut perheenjäsenet ja hyvät ystävät. Myös itselle merkitykselliset asiat, kuten luonto, liikunta tai lemmikit, auttoivat jaksamaan.

Tarinansa kertoneet läheiset olivat etsineet apua terveydenhuollosta, työterveydenhuollosta, lastensuojelusta, poliisilta tai koulun henkilökunnalta. Joillekin parasta apua ovat olleet erilaiset vertaistukea tarjoavat ryhmät.

Kaikilla läheisillä tulisi olla mahdollisuus kertoa tilanteestaan jollekin. Ihmiselle, joka ei tuomitse, vaan kuuntelee ja ymmärtää.