Ohita valikko
Nuori nainen lajittelee ruoka-apua

Hyvinkäällä harjoitetaan kymppi plussan toimintaa

Joka perjantai yli sata ihmistä saa ruokakassin vähävaraisia auttavasta Hyvinkään Toimarista. Ennen kuin siihen päästään, töitä on tehty monen käsiparin voimin.
JAA

Aamukymmeneltä toimintakeskuksen pihaan on jo muodostunut jonon alku, vaikka elintarvikejakelun alkamiseen on vielä puolitoista tuntia. Vähitellen kertyy lisää väkeä: miehiä, naisia, iäkkäitä, keski-ikäisiä, joitakin nuoria aikuisia, pari äitiä lapsineen.

Sirpa Syrjäkangaskin on tullut paikalle hyvissä ajoin. Ei kuitenkaan jonottamaan, vaan käymään suihkussa rakennuksen saunatiloissa. Myös jokaviikkoinen ruokakassi on tärkeä apu yksin asuvalle eläkeläiselle, jonka varoihin sairaudenhoitokulut ovat viime vuosina tehneet ison loven.

– Tälle toiminnalle annan arvosanaksi kymppi plus. Se menee sydämestä sydämeen, hän kiittää.

Toimintakeskuksessa on myös edullista arkilounasta tarjoava ruokala sekä päiväkeskus, jossa on myös kahvio ja kirpputori. Lisäksi entisen leipomorakennuksen tiloissa toimii asunnottomille tarkoitettu asuntola ja ensisuoja.

Marko Jauhiainen ojentaa ruokakassin Sirpa Syrjäkankaalle.

Kaupat ja lihatehdas lahjoittavat

Ruokakasseihin päätyvät elintarvikkeet saadaan lahjoituksina lähiseudun kaupoista sekä järvenpääläisestä lihajalostetehtaasta. Tänäkin aamuna autonkuljettaja Marko Jauhiainen on tehnyt hakukierroksen yhdessä apumiehen kanssa.

Kun he kaartavat pakettiautolla toimintakeskuksen pihaan ja tavaratilan ovet aukeavat, hedelmät, vihannekset ja muut tuotteet siirtyvät nopeasti lajiteltaviksi jakelua varten.

– Noutopaikkoja on kaikkiaan noin viisitoista. Osassa kaupoista tavarat ovat jo valmiina kärryssä tai laatikoissa, kun menemme paikalle, Jauhiainen sanoo ja kertoo viihtyvänsä hyvin monipuolisessa työssään.

Aiemmin yhdistys järjesti jakelun kahdesti viikossa. Elintarvikkeiden määrä alkoi kuitenkin vähentyä, eikä jaettavaa kertynyt enää samaan malliin kuin ennen.

– Moni kauppa oli muuttanut toimintatapojaan päästäkseen eroon hävikistä. Se on hyvä asia yhteiskunnalle ja luonnolle, mutta meihin se vaikutti niin, että saimme kokoon vain pienet ruokakassit. Siksi keskitimme jakelun yhteen päivään, toiminnanjohtaja Lea Tasala kertoo.

Jakeluun otetaan vain ne tuotteet, joissa on voimassa oleva päiväys. Tästä ei voi tinkiä, sillä toimintaa pyöritetään elintarviketurvallisuutta valvovan Ruokaviraston määräysten mukaan. Kaupoista tulee silti jonkin verran myös vanhentunutta ruokatavaraa, joka lajitellaan toimintakeskuksessa biojätteisiin.

Seija Hämäläinen käy Toimarissa vapaaehtoistyössä useita kertoja viikossa.

Kuin yksi suuri perhe

Yksi ”ruokarumbaan” osallistuvista on Seija Hämäläinen, joka käy Toimarissa useita kertoja viikossa vapaaehtoistöissä. Tänään hän aloitti päivän järjestelemällä leipähuonetta, minkä jälkeen hän siirtyi rakennuksen takaosaan pakkaamaan kasseja.

