Suomeen ollaan perustamassa valtion kokonaan omistamaa erityistehtäväyhtiötä, jonka toimialana olisi haastavassa työmarkkinatilanteessa olevia osatyökykyisten ihmisten työllistäminen. Yhtiön tarkoitus olisi työllistää työhön halukkaita työttömiä työnhakijoita, joiden mahdollisuudet sopivan työn saamiseksi ovat merkittävästi vähentyneet asianmukaisesti todetun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joiden työllistyminen muulle työnantajalle ei ole mahdollista.
Pyörän voi ilmeisesti keksiä aina uudestaan, sillä Sininauhaliitto, sen jäsenyhteisöt ja muut välityömarkkinatoimijat ovat tehneet tätä työtä jo vuosikymmeniä.
Asiattomat osatyökykyiset
Perustettavan erityistehtäväyhtiön tehtävän määrittely on hyvä: haastavassa työmarkkinatilanteessa olevien osatyökykyisten ihmisten työllistäminen. Mutta sitten esityksessä tehdään merkittävä rajaus, joko tietoisesti tai silkkaa ymmärtämättömyyttä: palvelu rajataan heihin, joilla on asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma.
Ehdottomasti he, joilla on asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma, ansaitsevat parempaa työllistämisen palvelua kuin he nyt saavat, sillä työ on perusoikeus ja kuuluu kaikille. Mutta tämä lähtökohta ei tunnista heitä, joiden työllistymisen ongelmana on elämän tai ainakin arjen kaoottisuus.
Erityisen vaikeat elämäntilanteet, asunnottomuus, päihde- ja mielenterveysongelmat, rikostaustaisuus, itsetunnon ongelmat, rikkinäiset sosiaaliset suhteet – paha olo – jäävät usein auttamatta sosiaali- ja terveyspalveluissa juuri siksi, että niitä ei saada ”asianmukaisesti todettua”, diagnosoitua ja määriteltyä. Nyt sama kohderyhmä uhkaa jäädä myös työllistämisen palveluiden ulkopuolelle siksi, että he eivät mahdu mihinkään viranomaisen tarjoamaan asianmukaiseen lokeroon.
Välityömarkkinat jo olemassa
Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmä on tehnyt yhteistä vaikuttamis- ja kehittämistyötä vaikeasti työllistyvien ihmisten hyväksi aktiivisesti vuodesta 2014 lähtien. Yhteistyöryhmän jäsenet, Vates-säätiö sr, SPR Kontti, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry, Työttömien Keskusjärjestö ry, Sininauhaliitto, Suomen Kierrätyskeskusten Yhdistys ry, Valmennus- ja sosiaalipalveluyhteisöjen yhdistys Oktetti ry, Mielenterveyden keskusliitto, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry ja Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö edustavat laajasti välityömarkkinoiden sekä tarvelähtöisten työllisyyspalveluiden kenttää.
Olemassa olevia välityömarkkinoiden toimijoita ja heidän osaamistaan ei tässä hallituksen esityksessä ole otettu huomioon, aivan kuin koko olemassa oleva valmentamisen ja työllistämisen ekosysteemi olisi kokonaan kadonnut.
Kuka päättää, kuka kelpaa uuden yhtiön työntekijäksi?
Esityksen mukaan yksi viranomainen eli nimetty työ- ja elinkeinotoimisto päättää yhtiön palvelukseen ehdolle asetettavista osatyökykyisistä henkilöistä. Tällaiseen tehtävään sisältyy paljon harkintavaltaa ja osaamisvaatimuksia. Vaarana on, että osatyökykyisen ja työhön halukkaan henkilön elämäntilanne tulkitaan virheellisesti ja hän tarpeettomasti ohjautuu viimesijaisen palvelun asiakkaaksi eli mitkään työnhakija-asiakkaan saamat työllistymisedellytyksiä lisäävät palvelut eivät ole olleet riittäviä.
– Heitetäänkö uuden toimijan myötä välityömarkkina- ja järjestötoimijoiden kohderyhmätuntemus ja kaikki se vuosia kehitetty osaaminen? Mitä sellaisia uusia keinoja perustettavalle valtionyhtiölle ilmestyy, joita ei jo nyt olisi käytössä vaikeassa työllistymisen asemassa olevien ihmisten työllistymisen tueksi – paitsi moninkertainen määrä rahaa, kysyy Sininauhaliiton jäsenpalveluiden suunnittelija Jaana Joutsiluoma.
Kenenkään vaikeasti työllistyvän ihmisen kohdalla ei voida varmuudella etukäteen sanoa, kuka työllistyy ja kuka ei työllisty. Työnhakija-asiakkaan tarvitsemat ja elämäntilanteen mukaiset palvelut, yksilöllinen, tarvelähtöinen ja riittävän pitkäkestoinen tuki, kannustus ja mahdollisuus osaamisen kehittämiseen johtavat varmimmin työllistymiseen riippumatta siitä, mikä taho tuen tarjoaa.
