Tutkimus: Rahoittajien ohjaus järjestöjen toiminnassa lisääntynyt 

Kenen tulisi arvioida asiakkaan palvelutarve – hänen lähellään toimivan ammattilaisen vai rahoittajan?
JAA

Päihde- ja mielenterveysyhdistykset kokevat rahoittajien ohjaavan toimintaa: 40 prosentissa yhdistyksiä paljon ja kolmanneksessa jossain määrin.

Avustuksiin liittyvät haku-, arviointi- ja raportointikäytännöt vievät aikaa ydintehtäviltä, asiakastyöltä ja ihmisten kohtaamiselta. Rahoituksella on yhä useammin tarkat, toimintaa tiettyihin tehtäviin tai kohderyhmille suuntaavat kriteerit.

Yhdistyskentällä on huolta siitä, että taloudelliset edellytykset kasautuvat ammatillisesti toimiville ja hakemuksia rutiinilla tuottaville järjestöille. Samalla pienin resurssein toimivat, toimintansa vertaisuuteen ja vapaaehtoisuuteen perustavat yhdistykset ovat yhä ahtaammalla.

Muutokset herättävät huolta kansalaistoiminnan ja kokemukseen perustuvan osaamisen ja asiantuntijuuden saamasta tilasta järjestöissä ja niiden päätöksenteossa. Rahoituksen ehtojen ja kohderyhmien ”voimaannuttamisen” välille voi syntyä ristiriita.

Osallisuuspuhe korostaa vaikeissa elämäntilanteissa olevien ihmisten osallistumista yhteiskuntaan heidän omista lähtökohdistaan. Rahoitus edistää sellaista ammatillistumista, joka ei tue tätä tavoitteita.

Ongelmia voi jäädä katveeseen

Tilanteessa, jossa määrälliset suoritukset korostuvat, joudutaan kysymään, kenen tulisi arvioida asiakkaan palvelutarve – hänen lähellään toimivan ammattilaisen vai rahoittajan? Jäävätkö sellaiset hyvinvoinnin ongelmat, jotka eivät ole rahoittajien priorisoimia tai tiedossa, katvealueelle myös järjestöjen toiminnassa?

Järjestöt edistävät sosiaalisen pääoman hyödyntämistä ja huomioivat erityisryhmien tarpeita. Niillä on elävä kosketus kohderyhmään ja ne reagoivat joustavasti paikallisiin tarpeisiin. Avustuksiin liittyvä hallinnointi kahlitsee innovatiivisuutta, uusien asioiden kokeilemista ja nopeaa tarpeisiin vastaamista.

Järjestöt toivovat avustusten myöntäjiltä tasavertaista dialogia sekä luottamusta kolmannen sektorin asiantuntijuuteen. Paikallisesti toiminnan mahdollisuuksia tukee erityisesti tilojen järjestyminen toimintaa varten.

MIPA-hankkeen järjestökyselyyn vastasi johdon edustaja 199 paikallisesta päihde- ja mielenterveysyhdistyksestä (vastausprosentti 48) syksyllä 2017.

Lisätietoa

Tutkija Sari Jurvansuu, Sininauhaliitto p. 0400 182 353, sari.jurvansuu(at)sininauha.fi

Tutkimuspäällikkö Jouni Tourunen, A-klinikkasäätiö p. 040 1368 058, jouni.tourunen(at)a-klinikka.fi

Sari Jurvansuu & Noora Nieminen (2019): Kolmannen sektorin autonomia. Päihde- ja mielenterveysyhdistysten johdon näkemyksiä rahoittajaohjauksesta. Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 2/2019.

MIPA-tutkimusohjelma

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma (MIPA) on A-klinikkasäätiön koordinoima ja STEA:n rahoittama 10 päihde- ja mielenterveysjärjestön sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun hanke. Ohjelmassa tutkitaan järjestöjen toiminnan profiileja, palvelujen ja toimintojen tavoittamien kansalaisten hyvinvointia sekä vapaaehtoisuutta, vertaisuutta ja kokemusasiantuntijuutta järjestöissä.