Sininauhaliitto pitää myönteisenä, että esitys pyrkii vastaamaan tunnistettuun palveluaukkoon niiden henkilöiden kohdalla, joiden työ- ja toimintakyky ei vielä mahdollista siirtymistä varsinaisiin työvoimapalveluihin, mutta jotka eivät enää tarvitse ensisijaisesti kaikkein vahvinta sosiaalihuollon tukea.
Esitykseen liittyy kuitenkin edelleen epäselvyyksiä esimerkiksi kohderyhmän määrittelyn ja palvelujen välisten rajapintojen osalta. Uuden tuen tulee muodostaa toimiva vaihe sosiaalihuollon palvelujen ja työelämään etenemistä tukevien palvelujen välille. Muutoin riskinä on, että osa ihmisistä jää ilman heidän tilanteeseensa sopivaa tukea ja palvelupolut katkeavat.
”Palveluaukko ei tarkoita vain puuttuvaa palvelua. Se tarkoittaa ihmisiä, jotka jäävät ilman oikea-aikaista tukea. Silloin ongelmat kasautuvat, tuen tarve kasvaa ja myöhemmin tarvitaan raskaampia palveluja. Inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti se on kaikkein kallein vaihtoehto,” sanoo Sininauhaliiton työllisyystoiminnan suunnittelija Jaana Joutsiluoma.
Sininauhaliiton mukaan työvoimaviranomaisilla tulisi olla mahdollisuus hyödyntää järjestöjen ja säätiöiden osaamista työllisyyden edistämisessä myös jatkossa.
”Järjestöillä on erittäin vahvaa ymmärrystä ja kokemusta juuri heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten auttamisesta. Siksi niillä tulisi olla selkeä rooli työllisyydenhoidon ekosysteemissä,” toteaa Joutsiluoma.