Ruoka-apua ja monenlaista hyvää järjestökentällä

Ruokajonosta osallisuuteen -hankkeessa on eri puolilla Suomea kartoitettu noin 550 ruoka-apua hakevan ihmisen ajatuksia siitä, millaista toimintaa halutaan ruoka-avun lisäksi.
JAA

Sininauhaliiton jäsenyhteisöissä, kaupunkien ja maaseutujen päiväkeskuksissa, kohtaamispaikoissa ja palveluyksiköissä tehdään monenlaista hyvää. Niissä kohdataan erilaisia, eri-ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä, joita yhdistää usein, paitsi erilainen avun, tuen tai ohjauksen tarve, myös tarve tulla yhteen toisten ihmisten kanssa, osallistua ja vaikuttaa yhteisiin asioihin.

Ruokajonosta osallisuuteen -hankkeen ensimmäinen puolivuotisjakso on vahvistanut aikaisempaa käsitystä yhdistysten arjesta, mutta se on tuonut myös uutta tietoa ja uusia näkökulmia osallisuuteen, sen mahdollisuuksiin ja myös esteisiin.

Ihmiset haluavat osallistua

Hankkeessamme on eri puolilla Suomea kartoitettu noin 550 ruoka-apua hakevan ihmisen ajatuksia siitä, millaista toimintaa halutaan ruoka-avun lisäksi. Jopa kolme neljästä vastaajasta todella toivoo erilaista tekemistä virkistys- ja retkitoiminnasta hyvinvointia ja terveyttä tukevaan toimintaan tai neuvontaa ja ohjausta vaikkapa talous- tai nettiasioissa.

Ilahduttavaa on, että monesti näihin tarpeisiin myös vastataan, usein yhdistysten, seurakuntien ja viranomaistahojen yhteistyönä.

Näissä tilanteissa kaikki voittavat. Ruoka-apu ja myös sitä tarjoava yhdistys yhteistyökumppaneineen voi aidosti olla ponnahduslautana elämässä eteenpäin monelle sitä tarvitsevalle ihmiselle.

Ratkaisuja epäkohtiin

Yhdistys, joka pystyy vastaamaan toiminnoissaan käyvien ihmisten tarpeisiin ja tarjoamaan osallistumisen mahdollisuuksia, tarvitsee yhteistyökumppaneiden lisäksi myös vapaaehtoisia ja palkattua henkilökuntaa.

Aina resurssit eivät hyvästä tahdosta huolimatta riitä.

Vapaaehtoisia on rajallisesti, usein he uupuvat tai kaikkoavat. Monesti kamppaillaan liian pienten tai epäterveiden toimitilojen puristuksessa. Myös osaaminen ja neuvot loppuvat yhä mutkikkaampia ihmiskohtaloita tai verkostotyön solmuja ratkoessa. Ammattilaisia tarvitaan, mutta rahoitus ei välttämättä riitä edes vapaaehtoisten koulutukseen.

Yhteistyöllä rakennetaan ruoka-avun kenttää

Yhdistykset ja niiden toimijat tarvitsevat myös itse tukea, apua ja ohjausta kyetäkseen vastaamaan tärkeään yhteiskunnalliseen tehtäväänsä heikoimmassa asemassa olevien ihmisten rinnalla.

Hyvin organisoitu ja johdettu, järjestelmällisesti suunniteltu ja riittävästi resursoitu yhdistys voi hyvin ja tuottaa hyvää.

Tämän hyvän turvaamisessa keskusjärjestöillä on tärkeä rooli. Ne toimivat jäsenyhteisöjensä edunvalvojina, yhteiskunnallisina vaikuttajina ja hiljaisten ja huonossa asemassa olevien ihmisten ”äänen antajina”.

Ruoka-avun kentällä valtakunnalliset keskusjärjestöt kuten ADRA Finland -säätiö, Kirkkopalvelut ry, Kotimaisen avustustyön liitto KOA ry, Pelastusarmeija, Punainen Risti ry, Takuusäätiö ry, Työttömien keskusjärjestö ry ja ViaDia ry tekevät ansiokasta työtä jäsenyhteisöjensä tukijoina. Myös Sininauhaliitto tukee ja ohjaa ruoka-aputyötä tekeviä jäsenyhteisöjään.

On tärkeää, että toimijoina pystymme yhdessä muodostamaan kokonaiskäsityksen maamme ruoka-avun tilanteesta. Yhdessä voimme enemmän!

Teksti: Teija Nuutinen, Ruokajonosta osallisuuteen -hankkeen projektipäällikkö