Ohita valikko

Nuoren huumeiden käytön paljastuminen vie perheen syvään kriisiin

Hätä, pelko, toivottomuus ja yksinäisyys tilanteessa voivat aiheuttaa läheisille samankaltaisia haasteita – jopa sairastuttaa – kuin huumeita käyttävälle nuorelle.
JAA

”Uskon ja luotan, koska haluan luottaa. Olet välillä kuten ennenkin, ja kerta toisensa jälkeen sama toistuu. Etsin sinua peloissani useita kertoja eri puolilta asuinaluettamme, muualtakin. Yhä useammin alan huomata myös sinusta erityisiä piirteitä. Alkoholin käyttösi kasvaa, mutta enää et ole pelkästään humalassa. Olet poissaoleva, vaikutat nuokkuvalta ja nukkuvalta, mutta silti pystyt vastaamaan hyvinkin selkeästi. Ihmettelen. Löydän sinut huonossa kunnossa makaamasta keskellä ostarin istuinkivetystä. Vien kotiin. Hoivaan, huolehdin ja keskustelen.”

Vuosittain sadoissa perheissä käy ilmi, että nuori käyttää huumeita. Hätä lapsesta, pelko lapsen välittömästä kuolemasta, elämän tuhoutumisesta ja tulevaisuuden näköalattomuudesta laukaisevat kriisin.

Sininauhaliitto ja Irti huumeista ry ovat käytännön työssään huomanneet, että perheet eivät saa tarpeeksi tarvitsemaansa tukea. Järjestöjen yhteinen, huhtikuussa alkanut Palasista eteenpäin -hanke kehittää ensiapuamallia kriisitilanteisiin.

– Useimmiten kuvioon tulee lastensuojelu, mutta olisi hienoa, jos esimerkiksi kouluilla olisi väline matalan kynnyksen puuttumiseen. Vaikka lastensuojelu voi olla joillekin pelastus, niin aina se ei sitä ole. Se saattaa toimi pikemmin yllykkeenä nuorelle. Olisi myös hienoa, että huumeiden käyttöön voisi puuttua ennen raskaampia toimia, Palasista eteenpäin -hankkeen projektipäällikkö Anu Kivistö sanoo.

Sanna Tanskanen ja Anu Kivistö ovat pitkän linjan huume- ja perhetyön ammattilaisia. Uusi hanke on toivottu kentällä, he sanovat.

Tunnekaaos vaikuttaa perhedynamiikkaan

Vanhempien hätä ja reaktiot voivat olla äärimmäisiä ja johtaa siihen, että suhde lapseen vaikeutuu. Läheiset eivät myöskään välttämättä ymmärrä eivätkä tunnista omaa avun tarvettaan, hankkeen työntekijä Sanna Tanskanen toteaa.

– Tarvitaan sekä tietoa huumeista että myös siitä, miten kriisin synnyttämät tunteet vaikuttavat perhedynamiikkaan. Taustalla voi olla myös nuoren itselääkintää tilanteeseen, jota muu perhe ei ole tajunnut: koulukiusaamista, masennusta tai muuta. Perheen huoli ja hätä voivat ilmetä vihaisuutena. Silloin nuori saattaa ajatella, että okei, musta ei tykätä missään. Olisi hyvä, jos läheiset tässä tilanteessa pystyisivät sanoittamaan tunteita.

– Nuorella voi olla alttius päihderiippuvuuteen tai sitten ei, mutta tärkeintä on tajuta, että päihderiippuvuus on sairaus. Ei kenenkään vika. Aiheeseen liittyy niin paljon vielä stigmaa, että se estää myös perheitä hakemasta apua ajoissa, Anu Kivistö lisää.

Apua kokijoilta

Sininauhaliiton aiemmin toteuttamassa Perheklubi-hankkeessa pidemmällä prosessissa olevat perheet olivat kriisiapuna uudessa tilanteessa oleville perheille. Tulokset olivat onnistuneita, ja siksi myös Palasista eteenpäin -hanke aikoo käyttää työssä vertaisuutta ja kokemusasiantuntijuutta.

– Kannabikseen liittyy myytti, ettei sillä ole huonoja sivuvaikutuksia eikä siihen jää koukkuun. Tätien ei ole niin uskottavaa kumota näitä myyttejä, mutta kokemusasiantuntija voi kertoa omin sanoin esimerkiksi sen, että on kadottanut kymmenen vuotta elämästään ja on nyt aikuisena tunteidensa kanssa kuin teini.

 Palasista eteenpäin Sininauhaliiton nettisivuilla >>
Palasista eteenpäin Facebookissa >>