Ohita valikko

Tietoa selkokielellä

Tietoa riippuvuuksista

Ihminen on luonnostaan riippuvainen monista asioista,
kuten ruoasta, hengitysilmasta ja toisista ihmisistä.
Nämä riippuvuudet ovat elämälle välttämättömiä ja hyödyllisiä.
Riippuvuus on ongelma silloin,
kun siitä on haittaa itselle tai muille.

Haitallinen riippuvuus voi liittyä päihteisiin tai tekemiseen.

Haitallinen riippuvuus voi kehittyä
mihin tahansa toimintaan tai aineeseen,
josta voi saada mielihyvän tunteita.
Se voi kehittyä esimerkiksi
alkoholiin, pelaamiseen, liialliseen liikuntaan, osteluun, työhön tai syömiseen.

Kun riippuvuus on syntynyt,
mielihyvä katoaa.
Tilalle tulee pakko.

Esimerkiksi päihderiippuvuudesta kärsivä ihminen jatkaa päihteiden käyttöä,
vaikka se aiheuttaisi hänen terveydelleen haittaa.

Riippuvuudet aiheuttavat terveydelle ja läheisille ihmissuhteille paljon haittaa.
Riippuvuus aiheuttaa usein häpeän tunteita siitä,
ettei pysty enää hallitsemaan itseään ja toimintaansa.
Tämän vuoksi riippuvuus pyritään salaamaan.

Riippuvuuksia voidaan hoitaa monella tavalla

Nykyisin ymmärretään,
että riippuvuudet ovat sairauksia.
Riippuvuussairauksia voidaan hoitaa monella tavalla.
Riippuvuuksista voi päästä eroon myös omatoimisesti.

Alkoholi

Alkoholi on tupakan jälkeen eniten käytetty päihde maailmassa.
Alkoholia saavat juoda täysi-ikäiset.
Alkoholin liikakäyttö huonontaa terveyttä ja
aiheuttaa ongelmia raha-asioissa ja ihmissuhteissa.

Testaa itsesi: miten sinä käytät alkoholia?

Jotkut juovat alkoholia vähän ja harvoin.
Jotkut eivät juo alkoholia ollenkaan.
Jotkut juovat alkoholia usein ja runsaasti niin,
että siitä on haittaa heidän terveydelleen.

Tiedätkö, millainen alkoholin käyttäjä sinä itse olet?
Alla olevien kysymysten avulla voit testata oman alkoholinkäyttösi.
Lue seuraavat kysymykset ja
valitse se vastaus,
joka kuvaa sinua parhaiten:

Kuinka usein juot olutta, siideriä viiniä tai muita alkoholijuomia?
Laske myös ne kerrat, jolloin olet juonut vain vähän.

0 en juo ollenkaan
1 juon noin kerran kuussa tai harvemmin
2 juon 2–4 kertaa kuussa
3 juon 2–3 kertaa viikossa
4 juon 4 kertaa viikossa tai useammin

Kuinka paljon juot kerralla?

0 enintään kaksi pulloa olutta tai kaksi ryyppylasia väkeviä
1 juon 3–4 pulloa olutta tai pari lasia väkeviä
2 juon 5–6 pulloa olutta tai 5–6 lasia väkeviä
3 juon 7–9 pulloa olutta tai 7–9 lasia väkeviä
4 juon 10 pulloa olutta tai 10 lasia väkeviä tai enemmän

Kuinka usein sinulle on käynyt niin,
että olet juonut enemmän kuin olet aikonut?

0 ei koskaan
1 harvemmin kuin kerran kuussa
2 joka kuukausi
3 joka viikko
4 melkein joka päivä

Kuinka usein olet jatkanut juomista seuraavana aamuna?

0 en koskaan
1 harvemmin kuin kerran kuussa
2 kerran kuussa
3 kerran viikossa
4 melkein joka päivä

Kuinka usein on käynyt niin,
että et ole muistanut mitään edellisen illan tapahtumista?

