Ohita valikko
Kuvituskuva, älypuhelin syksyisellä nurmikolla

Kriisipalaveri aamunaloituksena – digitukea koronan aikaan

Joudumme keksimään uusia työtapoja digituen saamiseksi ihmisille. Loikan sijaan otamme ensin digiaskelia. Ne vain ovat unohtuneet tässä kiireessä. Emme voi olettaa, että jokaisella olisi hallussa etäyhteydet, virtuaalitapaamiset ja kaikki lukemattomat sähköiset palvelut, jotta saa yhteyden lääkäriin tai pankkiin. Ensin perusteet kuntoon.
JAA

Turvavälit. Käsihygienia. Maskisuositus. Oman harkinnan mukaan. Tarttumisriski.

Nämä sanat toistuvat kaikkialla ympärillämme päivittäin: uutislähetyksissä, radiossa, junissa, kirjastoissa ja työpaikoilla. Minun työni Sininauhaliitossa on tarjota suoraa digitukea asunnottomille, päihde- ja mielenterveysongelmaisille ja muille heikossa asemassa oleville. Työpisteeni ovat päiväkeskukset ja muut kohtaamispaikat ympäri Helsinkiä.

Juuri nyt tilanne näyttää pahalta

Turvavälit – ei onnistu. ”Hei, katsotaan yhdessä tässä koneella, miten sinne Kelaan kirjaudutaan.” ”Näytäpäs sitä puhelinta, katsotaan, miten ne viestit lapseltasi avataan.”

Käsihygienia – ei onnistu. ”Ootas hetki, käyn tossa tupakalla”. ”Eikun kyl mä just äsken pesin, katotaan vaan ihan nopeesti”.

Maskisuositus – ei onnistu. Moni asiakkaista saa digipäivystyksen aikana lämpimän aterian tai kupin kahvia ja sämpylän.

Miten voisin asettaa älypuhelimen asetusten näpräämisen tärkeämmäksi kuin lämpimän aterian?

Oman harkinnan mukaan – tämän asian kanssa olemme painineet koko korona-ajan. Tartuntamäärien kasvaessa harkintaa tehdään päivittäin. Onko järkeä mennä huomenna digipäivystykseen? Mikä tilanne on tuossa paikassa? Ovatko ovenne ensi viikolla auki vai kiinni? Aamunaloituksena pidämme kriisipalaverin. Pahinta olisi osoittautua itse tartuttajaksi.

Tilanne on stressaava. Ahistaa.

Tärkeysjärjestyksessä terveys ja turvallisuus menevät kaiken muun edelle

Keväällä ja kesällä etäpalaverit olivat uutta lähes kaikille. Jännitti puhua kameralle ja vieraille ihmisille. Välillä naureskeltiin, kun jollain jäi mikki auki tai kameran edessä olikin yhtäkkiä koiran pää. Tällä hetkellä edessä näyttää olevan loputon etäpalaverien, -seminaarien ja webinaarien tulevaisuus. Puhuvia päitä ruudun täydeltä. Uutuudenviehätys vaihtui aivot ja pakarat puuduttavaan etäilyyn.

Samanaikaisesti digitukea eniten tarvitsevat ovat vaarassa pudota digirotkoon. Digiloikka kompastuu jo kynnyksellä. Tärkeysjärjestyksessä terveys ja turvallisuus menevät kaiken muun edelle. Pahin tilanne olisi, jos osoittautuisin itse taudin levittäjäksi. Ei digiloikkaa, vaan toiseen aaltoon mulskahdus. Tämä tilanne aiheuttanee jatkossa monelle meistä huonosti valvottuja öitä ja omantunnon kumean kalkkeen.

Joudumme siis keksimään uusia työtapoja digituen saamiseksi ihmisille. Rajoitettuja opastuksia, koulutuksia henkilökunnan tukemiseksi ja ah, niin ihania etäopastuksia ja muita nettihömpötyksiä. Loikan sijaan otamme ensin digiaskelia. Ne vain ovat unohtuneet tässä kiireessä. Emme voi olettaa, että jokaisella olisi hallussa etäyhteydet, virtuaalitapaamiset ja kaikki lukemattomat sähköiset palvelut, jotta saa yhteyden lääkäriin tai pankkiin. Ensin perusteet kuntoon.

Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus älylaitteeseen ja nettiyhteyteen. Ei niin, että jokaiselle annetaan laitteet ilmaiseksi käteen ja todetaan, että olepa hyvä, vaan päätöksenteossa tulisi huomioida digitaaliset oikeudet, jotta kukaan ei digisyrjäytyisi.

Yhteiskunnan turvaverkko on jäänyt kynän ja paperin tasolle, samalla kun palvelut ovat siirtyneet sähköiseen verkkoon. Me parempiosaiset marisemme Facebookin uudesta ulkoasusta ja vilkuilemme samaan aikaan Netflixiä. Kun selfien otolta ehdimme.

Tällä hetkellä koronan toinen aalto vaikuttaisi peittävän alleen digikuiluun pudonneet. Jokainen meistä voi auttaa heittämällä pelastusrenkaan. Helpoiten se käy ihan vain kysymällä ”voinko auttaa”.

 

Janne Haikka

Kirjoittaja on  Digiosallisuutta asunnottomille -hankkeen projektityöntekijä, joka inhoaa etuliitettä digi. Hän haluaa hälventää pelkoja sekä muuttaa asenteita ja on valmis keskustelemaan niin etänä kuin likinä.

Puh. 044 491 8566
janne.haikka@sininauha.fi