”Palkkatyö auttaisi vankilasta vapautuvia kiinnittymään yhteiskuntaan, mutta ulosottoon menevien maksujen jälkeen palkasta voi jäädä vähemmän rahaa käteen kuin yhteiskunnan maksamista tuista”, sanovat Pyöröovesta ulos -hankkeessa työskennelleet Vilma Kinnunen ja Matti Mears.
”Moni vankilasta vapautunut ja velkaantunut miettii, kannattaako töihin edes mennä”, he toteavat.
Vuonna 2020 päättynyt Pyöröovesta ulos -hanke keskittyi auttamaan toistuvasti lyhyitä vankeustuomioita suorittavia pääsemään irti rikoskierteestä. Sininauhaliiton koordinoimaa hanketta toteuttivat Sininauhasäätiö, Lahden Sininauha ja Jyväskylän katulähetys.
Vilma ja Matti ovat työssään pohtineet, miten motivoida rikostaustaisia ihmisiä työelämään.
”Velkojen painaessa niskassa pimeiden töiden teko houkuttaa monia, vaikka tavoitteena olisikin päästä irti rikoksista. Laiton työnteko pitää ihmisen kiinni rikollisessa elämäntavassa”, Vilma pohtii.
”Velka-asioita voisi käsitellä nykyistä enemmän jo vankeusaikana.”
Vankilasta hiljattain vapautunut Jani on juuri tämän haasteen edessä: hän miettii, onko töihin meneminen järkevää, kun yhteiskunnan tarjoamista tuista voisi jäädä enemmän rahaa käteen kuin palkasta. Jani ehti vankeusaikanaan valmistautua tulevaan siviilielämään muun muassa suorittamalla kaksi tutkintoa.
”Velka-asioita voisi käsitellä nykyistä enemmän jo vankeusaikana”, hän ehdottaa.
Vanki voi tilata tiedot omista mahdollisista veloistaan noin puoli vuotta ennen vapautumistaan tai päästessään avolaitokseen.
”On ikävää, ettei velkaneuvonnalla ole juurikaan resursseja jalkautua vankilaan kertomaan erilaisista mahdollisuuksista velkojen hoitamiseksi”, Vilma ja Matti harmittelevat.
Epäonnistunut yritys ajoi velkakierteeseen
Tuettua asumista tarjoavalla Sininauha Oy:lla Työvalmennus-tiimissä työskentelevä Sami Nieminen tietää, että tie rikollisuudesta ja ulosottomaksuista velattomuuteen ja palkkatyöhön voi olla pitkä, mutta muutos on mahdollinen.
”Menetin luottotietoni vuosi sen jälkeen, kun täytin 18. Elämäni oli huoletonta ja rahaa paloi. Pankkikorttini oli pahimmillaan 10 000 markkaa miinuksella”, Sami muistelee.
”Velkaantumisen myötä syntyi tunne, ettei millään ole mitään väliä.”
Sami oli perustanut kaverinsa kanssa firman ja teki töitä jopa 16-tuntisia päiviä, toisinaan kuutena päivänä viikossa. Sami päätti myydä osuutensa firmasta, mutta epäselvyyksien vuoksi hän jäi edelleen tietämättään yrityksen osakkaaksi. Kun yritys velkaantui, osa veloista kaatui Samin maksettavaksi.
”Velkaantumisen myötä syntyi tunne, ettei millään ole mitään väliä”, Sami toteaa.
Vuosien myötä Samin velat kasvoivat. Mies teki kyllä töitä, mutta pakoili ulosottomiestä. Sitten Sami raitistui ja päätti, että elämän on muututtava.
”Ajattelin, että minun on saatava elämäni tasaantumaan. Halusin luottotietoni takaisin ennen eläkeikää.”
”Halusin luottotietoni takaisin ennen eläkeikää.”
Suunnitelmallisuus auttoi eroon veloista
Sami pääsi töihin tutulle kaverille. Virallisen palkkatyön saatuaan hän päätti alkaa maksaa velkojaan. Apua velkojen maksamiseen Sami haki velkaneuvonnasta. Hän kuitenkaan kokenut saavansa riittävästi tukea ja tuntui, ettei velkaneuvoja halunnut aidosti auttaa Samia.