0 ei koskaan
1 harvemmin kuin kerran kuussa
2 kerran kuussa
3 kerran viikossa
4 melkein joka päivä

Oletko loukannut itseäsi humalassa viimeksi kuluneen vuoden aikana?

0 en
4 kyllä

Ovatko perheenjäsenet tai muut henkilöt huomauttaneet alkoholinkäytöstäsi ja
ovatko he toivoneet,
että vähentäisit juomista?

0 ei
4 kyllä

Jos valitsit yhteen tai useampaan kysymykseen vastaukseksi kolmosen tai nelosen,
sinun on syytä pohtia alkoholinkäyttöäsi.

Lähde: Stakes / päihdetiedotus 1996. Tämän Audit-testin on selkomukauttanut Ari Sainio

Apua alkoholiongelmiin

Alkoholiongelmiin voi saada apua ja
alkoholiriippuvuudesta voi päästä irti.

Jos oma tai läheisesi juominen huolestuttaa sinua,
oman kunnan terveyskeskus tai A-klinikka on paikka,
jossa asiasta voi keskustella.

Lääkärin tai terveydenhoitajan kanssa voi miettiä keinoja
alkoholikäytön vähentämiseen tai lopettamiseen.
Terveyskeskuksessa neuvotaan myös,
miten pääsee päihdekuntoutukseen.

Rahapeliongelmat

Joillekin ihmisille rahapeleistä voi tulla ongelma.
Rahapelaamisesta voi tulla tapa,
jota on vaikea hallita.
Pelaamista on vaikea lopettaa,
vaikka se vie liikaa rahaa ja aikaa.

Peliongelma voi syntyä huomaamatta ja pikkuhiljaa tai
se voi syntyä nopeasti muutaman pelikerran jälkeen.

Peliongelma tarkoittaa sitä,
että pelaaminen haittaa elämää monella eri tavalla.

Peliongelman tunnistaa siitä,
että pelaaminen

  • vie liikaa aikaa tai  rahaa aiheuttaa syyllisyyttä ja levotonta oloa
  • saa aikaan riitoja ja muita ongelmia ihmissuhteissa
  • haittaa arjen asioiden hoitamista
  • haittaa työntekoa tai opiskelua
  • valtaa ajatukset niin,
    että muut asiat eivät enää kiinnosta.

Mistä saat apua peliongelmaan?

Keskustele peliongelmasta sellaisen ihmisen kanssa,
johon luotat.
Läheisten tuki on tärkeää.

Sen lisäksi pelaaja tarvitsee usein muutakin apua.
Pelaamisen ongelmiin voit saada ammattihenkilöiden antamaa tukea ja vertaistukea. Ammattihenkilöiden tarjoamaa tukea ja apua saat
esimerkiksi A-klinikoilla ja mielenterveystoimistoissa.

Vertaistuki on ajatusten ja kokemusten jakamista ihmisten kanssa,
joilla on samankaltaisia ongelmia.

Ammatillista apua

Peliongelmaa hoidetaan eri paikkakunnilla eri paikoissa.
Saat selville oman asuinkuntasi hoitopaikat kahdella tavalla:

Soita Peluurin auttavaan puhelimeen.

  • Peluurissa neuvotaan,
    minkälaista apua sinun asuinkunnassasi on tarjolla.
  • Peluurin Auttava puhelin on maksuton.
    Sinun ei tarvitse kertoa nimeäsi,
    jos et halua.
  • Auttavan puhelimen työntekijän kanssa
    voit keskustella kaikista pelaamiseen liittyvistä asioista,
    jotka sinua askarruttavat.
  • Puhelinpalvelu toimii arkipäivinä kello 12-18
    numerossa 0800 100 101.

Varaa aika lääkärin, terveydenhoitajan tai sosiaalityöntekijän vastaanotolle.

  • Keskustele pelaamiseen liittyvistä ongelmista ja huolista vastaanotolla.
  • Lääkäri tai virkailija auttaa sinua löytämään sinulle sopivan tukimuodon ja avun.

