Pääkaupunkiseudulla, Jyväskylässä ja Lahdessa alkoi maaliskuussa Sininauhaliiton koordinoima Pyöröovesta ulos -hanke. Sininauhasäätiön, Jyväskylän katulähetyksen ja Lahden Sininauhan toteuttaman STEA-rahoitteisen kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on vähentää vapautuvien lyhytaikaisvankien, ”pyöröovivankien” uusintarikollisuutta.
Vapautuvien vankien asunnottomuus on valtava haaste uusintarikollisuuden ehkäisyn näkökulmasta. Monesti lyhyeltä tuomiolta asunnottomana vapautuvien elämä siviilissä on varsin rikkonaista. Vapaudessa vietetty jakso on usein lyhyt ennen seuraavaa alkavaa tuomiota, ja ilman riittävää tukea ja apua vapautuvan vangin asiat jäävät hoitamatta. Muutaman kuukauden siviilijaksoilla ei monesti ehditä tekemään kuin uusia rikoksia.
Pyöröovesta ulos -hanke pyrkii eri asumisen, asumisen tuen ja arjenhallinnan keinoin auttamaan ja tukemaan vapautuvia vankeja rikoskierteen katkaisemisessa. Asuminen ja sopivan asumismuodon löytäminen ovat hankkeessa keskeisiä, sillä valtaosa hankkeen kohderyhmästä joko vapautuu asunnottomana tai on vankeustuomioiden takia vaarassa joutua asunnottomaksi.
Yli puolet uudelleen vankilaan
Rikosseuraamuslaitoksen tilastojen mukaan uusintarikollisuus on varsin yleistä: jopa puolet vapautuneista vangeista joutui viiden vuoden seurantajaksolla uudelleen vankilaan. Asunnottomien, päihteidenkäyttäjien ja erityisesti nuorten vankien kohdalla luku on huomattavasti suurempi. Esimerkiksi vapautuneista nuorista jopa 90% joutui takaisin vankilaan viiden vuoden sisällä.
Uusien rikoksien tekeminen ajoittuu normaalisti vapautumisen yhteyteen ja erityisesti vapautumista seuraavat päivät ja viikot ovat haastavia. Pyöröovesta ulos -hankkeen työntekijät pyrkivät kohtaamaan vapautuvan vangin jo tuomion aikana ja kartoittamaan esimerkiksi sopivia asumisratkaisuja hyvissä ajoin ennen vapautumista.
Asunto ensin
Arviolta kolmasosa vangeista vapautuu ilman vakituista asuntoa. Pyöröovesta ulos -hanke pyrkii kehittämään asumisratkaisuja erityisesti niille vapautuville, jotka eivät pysty sitoutumaan täysin päihteettömään asumismuotoon. Oma koti, yksilöllinen asumisen tuki ja arjen mielekäs tekeminen ovat keskeisiä uusintarikollisuuden vähentämisessä.
Pyöröovivankina käsitetään yleisesti vapautuva vanki, jonka vankeus- ja siviilijaksojen pituudet ovat lyhyitä. Lyhyeltä tuomiolta vapautuva vanki ehtii olla siviilissä vain muutamia kuukausia ennen seuraavan vankeusrangaistuksen alkua. Haastavassa elämäntilanteessa oleva vapautuva vanki ei ehdi järjestää asioitaan vankilassa tai siviilissä: vankeuskierteen katkaiseminen on haastavaa ja vapautuva vanki kulkee kuin pyöröovessa vankilan ja siviilielämän välillä. Vuonna 2017 Suomessa vapautui yhteensä noin 5500 vankia, joista jopa puolet voidaan lukea pyöröovivangeiksi.
Huom! Kriminaalihuollon tukisäätiön koordinoima Vapautuvien asumisen tuen verkosto Vaasassa 5-6.9.2018.
Teksti: Miikka-Pekka Rautiainen Kuva: Minja Laurila
Kuvassa Pyöröovesta ulos -hankkeen työntekijät Miikka-Pekka Rautiainen, Hanna-Riikka Alasippola ja Jorma Mäkelä.