Naiserityistä päihdetyötä, päihteitä haitallisesti käyttävien lasten vanhempien tukemista ja perheklubitoimintaa käsittelevät kirjat pohjautuvat kaikki käytännön toimintaan, jota järjestö on kehittänyt ja levittänyt eri paikkakunnille.
Naiserityistä päihdetyötä tarvitaan yhä
Puhuminen ”naisesta” on vaikeaa, sillä stereotypioita ei pidä vahvistaa. Kaikki naiset eivät luonnollisesti jaa yhtäläistä kokemusmaailmaa. Päihdepiirit ja päihteistä toipumisten piirit ovat perinteisesti olleet kuitenkin miehisiä maailmoja. Siksi naiset ja naisten omat erityiskysymykset ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Päihdeongelmasta toipuva nainen ansaitsee oman kirjansa.
Ensimmäinen nyt julkaistavista kirjoista, Minä kasvan. Naisen kasvu ja riippuvuuksista toipuminen (Tarja Hiltunen ja Virpi Kujala), on tehty päihdehaitoista kuntoutuvien naisten tueksi. Sen rinnalla julkaistaan Minä kasvan – naisen kasvu ja riippuvuuksista toipuminen. Ohjaajan opas päihdehaitoista ja muista riippuvuuksista kuntoutuville naisille järjestettävien ryhmien ohjaajille.
”Olemme havainneet, että naisilla on tarve käsitellä elämänsä asioita monitahoisesti eikä heillä ole juurikaan mahdollisuuksia päästä terapiaan. Naiset ovat kertoneet, että he haluavat käsitellä asioitaan nimenomaan naisnäkökulmasta ja naisten kesken. Tällaisia asioita ovat erityisesti naiseuteen, seksuaalisuuteen, parisuhteeseen, äitiyteen ja tunteisiin sekä väkivaltaan ja kaltoinkohteluun liittyvät kokemukset”, kirjoittajat toteavat.
Perheklubissa ajatellaan, että jokaisella voi olla perhe
Perheklubi. Vertaistukea päihteettömään elämäntapaan (Eva Kanerva ja Tarja Hiltunen (toim.)) on tarkoitettu Perheklubien koulutetuille tukiohjaajille, omasta tai läheistensä päihteidenkäytöstä tai ongelmapelaamisesta huolissaan oleville perheenjäsenille sekä Perheklubin jäsenille. Kirja sisältää merkittäviä kokemuspuheenvuoroja päihteidenkäyttäjien ja heidän läheistensä elämästä.
”Jos ihmisellä tai hänen läheisellään on päihdeongelma, perhesuhteet ovat lujilla. Tarvitaan tukea ihmissuhdepulmien selvittämiseen ja ongelmien luonteen ymmärtämiseen. Perheklubi on paikka, jossa tämä voi toteutua. Perhe ymmärretään Perheklubi-toiminnassa laajasti: siihen kuuluu koko lähipiiri. Perheklubiin voivat tulla mukaan esimerkiksi päihteitä käyttävän puoliso, lapset, vanhemmat, isovanhemmat tai ystävät”, Eva Kanerva kertoo.
Vanhemmat, joiden lapset käyttävät päihteitä, jäävät usein vaille huomiota tai tukea
Sininauhaliiton kehittämät Vanhemmuudenkaari-ryhmät toimivat tukena niille vanhemmille, joiden murrosikäiset tai aikuiseksi kasvaneet lapset käyttävät päihteitä ja jotka kokevat tarvitsevansa tukea ja apua lapsensa päihteidenkäytön takia. Päihteidenkäytön taustalla on monesti myös muita ongelmia, joita on yritetty ratkoa esimerkiksi lastensuojelun keinoin.
On tuntunut kuin joutuisi seuraamaan sivusta lapsensa hidasta kuolemaa. Välillä joutuu kysymään mitä hyödyttää edes yrittää, kun mikään ei kuitenkaan muutu? Silti niin kauan kuin on elämää, on toivoa.
Neljäs julkaistava opas Vanhemmuudenkaari. Opas päihteitä käyttävien lasten vanhempien tukiryhmän ohjaajille (Tarja Hiltunen) on suunnattu ammattilaisille ja vertaisvanhemmille Vanhemmuudenkaari-vertaisryhmän perustamiseen.
Sininauhaliitto julkaisee kirjat keskiviikkona 27.5. klo 11.30-13 Teamsin kautta.
Ilmoittautuminen: asta.juntunen@sininauha.fi 26.5. mennessä.
Lähetämme ilmoittautuneille sähköpostiin linkin osallistumista varten.