Huono-osaiset, työttömät ja asunnottomat ovat Sininauhaliiton jäsenyhteisöjen toiminnan keskiössä merkittävästi muita järjestöjä useammin. Tämä käy ilmi päihde- ja mielenterveysjärjestöjen MIPA-tutkimusohjelman tekemästä kyselystä. Kyselyyn vastasi 187 päihde- ja mielenterveysyhdistystä. Sininauhaliiton jäsenyhteisöistä vastauksia saatiin 26.
Vaikeissa elämäntilanteissa olevat toiminnan keskiössä
Lähes kaikissa Sininauhaliiton jäsenyhteisöissä keskeisin toiminnan kohderyhmä olivat päihdekuntoutujat. Yhtä tärkeäksi nousi huono-osaisille kohdistettu apu ja tuki. Tämä sopii näkemykseen Sininauhaliiton perustehtävästä: Sininauhaliitto puolustaa ihmisarvoa ja kehittää ratkaisuja elämässään vaikeaan tilanteeseen joutuneen ihmisen auttamiseksi.
Sininauhaliiton jäsenyhteisöjen keskeiset kohderyhmät verrattuna muihin aineiston päihdeyhdistyksiin ja mielenterveysyhdistyksiin. Päihdeyhdistykset ovat etupäässä A-Kiltojen Liiton ja EHYT ry:n paikallisyhdistyksiä, mielenterveysyhdistykset puolestaan lähinnä Mielenterveyden keskusliiton, Suomen Mielenterveysseuran ja FinFami ry:n paikallisyhdistyksiä. Sen sijaan päihdeongelmaisen omaisia tai läheisiä ei koettu jäsenyhteisöissä omaksi kohderyhmäksi yhtä usein kuin muissa päihdeyhdistyksissä.
Merkillepantavaa on myös, että Sininauhaliiton jäsenyhteisöt tekevät pääosin korjaavaa työtä ja kuntoutusta. Muissa tutkimuksen päihdeyhdistyksissä keskitytään ehkäisevään työhön. Tämäkin kertoo liiton jäsenyhteisöjen asiakkaiden olevan huono-osaisimpia.
Sininauhaliiton jäsenyhteisöt ovat ammattimaisia palveluntuottajia
Palvelutuotannon ja kehittämistoiminnan suuri painoarvo erotti Sininauhaliiton jäsenyhteisöt muista tutkimusaineiston yhdistyksistä. Palvelujen tuottaminen on tärkeydeltään samaa luokkaa kuin vapaaehtois- ja vertaistoiminta.
Toiminnan painopisteiden merkitys Sininauhaliiton jäsenyhteisöissä.Muista kyselyyn osallistuneista päihdeyhdistyksistä vain joka kymmenes ja mielenterveysyhdistyksistä joka viides piti palveluiden tuottamisen merkitystä suurena. Harrastus- ja virkistystoiminnan merkitystä puolestaan pidettiin muissa järjestöissä suurempana kuin Sininauhaliiton jäsenyhteisöissä.
Sininauhaliiton jäsenyhteisöistä 62 prosenttia tuotti ostopalveluita, muista aineiston päihde- ja mielenterveysyhdistyksistä vain 15 prosenttia. Yleisimmin tuotettuja ostopalveluja olivat päiväkeskustoiminta, työllistämispalvelut sekä asumis- ja asumisen tukipalvelut.
Se, että jäsenyhteisöt tuottavat palveluita, näkyy myös toiminnan ammatillistumisena. Lähes kaikissa (92 %) vastanneista Sininauhaliiton jäsenyhteisöistä oli palkattuja työntekijöitä, muissa päihdeyhdistyksissä vain joka kolmannessa, mielenterveysyhdistyksistä joka toisessa.
Yleisimpiä toimintamuotoja olivat päiväkeskus- ja kohtaamispaikkatoiminta, kuntouttava työtoiminta sekä ryhmäkeskustelut ja muu ryhmämuotoinen, ammatillisesti ohjattu tuki.
Palveluohjaus, kotiin vietävä apu, ruoka-apu, kuntouttava ja rikosseuraamustyö olivat Sininauhaliiton jäsenjärjestöissä huomattavasti yleisempiä verrattuna muihin tutkimusaineiston yhdistyksiin. Ruoka-apua tarjosi kolme neljästä vastanneesta jäsenyhteisöstä.
Ruoka-apua, yksilö- tai ryhmämuotoista keskusteluapua tai kotiin vietävää apua ei ole tarkasteltu Sininauhaliiton itsensä teettämässä Kristillisen päihdetyön barometrissa. Näiltä osin tulokset täydentävät kuvaa jäsenyhteisöjen toiminnasta.
Teksti ja taulukot: Sari Jurvansuu
Grafiikat: Oona Loman
Kirjoittaja työskentelee tutkijana EHYT ry:ssä ja A-klinikkasäätiön koordinoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelmassa (MIPA.) Hankkeeseen kuuluu kaikkiaan kymmenen eri järjestöä, myös Sininauhaliitto, sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu. Tarkoitus on kehittää järjestöjen tutkimustoiminnan yhteistyötä, laatua, yhteismitallisuutta ja hyödynnettävyyttä. Lisätietoja MIPA-tutkimusohjelmasta Tietopuu-sivustolla: http://www.a-klinikka.fi/mipa