sininauha_logo

Ruokajonosta osallisuuteen

Vuorovaikutusta, osallistumista ja elämässä eteenpäin menoa.

Ajankohtaista

Aloitusseminaari Helsingissä 22.3. Ilmoittaudu nyt! Mukana mm. professori Juho Saari, tutkija Maria Ohisalo ja Yhteinen pöytä -hankkeen projektipäällikkö Jaana Alasentie. Lue lisää >>

Ruokajonosta osallisuuteen

Poistaako ruoka-apu köyhyyden? Millainen on ruoka-apua tarvitsevan ihmisen osa yhteiskunnassa? Entä voiko itseään toteuttaa tai kehittää leipää jonottamalla?

Ruokajonosta osallisuuteen -projektissa autetaan ihmisiä siirtymään ruokajonosta osallisuuteen eli tasavertaisuuteen, yhteisöön kuulumiseen, itseä koskeviin asioihin vaikuttamiseen ja arvostettuna olemiseen. Jollekin se voi tarkoittaa osallistumista erilaisiin pienryhmiin tai vapaaehtoistoimintaan, jollekin töihin tai opiskelemaan lähtemistä. Osallistuminen on omannäköistä.

Jotain muuta ruokajonon tilalle?

Leipäjonoista tuli osa Suomea 1990-luvun lamavuosina. Niistä tuli myös symboli köyhyydelle, syrjäytymiselle ja huono-osaisuudelle. Monen ihmisen arkea ruoka-apu helpottaa ja parantaa.

Köyhyyttä se ei kuitenkaan poista, eikä sellaisenaan tarjoa mahdollisuuksia toteuttaa tai kehittää itseään. Ruoka-avun hakeminen harvoin vahvistaa ihmisen yhteiskunnallisen tasavertaisuuden ja arvokkuuden kokemista.

Monen ruoka-apua hakevan sosiaalinen ja henkinen elämänpiiri on kaventunut. Työttömyys, päihteet, mielenterveyspulmat, yksinäisyys tai monenlainen raihnaus ovat monelle tuttuja seuralaisia. Pelkän ruoka-avun tilalle tai sen lisäksi tarvitaan muutakin.

Osallisuuden monet muodot

Osallisuus on liittymistä, suhteissa olemista, kuulumista ja yhteisyyttä. Se on yhteensopivuutta ja mukaan ottamista sekä osallistumista ja siihen liittyen vaikuttamista. Osallisuus on myös demokratiaa ja kaiken edellä mainitun järjestämistä ja johtamista.

Lue lisää: Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa (THL 2017)

 

Osallinen ihminen tunnistaa tarpeitaan ja toiveitaan. Hän uskaltaa asettaa tavoitteita ja tehdä itseään koskevia, rakentavia ja vastuullisia päätöksiä. Hän rohkenee tulla vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa ja osallistua vaikkapa vapaaehtoistoimintaan tai jonkin yhteisesti tärkeän asian kehittämiseen. Omaan elämäänsä osalliseksi tullut ihminen alkaa kiinnostua myös toisista ihmisistä ja ympäröivästä maailmasta.

Ruokajonosta osallisuuteen -hankkeen järjestöissä kehitetään toimintoja ja verkostoja, jotka mahdollistavat omannäköisen osallisuuden toteutumista. Töihin tai koulutukseen valmentavan tai vapaaehtoistoimintatoiminnan lisäksi järjestetään esimerkiksi virkistäviä ja hyvinvointia tuottavia pienryhmiä tai tapahtumia. Jollekin vaikkapa älypuhelimeen ja some-maailmaan tutustuttava ryhmätoiminta avaa uusia näkymiä vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa. Yksinäisyyteensä lokeroituneelle voi kotiin tuotava apu tuoda osallisuuden mahdollisuuksia.

Järjestöt, seurakunnat ja viranomaistahot yhteisen asian äärellä

Osallisuutta mahdollistavat ja vahvistavat toimintatavat tarvitsevat juurtuakseen rakenteita. Ruokajonosta osallisuuteen -hankkeessa järjestöt, seurakunnat, erilaiset viranomaistahot ja ruoka-apua hakevat ihmiset kutsutaan yhteen heti hankkeen alusta alkaen, tasavertaisina. Osallistujia kuunnellaan ja osallistumisen hyödyt ja jokaisen arvokas panos tunnistetaan. Erilaiset osaamiset ja näkökulmat tuodaan yhteen ja pyritään löytämään yhteinen tavoite ja jaettu, kiinnostava aihe. Tavoitteena on synnyttää verkostot, joihin hanketyö juurtuu jää elämään eri alueilla.

Verkosto on kuin verkko, jonka läpi ei kukaan pääse putoamaan tyhjän päälle. Järjestöissä ja seurakunnissa tunnistettuja, erilaista apua ja tukea tarvitsevia ihmisiä osataan ohjata oikeiden viranomaistahojen ja palvelujen luokse. Sosiaali- ja terveystoimessa tai työhallinnon toimipaikassa tiedetään, millaista toimintaa alueen järjestöt ja seurakunnat tarjoavat heidän asiakkailleen. Verkosto on käytännössä tuttu ihminen, paikka tai puhelinnumero, johon yhdessä soitetaan tai jonne lähdetään yhdessä tutustumaan. Verkosto kannattelee mutta ei tukahduta.

Sininauhaliiton Ruokajonosta osallisuuteen -hanke (ESR) toimii ajalla 1.1.2018 – 30.6.2020. Hankkeen toteuttavat yhdessä Sininauhaliitto sekä sen jäsenyhteisöt ViaDia ry, Helsingin Vieraskoti ry, Keravan Suojakotiyhdistys ry, Lahden Sininauha ry, Ystäväntupa ry (Keuruu), Myrskylyhty ry (Etelä-Savo), Operaatio Ruokakassi ry (Turku) ja Rovaniemen Päiväkeskus ry. 

Ota yhteyttä

Maisa Aho-Viitanen

projektityöntekijä, Operaatio Ruokakassi

Puh. 050 571 1886

Eveliina Haapa-aho

projektityöntekijä, Keravan Suojakotiyhdistys

Puh. 050 435 8804

Pirkko Huopalainen

projektityöntekijä, Myrskylyhty

Puh. 050 465 2256

Tanja Kotilainen

projektityöntekijä, Lahden Sininauha

Puh. 046 923 3881

Sanna Manu

projektityöntekijä, Ystäväntupa

Puh. 050 469 8864

Kati Mölsä

projektityöntekijä, ViaDia

Puh. 050 341 5103

Piia Niilola

projektityöntekijä, Helsingin vieraskoti

Puh. 050 428 61 06

Teija Nuutinen

projektipäällikkö, Ruokajonosta osallisuuteen

Puh. 050 439 0018

Kirsi Poikajärvi

projektityöntekijä, Rovaniemen päiväkeskus

Puh. 050 527 1782