– Tänään niissä on kinkkua, leikkeleitä, raejuustoa tai tavallista juustoa, jugurttia, vihanneksia sekä kahvi- ja myslipaketti. Yritämme aina katsoa, että kaikki saisivat suurin piirtein samanlaisen kassin, Hämäläinen kertoo.

Hän sanoo tulevansa paikalle, koska mielekäs työ saa ajan kulumaan. Talo on tuttu jo pitkältä ajalta, sillä hän oli siellä kuntouttavassa työtoiminnassa ennen kuin jäi eläkkeelle viime syksynä.

Juuri Hämäläisen kaltaiset auttajat ovat Toimarille kullanarvoisia, sillä voittoa tavoittelemattomalla yhdistyksellä ei ole varaa palkata lisäväkeä. Varsinaiseen henkilökuntaan kuuluvat toiminnanjohtaja, kaksi palveluohjaajaa, keittiötyöntekijä, autonkuljettaja ja kaksi ensisuojan valvojaa. Lisäksi talo työllistää kuntoutujia ja työkokeilijoita, ja toiminnassa on mukana vapaaehtoistyöntekijöiden lisäksi myös opiskelijoita.

– Olen aina sanonut, että tämä on kuin perhe. Organisaatio on matala, ja kaikki auttavat toisiaan mahdollisuuksien mukaan riippumatta siitä, mikä kenenkin titteli on, Tasala kiittelee.

Tänä keväänä tehtävänsä jättänyt toiminnanjohtaja Lea Tasala luotsasi Toimaria viisi vuotta.

Ei aina ongelmitta

Täysin harmittomasti elintarvikejakelu ei aina ole sujunut. Paikallisen vastaanottokeskuksen asukkaita alkoi ilmaantua ruokajakeluun pari vuotta sitten. Heitä jouduttiin käännyttämään pois, koska heillä on vastaanottokeskuksessa täysi ylläpito. Tästä syntyi eripuraa, sillä viesti ei mennyt perille kaikille tulokkaille.

– Tilanne oli tosi harmillinen, koska toki haluamme auttaa kaikkia. He saavat kuitenkin neljä ateriaa päivässä, kun taas asiakkaistamme kaikki eivät saa välttämättä yhtäkään ateriaa. On toimittava sen mukaan, mikä on järkevää ja oikeudenmukaista, Tasala sanoo.

Lopulta tilanne rauhoittui sillä, että elintarvikejakelussa aloitettiin Kela-korttien tarkistus. Edelleenkin jokaisen hakijan on näytettävä Kela-korttinsa ruokakassin saadakseen. Lisäksi leipähuoneessa valvotaan, että kaikki ottavat itselleen vain kohtuullisen määrän tuotteita.

Leipähuone on erillinen tila, joka on asiakkaille avoinna joka arkipäivä. Sinne viedään leipomotuotteiden lisäksi ne viikon varrella kertyvät elintarvikkeet, joiden päiväys vanhenee ennen seuraavaa jakelupäivää.

Auttamisen halu koskettaa

Vilkkaimpina jakelupäivinä jopa 200 asiakasta käy hakemassa ruokakassin Toimarista. Vaikka elintarvikkeet saadaan lahjoituksina, jakelun järjestäminen ei ole ilmaista. Jo kuljetuskustannuksiin menee kymmeniä tuhansia euroja vuodessa alkaen auton ylläpito- ja polttoainekuluista.

– Harva tulee ajatelleeksi, kuinka paljon rahaa ja työtä kassien aikaansaaminen vaati.  Esimerkiksi muovisäkkejä ja kertakäyttöhanskoja kuluu meillä valtavat määrät vuosittain, Tasala mainitsee.

Toimarin suurin tulonlähde ovat asuntolasta saatavat vuokratuotot. Hyvinkään kaupunki tukee toimintaa siten, että se ei peri yhdistykseltä tilavuokraa. Lisäksi kassa karttuu pienistä puroista, kuten hyväntekeväisyystempauksista. Tuorein esimerkki niistä on konsertti, jonka paikalliset kuorot järjestivät seurakunnan kanssa Hyvinkään kirkossa.

