Vankilassa olevan ihmisen rajoitettu vapaus tekee hänet erityisen haavoittuvaksi. Kokenut hiljaisuuden retriittien ohjaaja Eva Kanerva huomasi kunnioittavansa erityisellä tavalla ihmisten yksityisyyttä Hämeenlinnan vankilassa pidetyssä retriitissä.
Hämeenlinnan vankilassa toteutettiin kesällä 2017 yhteistyössä Sininauhaliiton kanssa kahdeksanpäiväinen henkilökohtaisesti ohjattu retriitti: sisäinen pyhiinvaellus itseen ja Jumalan tuntemiseen. Itseltään saattoi esimerkiksi kysyä: kuka minä olen, mitä minä kaipaan, mikä on minulle luovuttamatonta ja pyhää?
Retriitin pohjana oli vanha ignatiaaninen rukousperinne, jonka avulla osallistujilla oli mahdollisuus peilata elämäänsä raamatuntekstien valossa, turvallisesti oman ohjaajansa kanssa. Kunkin osallistujan matkaa suojasi hiljaisuus, johon osallistujat ohjaajan kanssa sovittuja päivittäisiä tapaamisia lukuun ottamatta sitoutuivat. Hiljaisuudessa pidättäydyttiin television katselusta, puhelimen käytöstä ja keskinäisestä juttelusta.
Retriittiosaston keskellä oli ulkopiha, hiljaisuuden puutarha, jonne sai vapaasti mennä. Se oli pieni, mutta tärkeä osa retriitin hoitavaa kauneutta – tilaa hengittää ja liikkua.
Kappeli vapauteen
”Jumalan valtakunta on sisäisesti teissä.” (Luuk. 17:21)
Hengellinen toiminta vankilassa avaa vangille sellaisen vapauden, joka ei ole fyysisiin kahleisiin sidottu. Kun hän luo suhdetta Jumalaansa, rangaistus muuttuu mahdollisuudeksi, hengelliseksi tieksi, pakkolaitos luostariksi. Käytännössä vankeus voi näin muodostua siunaukseksi saada elämälle aivan uusi suunta, mitä henkilökohtaisesti ohjatussa retriitissä on lupa etsiä.
”Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jolla seisot, on pyhä.” (2. Moos. 1:5)
Retriitti johdatti myös ohjaajan pyhälle maalle, vieraaksi vaeltajan sisäiseen kappeliin, hänen ja Jumalan väliseen vuoropuheluun. Paikka tuntui niin intiimiltä, että siitä on jälkikäteenkin vaikea, jopa mahdoton puhua. Eikä sitä myöskään osallistujille suunnatuilla kysymyksillä tohtinut äkkiä häiritä. Vankilassa, jossa vapaus on rajoitettu, ihminen on erityisen haavoittuvainen. Hänen yksityisyyttään lähestyy suurella varovaisuudella ja kunnioituksella.
Osa kuntoutusta
Retriittiin osallistuminen ei edellytä hengellistä vakaumusta, mutta hengelliseen toimintaan asettumista.
Ohjaajalla ei kuitenkaan ole oikeutta puuttua osallistujan sisäiseen vaellukseen. Ohjaaja on matkakumppani, joka kuuntelee vaeltajaa ja rukoilee hänen puolestaan.
Retriittiin osallistujat kokivat, että retriitti toimii hyvin osana heidän kuntoutustaan. Retriitissä sai käydä läpi elämäänsä, kohdata menneisyyttään ja katsoa tulevaisuutta. Joillekin kahdeksan päivää oli liian lyhyt aika, ja he halusivat tulla retriittiin uudelleen. Onkin tärkeää miettiä, kenen ohjauksessa ja missä sisäinen työskentely voi retriitin jälkeen ja myöhemmin myös vapautumisen yhteydessä jatkua.
Retriittitoiminnan historiaa
Retriittitoiminta käynnistyi Hämeenlinnassa Rikosseuraamuslaitoksen arviointikeskuksen erikoissuunnittelija Helena Käkelän aloitteesta. Ensimmäinen henkilökohtaisesti ohjattu retriitti toteutettiin kesällä 2015. Kolme ensimmäistä retriittiä ohjasivat entinen vankilapappi ja kirkon perheneuvoja Saku Toiviainen sekä Tampereen seurakuntien eläkkeelle jäänyt hengellisen ohjauksen pastori Marjatta Malmberg.
Retriitin toteuttamismalli saatiin Ruotsista, jossa retriittejä on vankilassa järjestetty jo yli kymmenen vuoden ajan.
Ruotsissa on nähty retriittitoiminnan pienentävän uusintarikollisuutta.
Retriittitoiminnassa on ollut merkityksellisintä eri toimijoiden kanssa yhdessä tekemisen rikkaus, yhteisen asian ja näyn toteutumisen ihme.
Sininauhaliitto on kehittänyt retriittitoimintaa vuodesta 2012 lähtien ja on kiinnostunut yhteistyöstä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa. Saatu palaute vahvistaa, että retriittitoiminta vastaa vankien hengelliseen tarpeeseen ja tukee elämän suunnan työstämistä.
Retriittitoiminta tarvitsee jatkuvuutta ja mahdollisuutta järjestää retriittejä myös miehille sekä avolaitoksissa. Retriitin onnistumiseksi Hämeenlinnan vankilan johdon sitoutuminen on ollut tärkeää. Retriitin järjestäminen vaatii myös siihen sopivat tilat ja piha-alueen. Luontoelementit ja visuaalinen kauneus ovat osa retriitin kuntouttavuutta.
Hämeenlinnan vankilan ja Sininauhaliiton retriitti Hämeenlinnan vankilassa kesäkuussa 2018 >>
Juttu on julkaistu Sininauhaliiton Toivo-lehdessä 2/2017