Kyselyyn toivotaan vastauksia vieraskielisiltä, ulkomaan kansalaisilta tai maahanmuuttotaustaisilta ihmisiltä, romaneilta, saamelaisilta, suomenruotsalaisilta, vammaisilta, seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvilta sekä uskonnollisiin vähemmistöryhmiin kuuluvilta ihmisiltä.
Kyselyn tavoitteena on saada lisätietoa siitä, millaista vihapuhetta tai häirintää henkilö on mahdollisesti kokenut tai havainnut ja minkälaisia vaikutuksia sillä on ollut hänelle itselleen ja hänen läheisilleen.
Mitä häirintä ja vihapuhe ovat?
Häirinnällä kyselyssä tarkoitetaan esimerkiksi halventavaa, nöyryyttävää tai loukkaavaa puhetta, sähköpostiviestejä tai eleitä. Vihapuheella puolestaan tarkoitetaan julkisesti esimerkiksi julkisella paikalla, internetissä tai tiedotusvälineissä esitettyä ilmaisua tai puhetta, jolla levitetään, yllytetään, ylläpidetään tai oikeutetaan vihaa esimerkiksi vähemmistöjä kohtaan.
Tyhjentävää määrittelyä häirinnälle ja vihapuheelle ei ole olemassa, oikeusministeriö huomauttaa. Jokainen määrittelee vihapuheen tai häirinnän – eli minkälaiset ilmaisut tai eleet kokee loukkaavana, vihamielisenä tai uhkaavana.
Voit vastata kyselyyn joko nettilomakkeella tai haastattelussa
Nettilomake
Kyselyyn voi vastata suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi:
Haastattelu
Haastatteluissa keskustellaan tarkemmin siitä, minkälaista vihapuhetta tai häirintää on kokenut ja minkälaisia vaikutuksia sillä on ollut itselle tai läheisille. Haastattelu toteutetaan joustavasti omien aikataulujen mukaan joko puhelimitse, Teams-yhteydellä tai kasvotusten. Haastatteluun voi ilmoittautua myös ottamalla suoraan yhteyttä selvityksen tekijään maaliskuun aikana.
Kyselyvastauksia ja haastatteluja käsitellään luottamuksellisesti eikä niitä luovuteta muille tahoille. Vastauksia hyödynnetään vain selvityksen raportin laadinnassa.
Lisätietoja selvityksestä, kyselystä ja haastatteluista:
Laura Jauhola
Manager, Owal Group Oy
050 443 1841 laura@owalgroup.com
Oikeusministeriön yhteyshenkilö:
Erityisasiantuntija
Katriina Nousiainen
katriina.nousiainen@gov.fi
029 515 0275
Edellinen kysely vuodelta 2015: ”Vihapuhe vaikuttaa uhrin turvallisuuden tunteeseen”
Oikeusministeriö teetti vastaavan kyselyn 2015. Tuolloin vastanneista vähemmistöryhmien edustajista, jotka olivat kokeneet viimeisen 12 kuukauden aikana vihapuhetta tai häirintää, 61 prosenttia koki sen vaikuttaneen vastaajan yleiseen turvallisuuden tunteeseen. Puolet kertoi sen vaikuttaneen psyykkiseen terveyteen ja kolmannes viranomaisluottamukseen.
Kyselyyn vastanneista yli puolet kertoi välttävänsä joitain paikkoja siinä pelossa, että pelkäsi joutuvansa häirinnän tai vihapuheen kohteeksi vähemmistöryhmään kuulumisensa takia.
”Netti on pahin. Facebookin erilaiset ryhmät, meemit ja käyttäjien kommentit julkisiin kuviin leviävät kuin kulovalkea. Vihapuhetta tulvii silmieni eteen päivittäin, vaikka yrittäisin vain pitää yhteyttä muihin Facebookin kautta. Kaikkialla sosiaalisessa mediassa rehottaa vihapuhe ja syrjintä.” – Selvitys vihapuheesta ja häirinnästä ja niiden vaikutuksista eri vähemmistöryhmiin, Oikeusministeriö 2016
Oikeusministeriö laati kyselyn tuloksena suosituksia eri yhteiskunnan toimijoille. Ministeriö totesi tuolloin muun muassa, että järjestösektorin roolia tulee vahvistaa ihmisoikeuksien puolustamisen ja matalan kynnyksen palveluiden tuottamisessa mm. kampanjoimalla.
Nyt meneillään olevan seurantakyselyn tuloksia hyödynnetään tilannekatsauksen päivittämisessä ja tuotettaessa lisätietoa siitä, miten vihapuhetta ja häirintää olisi mahdollista ennaltaehkäistä.