Sininauhaliiton EMPPA-työn riippuvuuskyselyn tuloksia

Suurimpana toiveena on esteettömät palvelut.
JAA

Sininauhaliiton Esteetön mielenterveys ja päihdetyö eli EMPPA teki anonyymin riippuvuuskyselyn syksyllä 2018. Kyselyllä haluttiin tavoittaa eri tavoin vammaisia ja pitkäaikaissairaita henkilöitä, jotka olivat huolissaan omista riippuvuuksistaan.

Kaikilla on oikeus saada tarvitsemaansa tietoa, tukea ja apua. Apu ei saa riippua siitä, miten liikkuu, näkee, kuulee tai ymmärtää asioita!

Määräaikaan mennessä vastauksia saapui 38. Kaikki kyselyyn osallistuneet eivät vastanneet jokaiseen kysymykseen. Otos ei ole suuri eikä tilastollisesti merkittävä, mutta joitakin suuntaviivoja siitä löytyi. Usein ajatellaan, ettei kyselyihin vastaamisesta ole hyötyä, mutta tämän kyselyn vastauksia käytettiin EMPPA-työn kehittämisessä vuoden 2018 syksystä vuoden 2019 syksyyn.

EMPPA-työn tärkein tehtävä on kartoittaa jo olemassa olevia esteettömiä palveluja ja vaikuttaa siihen, että palvelut olisivat kaikille esteettömiä ja saavutettavia. Tärkein tehtävä on myös kaikkein haasteellisin. Kaikki hoitopaikat eivät suinkaan sijaitse esteettömissä rakennuksissa.

EMPPA-työn FaceBook-sivuilla kohdassa Muistiinpanot on esimerkkejä esteettömistä hoitopaikoista ja nettisivuilta löytyy luettelo netti- ja puhelinauttamisesta.

Alkoholi ja tupakointi huolestuttivat

Suomalainen päihdekäyttö on yleensä alkoholin käyttöä ja kaksi kolmesta tupakoivasta henkilöstä haluaa lopettaa tupakoinnin (THL). Tästäkin kyselystä selvisi, että vastaajat olivat eniten huolissaan juuri alkoholista ja tupakasta.

Pelaaminen ja nettiriippuvuus huolestuttivat vastaajia seuraavaksi eniten. Lääkkeiden väärinkäyttö sekä alkoholin ja lääkkeiden yhteiskäyttö olivat kumpikin huolenaiheena vain vähän yli 10 % kaikista vastauksista ja huumeet sekä niihin liittyvä sekakäyttö vain yksittäistapauksina.

Kyselyssä ei ollut vaihtoehtona mitään ruokaan liittyvää, mutta ruoka-aihe nousi kuitenkin esiin neljässä vastauksessa.

Miten apua haettiin ja miten sitä saatiin

Avun hakemiseen ja saamiseen liittyviin kysymyksiin vastasi 37 henkilöä. Heistä 24 (65 %) ei ollut hakenut apua. Suurin syy, miksi apua ei haettu, oli se, ettei avun hakemista koettu tarpeelliseksi. Riippuvuusongelmaa ei pidetty niin pahana.

Joka neljäs oli valinnut yhdeksi syyksi sen, että vammaisuuden vuoksi saadun leiman lisäksi ei haluttu riippuvuudesta toista leimaa, joten apu jäi hakematta.

Kyselyyn odotettiin enemmän vastauksia kuin niitä saapui. Voisiko kyselystä ilmi tullut stigman pelko olla myös pelkoa siitä, että anonyymistä kyselystäkin voi henkilön tunnistaa, eikä sitä riskiä haluttu ottaa?

Vastaajilla oli myös taloudellisia ja jaksamiseen liittyviä ongelmia, jotka estivät avun hakemista. Osa ei halunnut hakea apua, koska ei uskonut kuitenkaan saavansa sitä. Osa ei tiennyt, mistä apua hakisi.

Liikuntavammaisia vastaajia oli tässä kyselyssä vain kuusi, mutta kolme heistä kertoi, että avun hakemisessa ja saamisessa kynnyskysymykseksi muodostui vaikeudet kuljetuspalveluissa.

Apua johonkin riippuvuuteen oli kuitenkin hakenut 13 vastaajaa. Apua oli haettu muun muassa netistä, vertaisryhmistä ja järjestöistä. Järjestöistä saadussa avussa oli mainittu erityisesti pelaamiseen saatu apu (Tiltti ja Peluuri oli mainittu nimeltä).

Kohdan ”muu apu” takaa löytyi vammaisille ja pitkäaikaissairaille henkilöille tuttuja tahoja kuten terveyskeskus ja sosiaalitoimi. Varsinaisten päihdehoitopaikkojen (esim. A-klinikka ja päihdehoitaja) osuus oli 20 % vastauksista.