Erityistehtäväyhtiön toiminta vääristäisi kilpailua paikallisella tasolla
Yhtiön mahdollisiksi toimialoiksi on hallituksen esityksessä kaavailtu juuri niitä toimialoja, joissa Sininauhaliitto ja sen jäsenyhteisöt toimivat ja tuottavat vaikeasti työllistyville henkilöille työ-, työkokeilu- ja palkkatukitehtäviä sekä mahdollisuuksia tutkintojen ja tutkinnon osien suorittamiseen. Keskeisiä järjestöjen työllistämisen toiminnan toimialoja ovat muun muassa rakennusala, toimistotyö, ravintola-ala, puhdistuspalvelut, kiinteistönhuolto ja kiertotalouden tehtävät.
Erityistehtäväyhtiön suunnitelmissa on käynnistää myös omaa tuotantotoimintaa. Yhtiön palveluiden hinnoittelu olisi markkinaehtoista ja perustuisi todellisiin kustannuksiin. Mutta kuinka hinnoittelu lopulta muodostuu ja kuinka hinnoittelu vaikuttaa kilpailuun? Joka tapauksessa tämä vaikeuttaa muiden välityömarkkinatoimijoiden, yritysten ja järjestöjen toiminnan ennakointia ja suunnittelua, johtaa kilpailun vääristymiseen ja pahimmillaan jopa tekee muiden välityömarkkinatoimijoiden toiminnasta kannattamatonta.
Suomen malli olisi voinut jo toteutua
Uuden välityömarkkinayhtiön kohderyhmä on identtinen Ruotsin Samhall AB:n työllistettävien kanssa. Työllisyystoimien ja kohderyhmän vastaavuuden perusteella yhtiölle maksettava valtiontuki olisi korvausta SGEI-palveluiden (engl. Services of General Economic Interest) toteuttamisesta. SGEI-palvelut ovat EU:n valtiontukisääntelyssä yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin tarkoitettuja palveluja, jotka on katsottu yhteiskunnan toiminnan kannalta niin merkittäviksi, että niiden tarjonta on turvattava.
Nyt rakennettavaa ”Suomen mallia” olisi jo voitu toteuttaa SGEI-menettelyllä koko valtakunnan kattavasti olemassa olevan toimijaverkoston kanssa. Järjestöt ja muut välityömarkkinatoimijat ovat vuosikymmeniä kehittäneet vaikuttavia työllistymiseen kannustavia ja suuntaavia menetelmiä yhdessä vaikeasti työllistyvien ihmisten kanssa.
– Jo olemassa olevaa toimijaverkostoa vahvistamalla olisi nopeammin päästy parempiin tuloksiin. Jos me nykyiset toimijat saisimme tuollaisen 20 miljoonan starttirahan ja sitten 10 miljoonan vuotuisen määrärahan kuten uutta yhtiötä varten on suunniteltu, niin tekisimme ihmeitä näiden ihmisten tukemiseksi. Meillä on kohderyhmätuntemus, verkostot sekä luodut ja hyväksi havaitut toimintatavat, meillä on kaikki tarvittava, jatkaa Joutsiluoma.
Kaksi rinnakkaista järjestelmää on huono kaikkien kannalta
Sininauhaliitto ja sen jäsenyhteisöt tekevät vaikuttavaa työllistymiseen ohjaavaa työtä muun muassa päihteitä aktiivisesti tai ongelmallisesti käyttävien, rikostaustaisten henkilöiden (jo heidän rangaistusaikanaan), kielitaidottomien maahanmuuttajien, eri kulttuureista tulevien nuorien, esimerkiksi romaninuorien, ja mielenterveysongelmista kärsivien henkilöiden, joilla on esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja ahdistuneisuushäiriöitä, sekä pitkäaikaistyöttömien ja pitkäaikaisasunnottomien henkilöiden kanssa. Lisäksi he ovat usein ihmisiä, joiden koulutustaso on matala, heiltä puuttuu esimerkiksi peruskoulututkinto, tai joiden työkokemus on vähäinen tai olematon.
Mitä vaativampaa työllistymisen tuen antaminen on, sitä vähemmän on tuen antajia. Julkiset palvelut eivät ole yksin olleet riittäviä, vaan on tarvittu järjestöjen tai muiden työllistämisen toimijoiden palveluita ja tukitoimia. Hallituksen esityksestä jää vahva uhka, että ollaan luomassa rinnakkaista ja kallista järjestelmää olemassa olevan lisäksi.
Sininauhaliiton lausunto kokonaisuudessaan Lausuntopalvelussa.