Ohita valikko

Tutkimus todistaa: Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat saavat apua Sininauhaliiton jäsenyhteisöiltä

Huono-osaiset, työttömät ja asunnottomat ovat Sininauhaliiton jäsenyhteisöjen toiminnan keskiössä merkittävästi muita järjestöjä useammin. Tämä käy ilmi päihde- ja mielenterveysjärjestöjen MIPA-tutkimusohjelman tekemästä kyselystä. Kyselyyn vastasi 187 päihde- ja mielenterveysyhdistystä. Sininauhaliiton jäsenyhteisöistä vastauksia saatiin 26.
JAA

Huono-osaiset, työttömät ja asunnottomat ovat Sininauhaliiton jäsenyhteisöjen toiminnan keskiössä merkittävästi muita järjestöjä useammin. Tämä käy ilmi päihde- ja mielenterveysjärjestöjen MIPA-tutkimusohjelman tekemästä kyselystä. Kyselyyn vastasi 187 päihde- ja mielenterveysyhdistystä. Sininauhaliiton jäsenyhteisöistä vastauksia saatiin 26.

Vaikeissa elämäntilanteissa olevat toiminnan keskiössä

Lähes kaikissa Sininauhaliiton jäsenyhteisöissä keskeisin toiminnan kohderyhmä olivat päihdekuntoutujat. Yhtä tärkeäksi nousi huono-osaisille kohdistettu apu ja tuki. Tämä sopii näkemykseen Sininauhaliiton perustehtävästä: Sininauhaliitto puolustaa ihmisarvoa ja kehittää ratkaisuja elämässään vaikeaan tilanteeseen joutuneen ihmisen auttamiseksi.

Sininauhaliiton jäsenyhteisöjen keskeiset kohderyhmät verrattuna muihin aineiston päihdeyhdistyksiin ja mielenterveysyhdistyksiin. Päihdeyhdistykset ovat etupäässä A-Kiltojen Liiton ja EHYT ry:n paikallisyhdistyksiä, mielenterveysyhdistykset puolestaan lähinnä Mielenterveyden keskusliiton, Suomen Mielenterveysseuran ja FinFami ry:n paikallisyhdistyksiä. Sen sijaan päihdeongelmaisen omaisia tai läheisiä ei koettu jäsenyhteisöissä omaksi kohderyhmäksi yhtä usein kuin muissa päihdeyhdistyksissä.

Datavisualisointi siitä, miten korjaava työ/kuntoutus ja ehkäisevä työ Sininauhaliiton jäsenyhteisöjen ja muiden päihde- ja mielenterveysyhdistysten toiminnassa.
Korjaava työ/kuntoutus ja ehkäisevä työ Sininauhaliiton jäsenyhteisöjen ja muiden päihde- ja mielenterveysyhdistysten toiminnassa.

Merkillepantavaa on myös, että Sininauhaliiton jäsenyhteisöt tekevät pääosin korjaavaa työtä ja kuntoutusta. Muissa tutkimuksen päihdeyhdistyksissä keskitytään ehkäisevään työhön. Tämäkin kertoo liiton jäsenyhteisöjen asiakkaiden olevan huono-osaisimpia.

Sininauhaliiton jäsenyhteisöt ovat ammattimaisia palveluntuottajia

Palvelutuotannon ja kehittämistoiminnan suuri painoarvo erotti Sininauhaliiton jäsenyhteisöt muista tutkimusaineiston yhdistyksistä. Palvelujen tuottaminen on tärkeydeltään samaa luokkaa kuin vapaaehtois- ja vertaistoiminta.

Toiminnan painopisteiden merkitys Sininauhaliiton jäsenyhteisöissä.Muista kyselyyn osallistuneista päihdeyhdistyksistä vain joka kymmenes ja mielenterveysyhdistyksistä joka viides piti palveluiden tuottamisen merkitystä suurena. Harrastus- ja virkistystoiminnan merkitystä puolestaan pidettiin muissa järjestöissä suurempana kuin Sininauhaliiton jäsenyhteisöissä.

Sininauhaliiton jäsenyhteisöistä 62 prosenttia tuotti ostopalveluita, muista aineiston päihde- ja mielenterveysyhdistyksistä vain 15 prosenttia. Yleisimmin tuotettuja ostopalveluja olivat päiväkeskustoiminta, työllistämispalvelut sekä asumis- ja asumisen tukipalvelut.

Se, että jäsenyhteisöt tuottavat palveluita, näkyy myös toiminnan ammatillistumisena. Lähes kaikissa (92 %) vastanneista Sininauhaliiton jäsenyhteisöistä oli palkattuja työntekijöitä, muissa päihdeyhdistyksissä vain joka kolmannessa, mielenterveysyhdistyksistä joka toisessa.

Yleisimpiä toimintamuotoja olivat päiväkeskus- ja kohtaamispaikkatoiminta, kuntouttava työtoiminta sekä ryhmäkeskustelut ja muu ryhmämuotoinen, ammatillisesti ohjattu tuki.

Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen yleisimmät toimintamuodot.

Palveluohjaus, kotiin vietävä apu, ruoka-apu, kuntouttava ja rikosseuraamustyö olivat Sininauhaliiton jäsenjärjestöissä huomattavasti yleisempiä verrattuna muihin tutkimusaineiston yhdistyksiin. Ruoka-apua tarjosi kolme neljästä vastanneesta jäsenyhteisöstä.

Ruoka-apua, yksilö- tai ryhmämuotoista keskusteluapua tai kotiin vietävää apua ei ole tarkasteltu Sininauhaliiton itsensä teettämässä Kristillisen päihdetyön barometrissa. Näiltä osin tulokset täydentävät kuvaa jäsenyhteisöjen toiminnasta.

Teksti ja taulukot: Sari Jurvansuu
Grafiikat: Oona Loman

Kirjoittaja työskentelee tutkijana EHYT ry:ssä ja A-klinikkasäätiön koordinoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelmassa (MIPA.) Hankkeeseen kuuluu kaikkiaan kymmenen eri järjestöä, myös Sininauhaliitto, sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu. Tarkoitus on kehittää järjestöjen tutkimustoiminnan yhteistyötä, laatua, yhteismitallisuutta ja hyödynnettävyyttä. Lisätietoja MIPA-tutkimusohjelmasta Tietopuu-sivustolla: http://www.a-klinikka.fi/mipa