”Velkaneuvoja tivasi minulta, että kun olin kaverillani töissä, miksei kaverini voisi maksaa enemmän palkkaa, jotta velat lyhenisivät nopeammin”, Sami kertoo.
Velkojien suuntaan Sami oli itse aktiivinen ja pyrki tekemään heidän kanssaan maksusuunnitelmia. Useimmissa tapauksissa sopiminen onnistui, mutta mukana oli myös velkojia, joiden ehdottamiin sopimuksiin sisältyi järjettömiä lisäkuluja.
”Maksusuunnitelmien ansiosta sain maksettua isoja summia pois, eikä postilaatikkoni enää pursunnut karhukirjeitä”, Sami kertoo.
Apua vertaistuesta
Samin mukaan neuvojen vastaanottaminen muilta oli hänelle velkakierteen keskellä vaikeaa. Samin mielestä samassa tilanteessa olevaa voisi kuitenkin olla helpompi kuunnella kuin ammattilaista.
”Vertaistukea pitäisi hyödyntää rikostaustaisten velkaneuvonnassa enemmän”, hän pohtii.
Vertaistuki voi auttaa myös elämänhallinnan vahvistamisessa ja pienillä kuukausituloilla selviämisessä.
”Toivoisin, että tarjolla olisi matalan kynnyksen velkaneuvontaa. Velkojen hoitaminen on henkisesti raskasta, ja tukea tarvittaisiin käytännön asioiden ohella myös tunnepuolella. Ammattiavun lisäksi samassa tilanteessa olleiden tuki ja kannustus voisivat auttaa haastavan ajan yli”, Sami pohtii.
”Ammattiavun lisäksi samassa tilanteessa olleiden tuki ja kannustus voisivat auttaa haastavan ajan yli.”
Muutos lähtee asenteesta
Samin lisäksi myös Pyöröovesta ulos -hankkeessa työskennelleellä Matti Mearsilla on omakohtaisia kokemuksia rikollisesta elämäntavasta ja veloista irrottautumisesta.
”Aloitin elämänmuutoksen ja säästämisen jo vankilassa. Velkojen selättäminen lähtee elämänhallinnan opettelusta”, Matti toteaa.
Kun ihminen vapautuu vankilasta, elämää on opeteltava elämään uusilla säännöillä.
”Rikostaustaisia tulisi kannustaa miettimään, tavoittelevatko he vain lyhytaikaista hyötyä, vai olisiko oma toiminta järkevämpää kohdistaa pitkäaikaisempien ratkaisujen luomiseen. Jotta muutos on mahdollinen, on ihmisen muutettava käsitystään siitä, millainen elämä on tavoiteltavaa”, pohtii Pyöröovesta ulos -hankkeen Vilma Kinnunen.
Haaveista ei tarvitse luopua
Vankilasta vapautunut Jani tuntee olevansa tienhaarassa: elämä voi nyt lähteä mihin suuntaan tahansa.
”Kyllä asiat järjestyvät, jos tahtoa riittää”, veloistaan yli päässeet Sami ja Matti kannustavat.
”Minusta ei ole olemassa huonoja töitä, on vain asenneongelmia.”
Työkseen työkokeilijoita ohjaava Sami työskentelee sivutoimisesti rakennusalalla. Hän nauttii molemmista töistään.
”Välillä työmaalla jotkut valittavat, etteivät purkuhommat kiinnosta. Minusta ei ole olemassa huonoja töitä, on vain asenneongelmia”, Sami toteaa.
Sami ja Matti ovat molemmat selättäneet velkansa. He muistuttavat, että unelmista ei tarvitse luopua, vaikka taustalla olisikin rikoksia ja velkaa.
”Itse haaveilen tällä hetkellä kesämökistä”, Sami kertoo.
Kannattaako töihin mennä? – Kuuntele podcast!
Rikoksista irti -verkoston ja Suomen romanifoorumin yhteisessä podcastissa pohditaan kysymystä ”Kannattaako mennä töihin?”. Podcastin pääset kuuntelemaan YouTubessa.
Lue lisää Pyöröovesta ulos -hankkeesta täällä.
Teksti: Vilma Kinnunen ja Matleena Merta
Kuva: Unsplash, Taru Nissinen