Suurimpana toiveena esteettömät palvelut

Inkluusio näyttää olevan kaikkein suurin toive: esteettömät palvelut ja paikat, joihin kaikki voivat tulla ja joita kaikki voivat käyttää. Jonkin verran toivottiin myös eri tavoin vammaisille ja pitkäaikaissairaille tarkoitettuja omia palveluja.

Suurin osa (11 henkilöä) apua hakeneista koki sitä myös saaneensa. Vain kaksi vastaajaa kertoi, ettei ollut saanut apua sitä hakiessaan. Apua saaneiden vastauksista nousi kuitenkin esiin ongelma: henkilökunnan negatiiviset asenteet.

On tiedettävä, että esteettömyyteen kuuluu myös asenteiden esteettömyys.

Kyselyn tulosten ansiosta EMPPA kehittyy

Omia palveluja

EMPPA-työllä on eri tavoin vammaisille ja pitkäaikaissairaille henkilöille ja heidän läheisilleen tarkoitettuja omia palveluja.

Henkilökohtaisen puhelinkeskustelutuokion voi tilata joko sähköpostilla tai tekstiviestillä.

Chat on avoinna maanantaisin klo 15–17.

Lisätietoja: https://www.sininauhaliitto.fi/toimintamme/esteeton-mielenterveys-ja-paihdetyo/empan-omat-palvelut-ja-vertaiskertomukset/

Keskusteluavun lisäksi keväällä 2020 aletaan tarjota neuvonta- ja palveluohjausta, jota kyselyyn vastaajat erityisesti toivoivat.

Vastaiskuja stigman pelolle

EMPPA-työ painottaa, että kaikilla on vammasta tai pitkäaikaissairaudesta riippumatta yhdenvertainen oikeus apuun ja tukeen. Siksi nettisivuilta ja FaceBookista löytyy kokemuskertomuksia, joiden avulla halutaan rohkaista vammaisia ja pitkäaikaissairaita henkilöitä hakemaan apua. EMPPA-työn FaceBook-päivitykset kertovat, ettei kukaan ole immuuni riippuvuus- tai mielenterveysongelmille.

Sininauhaliiton ja Invalidiliiton yhteistyötä syksyllä 2019

Webinaarit taltioidaan, ja ne löytyvät jatkossa Invalidiliiton sivuilta https://www.invalidiliitto.fi/webinaarit kohdasta Muut. Webinaareihin voi myös osallistua kyseisinä päivinä maksutta.

EMPPA-työ kiittää kaikkia kyselyyn osallistuneita!

Taustatietoa vastaajista

Ikä ja sukupuoli

  • 60–70-vuotiaat: 2 vastaajaa
  • 50–59-vuotiaat: 7 vastaajaa
  • 30–49-vuotiaat: 19 vastaajaa
  • 20–30-vuotiaat: 8 vastaajaa
  • alle 20-vuotiaat: 1 vastaaja

Yksi ei kertonut ikäänsä. Yli 70-vuotiaita vastaajia ei ollut.

Vastaajista naisia oli 32 ja miehiä 5.
Yksi ei vastannut kysymykseen sukupuolesta. Vaihtoehtona oli myös Muu.

Mihin vamma- tai sairausryhmään vastaaja katsoi kuuluvansa

  • mielenterveyshäiriö, mielenterveysongelma tai psykiatrinen sairaus: 18 vastaajalla
  • harvinainen sairaus, aivovamma tai neurologinen vamma tai sairaus: 10 vastaajalla
  • liikuntavamma: 6 vastaajalla
  • aistivamma (näkö- tai kuulovamma): 2 vastaajalla
  • kehitysvamma tai joku muu sairaus: 2 vastaajalla

Kukaan vastaajista ei ollut sokea.

Liikkumisen apuväline ja henkilökohtainen avustaja

Käytössä liikkumisen apuväline: 16 vastaajalla (42 %), joista

  • pyörätuoli: 7 vastaajalla
  • keppejä, kyynär- tai kainalosauvoja tai näkövammaisen valkoista keppiä: 6 vastaajalla
  • sähköistä apuvälinettä tai rollaattoria: 3 vastaajalla.

Yhdellä vastaajalla oli avustajakoira, ja yksi vastaaja jonotti avustajakoiraa, opas- tai kuulokoiria ei vastaajilla ollut.

Henkilökohtainen avustaja oli 12 vastaajalla (32 %), joista yhtä lukuun ottamatta kaikki käyttivät jotain liikkumisen apuvälinettä. Niillä vastaajilla, joilla oli henkilökohtainen avustaja, oli vähiten vähemmän ongelmia avun saamisessa. Henkilökohtainen avustaja oli yleisin Etelä-Suomessa.

Teksti: Pirkko Justander