– Kun näin, kuinka paljon siellä oli ihmisiä, olin purskahtaa itkuun. Se, että ihmiset arvostavat toimintaamme ja haluavat auttaa, vetää sanattomaksi, Tasala kertoo.

Apua todella tarvitaan, ehkä vielä enemmän kuin aiemmin. Tasalan mukaan se näkyy esimerkiksi siinä, että moni asiakas joutuu tinkimään lääkkeistään saadakseen rahansa riittämään ruokaan.

Tärkeä apu toimeentuloon

Kun jakelu alkaa, jono ulottuu jo läheiselle kadulle. Seija Hämäläinen on siirtynyt portinvartijaksi tarkistamaan Kela-kortteja. Samalla asiakkaat saavat vuoronumeron ja pudottavat mukanaan tuomansa tyhjän muovikassin mustaan jätesäkkiin. Näin kasseja saadaan kierrätettyä seuraavaa jakelupäivää varten.

Vajaan puolen tunnin kuluttua kaikki 132 jonottajaa ovat saaneet täyden ruokakassin. Paikalla on myös neljän hengen seurue, johon kuuluvat äiti, tytär ja tyttären kaksi lasta. Naiset kertovat käyneensä elintarvikejakelussa talven aikana melko usein.

– Olen sairauseläkkeellä ja mieheni on työttömänä. Kesäisin hän on töissä, joten se vähän helpottaa tilannetta, Maaritiksi esittäytyvä nainen kertoo.

Tytär Rebekka hoitaa kotona lapsiaan, joista vanhempi on neljä ja nuorempi hieman alle kaksi vuotta. Toinen heistä esittelee iloisena jakelusta saamaansa värikästä kalenteria.

– Kyllä tämä aika paljon auttaa taloudellisesti, vaikka ei täältä tietenkään kaikkea saa. Esimerkiksi vaippojen takia on käytävä kaupassakin, Rebekka toteaa.

 Missä me kaikki olisimmekaan?

Joillekin ruokakassin hakeminen on liian kova paikka, vaikka tarvetta sille olisikin. Maarit ja Rebekka pohtivat, että ruokajonoon tuleminen voi tuntua leimaavalta eikä siksi ole kaikille helppoa.

Lea Tasala arvelee, että varsinkin ensimmäiset kerrat tuntuvat ehkä hankalalta, mutta tottuneille käynti on tullut osaksi viikkorytmiä.

– Yritämme toimia niin, että asiakkaat kokisivat olonsa hyväksi. Moikataan, jutellaan ja pidetään kynnys matalana, Tasala sanoo.

Vakiasiakas Sirpa Syrjäkankaalle Toimarista on tullut läheinen paikka, jossa hän kokee saavansa kokonaisvaltaista tukea ja kannustusta.

– Myös ruokakassi on erittäin tärkeä apu, olen kiitollinen siitä. Missä me kaikki olisimmekaan, jos emme voisi tulla tänne.

Lea Tasala lopetti Hyvinkään Toimarin toiminnanjohtajana tänä keväänä ja yhdistys valitsi uudeksi toiminnanjohtajakseen Hannele Liesmäen.

Hyvinkään Toimari ry

  • toiminut vähäosaisten ja syrjäytyneiden parissa vuodesta 1991
  • poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yleishyödyllinen yhdistys
  • Sininauhaliiton jäsenjärjestö
  • jakoi yhteensä 7 684 ruokakassia vuonna 2018
  • elintarvikejakelun toimintamenot n. 37 000 euroa vuonna 2018
  • tarjoaa elintarvikejakelun lisäksi mm. päiväkeskustoimintaa ja majoitusta asunnottomille (asuntola ja ensisuoja)
Kuvat: Jani Laukkanen & Helinä Kujala
Teksti: Helinä Kujala