Tiltti

Jos asut pääkaupunkiseudulla,
voit käydä keskustelemassa pelaamiseen liittyvistä asioista ja ongelmista Tiltissä.

Tiltti on paikka,
josta saat tietoa ja tukea pelaamisen hallintaan.

Tiltti on avoinna ma-ke kello 15-18.
Myös pelaajan läheiset ovat tervetulleita Tilttiin.

Vertaistukiryhmät

Apua saa myös erilaisista vertaistukiryhmistä.
Vertaistuki on ajatusten ja kokemusten jakamista ihmisten kanssa,
joilla on samankaltaisia ongelmia.

Vertaistukiryhmät auttavat monia ihmisiä pääsemään irti peliongelmasta.
Monella paikkakunnalla toimii Nimettömät pelurit -ryhmiä eli GA-ryhmiä.

Nimettömyys tarkoittaa sitä,
että ryhmässä ei tarvitse kertoa nimeään eikä henkilötietojaan.
Näihin tukiryhmiin voivat osallistua ne,
jotka haluavat lopettaa pelaamisen kokonaan.

Tietoa mielenterveydestä

Mielenterveys on hyvän elämän perusta

Mieleltään terve ihminen on myönteinen ja tyytyväinen elämäänsä.
Mielenterveyteen kuuluu
kyky toimia muiden ihmisten kanssa ja
kyky sopeutua uusiin tilanteisiin.

Mielenterveyden häiriöt

Jokainen meistä tuntee joskus itsensä masentuneeksi tai stressaantuneeksi.
Ihmisen elämään kuuluu välillä
vaikeuksia, surua, pettymyksiä tai muita vastoinkäymisiä.

On normaalia,
että vaikeat elämäntilanteet aiheuttavat stressiä ja ahdistunutta oloa.
Jos paha olo jatkuu pidempään,
eikä se mene ohi,
hae ammatillista apua.

Jokainen meistä voi joskus olla sellaisessa tilanteessa,
että tarvitsee läheisten tai ystävien avun lisäksi ammatillista apua.

Hae rohkeasti apua,
jos paha olo aiheuttaa sinulle kärsimystä ja
jos se haittaa jokapäiväistä elämääsi.

Apua mielenterveysongelmiin

Jos sinulla on ollut jo pitkään masentunut tai ahdistunut olo,
hae rohkeasti apua.
Mielenterveyden ongelmiin kaikilla on oikeus saada apua.

Jos sinulla tai läheiselläsi on sellainen tunne,
että haluaisit vahingoittaa itseäsi tai muita ihmisiä,
hae nopeasti apua!

Voit soittaa hätäkeskuksen numeroon 112
ja pyytää sieltä apua ja ohjeita.

Jos sinusta tuntuu,
että et selviä yksin pahan olosi kanssa,
se on riittävä syy hakea apua.

Mielenterveyden ongelmiin voi hakea apua

  • Varaa aika lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolle.
    Keskustele ongelmistasi ja huolistasi vastaanotolla.
    Lääkäri tai virkailija auttaa sinua löytämään sinulle sopivan tukimuodon ja avun.
  • Työpaikkasi työterveyslääkäri voi myös auttaa sinua saamaan tarvitsemaasi apua.
  • Joidenkin vammaisjärjestöjen kuntoutussihteerit ohjaavat ja neuvovat
    myös mielenterveyspalvelujen saamisessa.
  • Jos haluat keskusteluapua,
    voit myös ottaa yhteyttä seurakunnan diakoniatyöntekijään.

Selkokielinen materiaali

Selkokielinen alkoholiesite Sininauhaliitto 2011

Oppimisvaikeudet ja päihteet -selko-opas, KRITS ja Sininauhaliitto 2015

Rahapelaaminen ja peliongelma lyhyesti ja selkeästi, THL 2012

 

Takaisin EMPAN etusivulle >>