Ohita valikko
älypuhelin ihmisen kädessä hämärässä

Blogi: Meistä jokainen voi pudota digikelkasta

Digiosallisuus on kansalaisoikeus. Ajankohtainen uhka on digikuilun syntyminen, kun palveluita kehitettäessä osa ihmisistä jää entistä enemmän syrjään kaikesta. Tarvitsemme vahvempaa digitaalista osallisuutta digitalisaation kehityksen rinnalle.
JAA

Digitaalisten palveluiden kehittäminen on onnistunutta, jos se mahdollistaa kaikille yhdenvertaisen pääsyn palveluihin ja onnistuneen asiointikokemuksen taustatekijöistä riippumatta.  

Julkisen hallinnon digitalisaation lupaukset vuoteen 2023

Hallitusohjelma on rakentunut hyvinvointitalouden edistämiseen. Hyvinvointitaloutta voidaan edistää hyvinvointi-investoinnein. Hyvinvointi-investointien tarkoituksena on kasvattaa kansalaisten hyvän elämän edellytyksiä ja hyödyntää tänä päivänä käytössä olevia resursseja siten, että tulevaisuudessa saavutetaan yhä enemmän hyvinvointia.  

Hallitusohjelmassa mainitaan digitalisaation edistämisen ohjelma, jonka myötä julkiset palvelut on oltava kansalaisten ja yritysten digitaalisesti saatavilla vuoteen 2023 mennessä. Hallitusohjelmassa luvataan parantaa sähköisten julkisten palveluiden esteettömyyttä ja turvata niiden käyttöön riittävät tukipalvelut kansalaisten yhdenvertaisuuden varmistamiseksi.  

Digitalisaatioon investoiminen kääntyy hyvinvointi-investoinniksi, kun sen avulla on mahdollista tuottaa osallisuutta kaikille palveluja tarvitseville ja niihin oikeutetuille. Jotta kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet ja riittävät taidot palveluiden käyttämiseen, on palveluiden kehitysvaiheessa tunnistettava ja huomioitava sitä käyttävien ihmisten ja heidän elämäntilanteidensa monimuotoinen kirjo. 

Tavoite saavutettavista digipalveluista ei toteudu

Edellytyksenä hallitusohjelman tavoitteiden toteutumiselle on, että palvelut ovat saavutettavia, käyttäjämyönteisiä ja jokaisen niitä tarvitsevan ulottuvilla. Onko tässä onnistuttu riittävän hyvin?  

Meillä on väestöryhmiä, joille pelkästään tunnistautuminen palveluihin on ongelmallista. On ihmisiä, joilla ei ole palveluiden käyttöön tarvittavia laitteita. On tärkeää tunnistaa vaikeassa elämäntilanteessa olevien ihmisten, kuten asunnottomien, päihteitä käyttävien sekä arjen hallinnan haasteista kärsivien edellytykset ja esteet digipalveluiden saavutettavuudessa. Suomessa vailla vakinaista asuntoa on 3948 ihmistä, miten varmistetaan heidän digitaalinen osallisuutensa? 

Tällä hetkellä poikkeuksellisen vaikeassa elämäntilanteessa olevien ihmisten kokemuksia ei myöskään kuulla riittävästi digitaalisten palveluiden kehittämisessä – joko siksi, ettei niitä osata tai niitä ei haluta kuulla.

Mieluusti haastaisin vaikkapa pelien kehittäjät mukaan julkisten palveluiden digikehittämiseen, että löytäisimme enemmän käyttäjälähtöisiä toteutustapoja sovelluksille. Palveluiden kehittämisen rinnalle tarvitaan laaja-alaista tiedottamista palveluiden löytymisestä, niiden käyttöönotosta ja sujuvasta asioinnista. Yhä edelleen moni ei tiedä esimerkiksi Kanta-palvelusta ja vaikkapa reseptien uusimisesta sen kautta. Unohtaa ei saa haastavassa elämäntilanteessa olevien mahdollisuuksien luomista asioida digitaalisin välinein, huomioiden tunnistautuminen palveluihin ja tarvittavien digitaalisten välineiden saatavuus.

Tarvitsemme vahvempaa kansalaisten digitaalista osallisuutta julkisen hallinnon digitalisaation edistämisen rinnalle, toivon että haaste otetaan vastaan. Yhdenvertaiset, saavutettavat ja käyttäjämyönteiset digitaaliset palvelut tulee saada jokaisen ulottuville. Jos se tarkoittaa digikelkan vauhdin hidastamista, niin vauhtia on vähennettävä. 

Projektipäällikkö digiosallisuutta edistävässä hankkeessa, Sininauhaliitto ry 
Päivi Rouvinen-Wilenius