Kuvia 1950-luvun kerrostalon ikkunoista Helsingissä.

Pelkkä asunto ei riitä lopettamaan uusintarikollisuutta

Asunnottomana vankilasta vapauteen astuva ihminen on liian usein tyhjän päällä, Sininauhaliiton Pyöröovesta ulos -hankkeen Miikka-Pekka Rautiainen kirjoittaa.
JAA

Kolmannes vangeista vapautuu vuosittain edelleen asunnottomana. Erityisessä riskiryhmässä ovat lyhyttä tuomiota suorittavat. Vapautuvan vangin asuminen tulisi selvittää jo tuomion aikana ja pohtia tarkkaan, onko esimerkiksi iso asumisyksikkö sopiva asuinpaikka. Vapautuvan vangin tulisi aina saada myös luottamuksellista, henkilökohtaista tukea vapautumisen jälkeen.

Asunnottomana vapautuvien vankien määrä on pysynyt tasaisena viimeisen kolmen vuoden aikana. Asia käy ilmi vuoden 2018 asunnottomuusselvityksessä.  Nuoret ja etenkin lyhyitä tuomioita toistuvasti suorittavat korostuvat tilastossa.

Lyhytaikaisvankien haastava asuntotilanne näkyy myös Pyöröovesta ulos -hankkeen työssä. Ensimmäisen toimintavuotemme aikana asunnottomana olevien asiakkaiden määrä ylitti selkeästi sen määrän, mitä olimme odottaneet.

Ei asuntoa, ei tukihenkilöä, päihteet hallitsevat elämää

Ongelmana ei ole se, etteikö lyhyitä tuomiota suorittavien asumisasioita ehdittäisi selvittämään vankilassa. Vapautumisen valmistelutyö on usein varsin kokonaisvaltaista ja myös asuntoasiat huomioidaan vapautumisen valmistelussa. Varsinainen haaste on oikeanlaisten asumisratkaisujen puute ja erityisesti pääkaupunkiseudun asuntopula. Usein vangilta myös puuttuu tukikontakti siviilissä.

Lyhyitä tuomioita suorittavien ihmisten elämän kokonaistilanne on usein valitettavan rikkonainen. Vapautuvalla vangilla ei välttämättä ole minkäänlaisia tukihenkilöitä siviilissä, uusia vankeustuomioita on jo tulossa, talousasiat ovat levällään ja päihteidenkäyttö hallitsee usein koko elämää.

Vapautuvalla ei yksinkertaisesti ole voimavaroja korjata asioitaan. Toivottoman tilanteen edessä hän saattaa rahoittaa elämäänsä ja päihteidenkäyttöään uusilla rikoksilla.

Asuminen kuntoon jo vankilassa

Rikosseuraamuslaitoksen mukaan riski uusintarikollisuuteen on suurin heti vapautumisen jälkeen. Ensimmäiset tunnit ja päivät ovat haastavimpia ja etenkin asunnottomana vapautuvilla uusintarikollisuuden riski korostuu merkittävästi.

Siksi vapautuvien asumisessa olisi tärkeää huomioida asumisen oikea-aikaisuus. Tukityöskentely, vapautumisen valmistelu sekä oikean asumisratkaisun kartoittaminen pitäisi aloittaa aina jo tuomion aikana, mielellään jo ennen alkavaa tuomiota. Asumisessa tulisi lisäksi huomioida asiakkaan rikostaustaisuus ja pohtia sitä, onko esimerkiksi keskitetty asumispalveluyksikkö oikea asumismuoto rikoksia tekevälle asiakkaalle.

Oikeanlaisen ja oikea-aikaisen asumisjärjestelyn lisäksi siviilissä tehtävä tukityö on tärkeässä asemassa. On ensiarvoisen tärkeää, että asiakkaalla on siviilissä luottamuksellinen taho tai henkilö, jonka kanssa rikollisuuteen, asumisasioihin, virastoasioihin sekä päihde- ja terveysasioihin liittyviä tilanteita tai haasteita voi yhdessä selvittää.

Vapautuvien vankien asumisvalmiudet ja asumistaidot ovat monesti erittäin hyvät ja tukityön tarve ei usein suoranaisesti liity asumisen tukemiseen tai asunnossa pärjäämiseen. Suurimmat haasteet asumisen saralla ovatkin oikeanlaisen asunnon löytyminen ja asumisen ympärille rakentuvan muun elämän tukeminen niin, että uusintarikollisuutta, uusia tuomiota ja uutta asunnottomuutta ei pääse syntymään.

Pelkkä asunto ei riitä – arjen elämässä harrastukset, työ tai opiskelu ovat aivan yhtä tärkeässä asemassa. Vapautumisen valmistelussa tulisikin huomioida kaikki siviilielämään vaikuttavat tekijät: asuminen, riittävä tuki ja arjen mielekäs toiminta.

Miikka-Pekka Rautiainen
Projektipäällikkö, Pyöröovesta ulos -hanke
Puh. 050 467 9090

Pyöröovesta ulos -hanke 2018 – 2020 (STEA) auttaa toistuvasti lyhyitä vankeustuomioita suorittavia pääsemään pois rikoskierteestä. Hanke tarjoaa yksilöllisiä asumisratkaisuja, arjen tekemistä ja tukea tai ohjausta asumiseen liittyvissä asioissa. Pyöröovesta ulos on Sininauhaliiton koordinoima valtakunnallinen hanke. Hanketta toteuttavat pääkaupunkiseudulla Sininauhasäätiö, Lahden alueella Lahden Sininauha ja Jyväskylän seudulla Jyväskylän Katulähetys.