Ohita valikko
puhelinpylväs, josta lähtee paljon puhelinlankoja

Blogi: Miten syntyi ruoka-aputoimijoiden verkosto 

Etäverkostolla pitää olla koordinointijoukko, joka voi kehittyä amebamaisesti takertumatta liiaksi yksittäisiin henkilöihin tai organisaatioihin. Koordinaatiovastuista sovitaan joukon kesken selkeästi. 
JAA

Etätodellisuuteen oli keksittävä jotain ihan uutta, kun koronapandemia muutti keväällä 2020 kahden ison ruoka-apuverkostohankkeen huolella hiotut toimintasuunnitelmat. Syntyi idea etätapaamisista, joissa ruoka-aputoimijat voisivat purkaa koronarajoitusten aiheuttamaa hämmennystään ja saada vinkkiä uuden tilanteen haltuunottoon.  

Maaliskuussa 2020 Teams-alustalla toteutettuun ensimmäiseen ruoka-aputoimijoiden etätapaamiseen osallistui yli 40 toimijaa. Siitä lähtien ovat ruoka-aputoimijat kokoontuneet yhteisten asioiden äärelle vähintään kerran kuukaudessa.  

Olen saanut olla alusta lähtien osa ruoka-aputoimijoiden etäverkostoa ja ihailla verkoston voimaa ja viisautta. Jokainen kerta on antanut minulle uutta ajateltavaa, ja tämä vajaa kaksi vuotta onkin ollut melkoinen vertais- ja yhteisoppimisprosessi.  

Toimivan ja kehittyvän etäverkoston eväät  

1. Kiinnostava aihe yhdistää

Aiheen tarkastelu monesta näkökulmasta avartaa ajattelua ja tekee mahdolliseksi oman toiminnan tarkastelun uudesta valosta.  Ymmärrys asian parissa työskentelevien samankaltaisista haasteista ja ratkaisumahdollisuuksista lisääntyy. 

2. Etäverkosto vaatii koordinointia

Etäverkostolla pitää olla koordinointijoukko, joka voi kehittyä amebamaisesti takertumatta liiaksi yksittäisiin henkilöihin tai organisaatioihin. Koordinaatiovastuista sovitaan joukon kesken selkeästi. 

3. Verkoston voima on jakamaton

Toimivassa etäverkostossa kukaan ei nouse erityisrooliin. Tämä vaatii koordinoijajoukolta pelisilmää, avoimuutta ja aitoa yhteistyöhalua.  

4. Etäverkoston vuorovaikutus on sekä informatiivista että vertaistuellista

Alustavien puheenvuorojen ensisijainen tarkoitus on synnyttää vuorovaikutusta verkoston kesken. Toimiva etäverkosto ei välttämättä ole samaa mieltä kaikesta, mutta kaikilla on oikeus sanoa mielipiteensä.  

5. Etäverkosto mahdollistaa hyvien käytäntöjen jakamisen

Etäverkostossa on hurja määrä osaamista ja asiantuntemusta. Erilaisten toimintatapojen ja kokemusten vaihto on merkittävä osa etäverkoston tiedonjakoa.  

6. Hiljaiset signaalit näkyviksi

Etäverkoston keskustelut poikivat helposti lisää käsiteltäviä aiheita. Monet aiheet ovat myös sellaisia, että niihin voi palata aika-ajoin uudelleen. Näin aiheen osalta tulee mahdolliseksi verkoston prosessinomainen oppiminen. 

7. Epävarmuuden sietäminen 

Jokainen verkostotapaaminen suunnitellaan edellisen päätyttyä, jotta hiljaiset signaalit ja ajankohtaiset asiat voidaan huomioida suunnittelussa. Tämä toimintatapa edesauttaa luovien ja joustavien ratkaisujen syntyä.  

8. Mikään ei ole ikuista

Kaikki hyvä loppuu aikanaan, myös hyvin toimivat verkostot. Kun luopumisen hetki tulee, laske irti ja suuntaa ajatukset seuraavaan hyvään ideaan! 

Ruoka-aputoimijoiden verkostossa on jo yli 250 toimijaa 

Ruoka-aputoimijoiden verkosto kokoontuu edelleen kerran kuukaudessa. Aivan huikea menestystarina traagisessa korona-ajassa!  

Sininauhaliitto ja Kirkkopalvelujen Osallistava yhteisö -hanke ovat koordinoineet verkostoa alusta saakka, mutta ilman osallistujia ei ole verkostoa.

Verkoston voima olemme me kaikki.  

Ilmoittaudu mukaan:

info@ruoka-apu.fi 

image.alt
Sininauhaliiton jäsenpalvelujen suunnittelija, jonka elämäntehtävänä on tuoda arvostavan kohtaamisen ilosanomaa kaikkialle
Anne Hyyrynen