Työ ja siitä saatu ansiotulo ovat meidän jokaisen perusoikeus. Työ vähentää syrjäytymistä, ja se on väylä osallisuuteen ja hyvinvointiin. Kaikilla ei ole samanlaisia valmiuksia asioiden hoitamiseen, ja osa ihmisistä tarvitsee neuvoja kädestä pitäen.
”Koen suurta huolta siitä, kuinka hyvin työllistämisen palveluissa tunnistetaan ne ihmiset, jotka tarvitsevat työllistymiseensä kaikkein eniten tukea.”
Valitettavan usein yhteiskunnan palvelut suunnitellaan ihanteellisen asiakkaan ehdoilla. Koen suurta huolta siitä, kuinka hyvin työllistämisen palveluissa tunnistetaan ne ihmiset, jotka tarvitsevat työllistymiseensä kaikkein eniten tukea. Miten rakennetaan palvelut, jotka huomioivat aidosti kunkin asiakkaan yksilölliset tarpeet? Ja kuinka palveluiden yhteensovittaminen onnistuu silloin, kun ihmisellä on monien eri palveluiden pitkäkestoinen tarve?
Mielessäni pyörii kysymys: Kuinka paljon apua ja tukea työllistymiseensä tarvitsevat ihmiset tulevat hallitsemaan palvelujärjestelmän ja omat oikeutensa siinä?
Kaikki muuttuu
”Kaikki muuttuu, kaikki muuttuu, ei entiselleen mikään jää”, lauloi aikoinaan Four Cats -yhtye ja he osuivat oikeaan.
Uudistuksia työllistämisen kentällä riittää: Tällä hetkellä käynnissä ovat muun muassa työllisyyden kuntakokeilut. Vuonna 2024 TE-palvelut tulevat siirtymään kuntien vastuulle. Suunnitelmissa on myös perustaa erityistehtäväyhtiö kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten työllistämiseksi.
Eivätkä uudistukset lopu tähän – Suomeen esitetään myös uutta työnhakupalvelumallia, jonka ydin on lisätä vuorovaikutusta työttömien kanssa työnhakukeskusteluiden kautta. Kaikkein vaikeimmin työllistyville ihmisille tarjotaan työtä valtion omistamassa erityistehtäväyhtiössä. Osatyökykyisten työnsaantia halutaan helpottaa myös perustamalla uusi yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus ja uudistamalla julkisia hankintoja. Tällä hetkellä näiden yhteisvaikutusta työllisyyteen on lähes mahdoton etukäteen arvioida.
Järjestöt tuntevat vaikeimmin työllistyvät
Järjestöt ja säätiöt tuntevat heikoimmassa asemassa elävät ihmiset ja heidän tarpeensa. Kolmannen sektorin toimijat ovat pitkäjänteisesti kehittäneet työllistymistä tukevia palveluitaan asiakkaiden ja eri yhteistyötahojen kanssa.
”Asiakkaan tuentarpeisiin tulee kyetä vastaamaan myös silloin, kun hänen etenemisensä työllistymisen poluilla ei tapahdu suoraviivaisesti.”
Sininauhaliitto ja sen jäsenyhteisöt kohtaavat heitä, joiden työllistymisen polut voivat olla hyvinkin kiviset. Nämä henkilöt tulisi tunnistaa ja ohjata oikeiden tukitoimien ja palveluiden äärelle. Asiakkaan tuentarpeisiin tulee kyetä vastaamaan myös silloin, kun hänen etenemisensä työllistymisen poluilla ei tapahdu suoraviivaisesti.
Hyvä esimerkki asiakaslähtöisyydestä ja kohderyhmätuntemukseen perustuvasta palveluiden kehittämisestä on muun muassa Sininauhaliiton jäsenyhteisön ViaDia Pirkanmaan ja Rikosseuraamuslaitoksen yhdessä kehittämä työllistämisen malli vankeusrangaistusta suorittaville ihmisille. Mallissa työelämään tarvittavan osaamisen kehittäminen mahdollistetaan vankeustuomiota suorittaville ihmisille jo rangaistusaikana, jolloin työelämään pääseminen on vapautumisen koittaessa huomattavasti helpompaa.
Yhteispelillä työtä kaikille
Suomen vahvuus työllistämisessä ovat verkostot sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö. Kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyön tulee ”pelata samaan maaliin”, kuten työllisyyden kuntakokeilujen projektikoordinaattori Jari Lindström osuvasti totesi marraskuun lopussa järjestetyssä webinaarissa.
”Mielestäni on välttämätöntä varmistaa se, että myös haastavassa asemassa olevat ihmiset saavat aidosti äänensä kuuluviin eri työllisyyden hoidon toimenpiteitä suunniteltaessa.”
Tulevaisuuden työllisyydenhoidossa onkin hyödynnettävä olemassa olevia tiiviitä verkostoja kuntien, valtionhallinnon, oppilaitosten ja korkeakoulujen, sekä yritysten ja järjestöjen kesken, jotka yhdessä muodostavat työllisyyden hoidon ja valmentamisen ekosysteemin. Ilokseni näin onkin jo monissa maakunnissa tehty. Osatyökykyisten ja muiden haastavassa asemassa olevien työllistämisessä nämä rikkaat alueelliset ekosysteemit ovat ehdottoman tärkeitä.
Mielestäni on välttämätöntä varmistaa se, että myös haastavassa asemassa olevat ihmiset saavat aidosti äänensä kuuluviin eri työllisyyden hoidon toimenpiteitä suunniteltaessa. Jos kolmannen sektorin asiantuntemus työllistämisessä ohitetaan, uhkaa työllistämisen kenttää melkoinen osaamisvaje.
Kuva: Unsplash
